Kauhea syyllisyys toisen itkemisestä ja toisaalta kauhea väsy kun nukkumisesta ei tule mitään, mitä tehdä!!??

[vieras]

Taapero 1v4kk ja ilmeisesti eroahdistuksesta johtuen heräilee yöllä vähän väliä ja ei meinaa itsekseen nukahtaa millään. Itku tulee heti kun selän kääntää. Viereen ei osaa nukahtaa, silitellä pitäisi koko ajan. Odotanko että tämä vaihe menee ohi, vai teenkö kuten nyt, että yritän unikoulua ja tunnen kauheaa syyllisyyttä?

Vaikka illalla ollaankin saatu itsekseen nukkumaan, niin yöllä heräilee ja rauhoittuu vaan kun silitän takas uneen.


Viime yön oli mummolassa että saatiin nukkua...tai oltais saatu, nukuin pari-kolme tuntia, en vaan saanut unta vaikka väsyttää niin ettei kohta eteen näe.

Tassu-unikoulu ei tunnu tepsivän nyt lainkaan. Nyt yritän että annan itkeä 5 min ja kippaan sänkyyn takas jne. mutta tuntuu kauhean rankalta, eikä minusta yöllisiin heräämisiin ole tätä samaa kuitenkaan toteuttamaan! Ääni on jo tytöltä lähes mennyt... kauheaa.

Vai voisiko tämä vaihe mennä itsestäänkin ohi?

Niin joo, ja mummolassa nukkui tosi hyvin ja nukahtikin itsekseen!! Kerran heräs yöllä ja kun näki että mummo tuleekin hyssyttelemään niin "lannistui" heti ja nukkui sen jälkeen koko yön hyvin aamuun asti..

 

[up]

up

 

[Vieras]

Unikoulu ei välttämättä ole huono juttu - teidän kaikkien jaksamisen kannalta!
Oma tilanteemme oli että olimme vajaat kolme viikkoa käymässä jenkeissä (8 tunnin aikaero) kun pienokaisemme oli 11 kuukautta. Sinne päin ei ollut ongelmia mutta sitten kun kotiuduimme - lapsemme heräsi 2 aikaan aamuyöllä ja oli sitä mieltä että nyt ylös... no eihän sitä kukaan jaksa. Ensimmäisenä yönä hän "huusi "tunnin, seuraavana yritti, ja siitä lähtien yöt taas nukuttiin!

Suosittelen lämpimästi

 

[Hankey]

Pakkohan sinun on jotain asialle tehdä, lapsi tarvitsee äitiä päivisinkin ja väsyneenä et jaksa mitään. Tuolla nukkumisella olo on yhtä epäluotettava kuin humalaisella.