Asun pääkaupunkiseudulla 2,5 vuotiaan lapseni kanssa, hänen isänsä asuu meistä parin kilometrin päässä ja meillä on yhteishuoltajuus. Lapsi on isänsä luona viikon, ja minun luona kaksi viikkoa ja taas isänsä luona viikon jne.
Sitten.. Olen uudessa suhteessa miehen kanssa joka asuu 170 km päässä. Tällä hetkellä olemme molemmat työttömiä ja näemme melko usein, mutta pian molemmilla on edessä töihin tai opiskeluun lähtö, ja mahdollisuudet näkemisiin sijoittuisi lähinnä viikonlopuille ja tämä tuntuu todella vaikealta.
Mieheni ei halua muuttaa tänne pääkaupunkiseudulle, ymmärrän häntä hyvin koska haluaisin itsekkin asua muualla. Vaikeaksi muuttomme muualle tietenkin tekee se että lapseni isä asuu täällä ja näemme lastamme lähes yhtä paljon. esim. hoitojärjestelyt menisivät todella hankalaksi ja repiväksi lapsemme kannalta, voiko lapsi olla kahdella paikkakunnalla hoidossa saatika koulussa? En tosiaan tiedä mihin suuntaan tässä pitäisi mennä. Sen tiedän että lapseni on minulle kaikkein tärkein ja rakastan myös miestäni paljon. Onko kenelläkään mitään neuvoja tähän tilanteeseen tai kokemuksia?
Sitten.. Olen uudessa suhteessa miehen kanssa joka asuu 170 km päässä. Tällä hetkellä olemme molemmat työttömiä ja näemme melko usein, mutta pian molemmilla on edessä töihin tai opiskeluun lähtö, ja mahdollisuudet näkemisiin sijoittuisi lähinnä viikonlopuille ja tämä tuntuu todella vaikealta.
Mieheni ei halua muuttaa tänne pääkaupunkiseudulle, ymmärrän häntä hyvin koska haluaisin itsekkin asua muualla. Vaikeaksi muuttomme muualle tietenkin tekee se että lapseni isä asuu täällä ja näemme lastamme lähes yhtä paljon. esim. hoitojärjestelyt menisivät todella hankalaksi ja repiväksi lapsemme kannalta, voiko lapsi olla kahdella paikkakunnalla hoidossa saatika koulussa? En tosiaan tiedä mihin suuntaan tässä pitäisi mennä. Sen tiedän että lapseni on minulle kaikkein tärkein ja rakastan myös miestäni paljon. Onko kenelläkään mitään neuvoja tähän tilanteeseen tai kokemuksia?