Kävelemään lähteminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hölömöpä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hölömöpä

Vieras
Heip,

Hassu kysymys...

Meillä on 1v2kk ikäinen tyttö, joka on noussut 9kk seisomaan tukea vasten ja siitä lähtien myös kävellyt tuen kanssa. Nyt kävelee jo aivan kuin vanha tekijä tietysti, mutta ei ota itsenäisesti askeltakaan. Tyttö haluaa, että kävelytetään käsistä kiinni pitäen. Osaa kyllä kävellä, että pidän vain yhdestä kädestä, mutta haluaa aina kaksi kättä. Tai sitten kävelee omia rattaita vasten tai taaperokärryn kanssa.

Mietin vain, että voinko kävelyttää lasta "liikaa"? Niin ettei sitten koskaan kiinnostu lähtemään yksin liikkeelle?

On jo niin monta kuukautta harrastettu tätä, että ihmetyttää jo kun ei innostu yksin kokeilemaan... ja haluaa kävellä ihan koko ajan tuen kanssa.
 
Meillä taas poika ei edes nouse tukea vasten ylös (1v) vaan ryömii edelleen paikasta toiseen. Kävelee kyllä kun kävelyttää, mutta ei varaa jaloille, jos ei turvalliset kädet ole pitämässä kiinni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hölömöpä:
Mietin vain, että voinko kävelyttää lasta "liikaa"? Niin ettei sitten koskaan kiinnostu lähtemään yksin liikkeelle?

Hassu tosiaan! Ei lasta varmaan voi liikaa kävelyttää, kyllä se teidän lapsi pian kirmaa vaikka vahigossa johonkin ilman "turvakäsiä" ;) Ja luultavasti kävelee sitten jo aika hyvin eikä hoipertele kuukausikaupalla ;)
 
Meillä poika harrasti myös tuota tukea vasten kävelyä ja rattaiden yms. työntelyä useamman kuukauden. Edellytykset itsenäiseen kävelyyn olisivat siis olleet.
Eräs lastenlääkäri sanoi, että rohkeudesta monesti on kyse ja kehoitti vaan saamaan pojan kädet irti tuesta. Otin eräänä iltana jonkin poikaa kiinnostavan esineen ja menin keskellä olkkarin lattiaa. Pidin esinettä pojan lähellä, mutta kuitenkin niin, että jos hän halusi esineen joutui hän ottamaan pari askelta ilman tukea. Ja niin hän ottikin ja illan aikana tekin näin muutaman kerran. Neljä askelta oli sille illalle ennätys. Ja siitä lähtien poika rohkaistui ja muutaman päivän päästä käveli jo huoneesta toiseen ilman tukea. Oli itsekin selvästi innoissaan uudesta taidosta =)
 
meillä poika on jo 1,5v, eikä vieläkään uskalla montaa askelta itsenäisesti ottaa.
eikun vaan teillekin lisää harjoitusta: isukki (tai joku muu) muutaman metrin päähän vastaanottamaan ja äiti antaa vähän pyllystä vauhtia :D ja aina vaan vähän pidempiä matkoja.. näin meillä on saatu tuota kävelymatkaa lisättyä, vaikkei vieläkään pitkiä matkoja itsekseen uskalla kävellä.
 
no ehkä siksi, että usein lapset nauttivat siitä. Ja niin opettelevat myös valmiudet tuetta kävelyä varten. En kyllä henk.koht. tunne yhtäkään lasta, jota ei olisi edes vähän kävelytetty. Tuskinpa kukaan ihan tosta vaan nousee ja lähtee kävelemään :)
Ap:n varsinaiseen kysymykseen en oikein osaa sanoa... ei varmaan kannata liikaakaan kävelyttää. Näin maalaisjärkeni sanoisi. Mene ja tiedä.
 
Meillä poika ei nimenomaan tykännyt ollenkaan, että häntä yritettiin kävelyttää. Taaperokärry ja ulkona rattaat olivat hänen tukensa matkalla eteenpäin.

Mutta uskon, että joskus vain lapsi tarvitsee rohkaisun, kokeilla kävelyä ilman apuja.
 
Olen kuullut samaa fysioterapeutilta kuin Laiskajaakko eli kävelyttäminen ja kaikenlaiset kävelytuet eivät edistä lapsen kävelytaitoja. Niitten kanssa lapsen ei tarvitse käyttää tasapainoaan samalla tavalla kuin oikeasti kävellessä. Niinpä fysioterapeutti ei pitänyt tarpeellisena lapsen kävelyttämistä, vaan sanoi lapsen harjoittelevan kävelyyn tarvittavia taitoja ihan itse omaan tahtiinsa...
 
meillä ei ollut taaperokärryjä eikä rattaita. poika oli vähän yli 10kk ja tyttö 10kk, kun oppivat kävelemään ilman tukia. poika nousi jo 6kk tukea vasten seisomaan, tyttö 7kk..
 
Meillä poika lähti tuen (käsistä pitäen, taaperokärryn..) avuin liikkeelle 8kk iässä, 10kk iässä otti ekat askeleensa tuetta (pojan osalta vahingoissa, koska irroitin vain kainaloista niin ettei huomannut). Poika pelkäsi todella paljon kaatumista jonka takia arasteli tuetta kävelyä. 11kk iässä sitten jo käveli enemmän kuin konttasi. Kovasti vain tsempattiin tulemaan luokse vaikka tarvisi ottaa vain askel tuetta ja perään liiotellut kehut.
 
Minusta paras keino on myös se, ettei kävelytä liikaa. Jos lapsi tykkää kävellä esim. tukevaa olohuoneen pöytää vasten, niin esimerkiksi sohvaa tai tuolia voi siirtää hieman kauemmas juuri sen verran, että lapsi joutuu ottamaan 1-2 askelta ylettääkseen. Kun esimerkiksi lapsen laittaa nojaamaan sohvaa vasten ja sitten siihen 1-2 askeleen päähän laittaa jonkun mielenkiintoisen uuden lelun tms, niin lapsi ihan huomaamattaan ottaa askeleen.

Minä en ole pitänyt lasta sitterissä, vaan lattialla viltin päällä ja vastaavasti en ole ostanut mitään kävelyvaunuja tms, vaan luottanut siihen, että lapsi keksii ihan itse häntä viihdyttävät asiat. Uskon, että se on vaikuttanut siihen, että lapseni ovat lähteneet liikkeelle niin aikaisin, kuin heidän hermostonsa ja lihaksistonsa on sen mahdollistanut. Kuopus lähti kävelemään 10 kk:n iässä ja esikoinen muutaman päivän ennen 10 kk:n ikää.

Minusta aikainen kävelyn oppimistaito ei ole mikään erityinen ylpeydenaihe, mutta lapsi viihtyy paremmin, kun hän osaa liikkua itse. Totta kai myös kaatuilut yms. vähentyvät sitä mukaa, kun taidon oppii paremmin.
 
Meillä poika käveli kärryjen kanssa ja kävelyttäen puoli vuotta, ennen kuin uskalsi lähteä itsenäisesti liikkeelle. Sitten kävelikin heti tosi hyvin eikä ole juuri horjunut tai kaatuillut. Pari askelta suostui joskus itsekseen ottamaan tuon puolen vuoden aikana, mutta kyllä nekin oli houkuttelujen takana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja houkutuslintu:
Minä en ole pitänyt lasta sitterissä, vaan lattialla viltin päällä ja vastaavasti en ole ostanut mitään kävelyvaunuja tms, vaan luottanut siihen, että lapsi keksii ihan itse häntä viihdyttävät asiat. Uskon, että se on vaikuttanut siihen, että lapseni ovat lähteneet liikkeelle niin aikaisin, kuin heidän hermostonsa ja lihaksistonsa on sen mahdollistanut. Kuopus lähti kävelemään 10 kk:n iässä ja esikoinen muutaman päivän ennen 10 kk:n ikää.

No meillä on kyllä ollut kävelytuolit, taaperokärryt ja sitterit --> lapset kävelleet 8-9kk alkaen. Ei ne nyt niin pahoja laitteita ole =)

 
Kyllähän ne kaikki lapset oppivat kävelemään, aikanaan:) En ole ketään aikuista nähnyt äitiään kädestä pitävän, ettei uskalla itse =D

Meillä ainakin oli taaperokärry käytössä ym. ja 1v+pari viikkoisena sitten itse uskaltautui tulemaan metrin päästä yksin luo kun kauan tsemppasi ja sparrasi =,) Ja sit mentiin ja lujaa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja heh..:
Kyllähän ne kaikki lapset oppivat kävelemään, aikanaan:) En ole ketään aikuista nähnyt äitiään kädestä pitävän, ettei uskalla itse =D

Meillä ainakin oli taaperokärry käytössä ym. ja 1v+pari viikkoisena sitten itse uskaltautui tulemaan metrin päästä yksin luo kun kauan tsemppasi ja sparrasi =,) Ja sit mentiin ja lujaa..

Samaa mieltä. Se on kuulkaas enemmän varmaan geeneistä kiinni koska kukakin kävelee eikä siitä onko kävelytetty, onko ollut taaperokärryä, onko ollut sitä sun tätä tai tehty sitä sun tota ;)
 

Yhteistyössä