Käytiin 2v lapsen kanssa neuvolassa :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nukkuuuu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nukkuuuu

Vieras
Vilkas ja näppärä tyttö, joka touhuaa kokoajan. Koko valveilla olo ajan touhuaa jotain, harvoin paikoillaan on.

Sanoja pitäisi olla enemmän ja kahden sanan lauseita pitäisi tulla. Lapsi osaa sanoa äiti, kenkä, maito, vettä, eikä, ihana, auto, kauppaan, otan.. mutta siinäpä ne sanat taitaa olla. Paljon tulee sellaista omaa kieltä.

Lisäksi kasvu on ongelma, on nirppana ja painaa liian vähän ja myös pituutta pitäisi olla enemmän. On nyt n.83cm ja 9,5 kg.

Miten tuon painon saisi nousemaan`? Miten puhetta tukea? Nyt jo lapsen kanssa jutellaan paljon ja kirjoja luetaan.
 
Ihan turhaan stressaanut neuvolakäynnistä. 2v:n ei todellakaan tarvitse vielä osata kahden sanan lauseita. Meidän kumpikin lapsi on 2v. vasta sanonut ekat sanansa, eikä tätä ole mitenkään neuvolassa kummasteltu.
 
Puheen kehitys on hyvin yksilöllistä ja kun sanoja kuitenkin tulee, niin ei tarvitse olla huolissaa. Useimmilla kieli kehittyy nopeasti juuri 2-2,5v:nä ja alkaa tulla niitä kahden-kolmen sanan lauseita ihan yks'kaks.

Lapsen ruokaan kannattaa listätä rypsioljyä tms, niin lapsi saa lisäenergiaa kasvamiseen.
 
Meillä vilkas ja energinen poika ei sanonut 2,5 vuotiaana vielä yhtään oikeaa sanaa. Käytiin puheterapiassa muutaman kerran, testattiin että ymmärsi puhetta. Sitten alkoi puhumaan... Kun täytti 3 v. puhui jo pitkiä lauseita, myös s- ja r-kirjain olivat hallussa 3 vuotiaana. Älä huolehdi, lapset kehittyy eri tahtiin :)
 
Onpa ollut taas kökkö terkkari :( Itseilmaisussa ja seulojen tulkinnassa kehittämisen varaa.

2-vuotiaan normaali sanavarasto vaihtelee nollasta moneen sataan sanaan. Vaikka 2-vuotiaalla ei olisi yhtään selvää sanaa, hän voi olla kielen kehitykseltään normaali, mutta hidas. Kuitenkin neuvolan tutkimuksilla yritetään löytää ne lapset, jotka eivät ole "normaalin hitaita" ja ota aikanaan spurtteja, vaan jolla on joko itsessä tai ympäristössä haitallisesti kehitystä hidastavia ominaisuuksia, ja jotka siksi voisivat hyötyä tuesta (esim. puheterapia), ja jotta nämä lapset löydettäisiin, niin niitä hitaamman pään lapsia seurataan tarkemmin. Kaksivuotiaasta kolmevuotiaaksi on pitkä aika!Lapsessasi ei siis ole mitään vikaa, hän ei ole liian hidas tai jäljessä kehitysestä, hän vain kuuluu siihen joukkoon, joista jotkut kaipaavat lisätukea ja nämä jotkut halutaan löytää silloin 2,5-vuotiaana. Lisätuen tarvekaan ei ole vika tai tuomio, jos sellaista joskus oikeasti ilmenisi.

Jos haluat tukea kehitystä, niin siihenhän auttaa puhuminen, arjen esineiden ja askareiden nimeäminen, lapsen puheen laajentaminen ("kenkä" = joo, siinä on kenkä!; tö! = siinä on perhonen, katsoppas miten se on värikäs...), ja lorut ja joillain erityisesti laulut! Mutta mihinkään koulutukseen ei ole syytä ryhtyä. Sitten jos tarvetta olisi, saisit kyllä puheterapeutilta asiantuntevat ja sinun lapsesi kehitysvaiheeseen sopivat vinkit puheen kehityksen tukemiseen.

Kasvusta: Jos nuo mitat on tasan 2v., niin ei hän ole "liian pieni", vaan asettuu normaalivaihtelun pienenpään päähän - jossa ollaa ihan yhtä normaaleja kuin siellä normaalivaihtelun toisessa päässä, kaikki EI kasva keskiarvossa eikä tarvitse. Sen sijaan jos kasvussa on tapahtunut jokin muutos (ts. käyrä taittunut) se on eri asia. Mutta jos lapsi on aina ollutkin pienikokoinen, kasvaa tasaisesti omilla käyrillään, jaksaa touhuta, nukkuu, syö ja on tyytyväinen, eikä ole mitään mystisiä oireita (esim. ripulointeja, toistuvia ihottumia tms.), niin hän saa kyllä olla juuri sen kokoinen kuin on.

Oman tyttären paino on keikkunut siellä -10-18%:ssa koko ajan ja jo raskausaikana kytättiin sikiön painoa. Ihan terve, hyvällä ruokahalulla varustettu normaali tytöntyllerö, jolla vaan sattuu olemaan isänsä geenit ja toivottavasti säästyy äitinsä vararenkailta ;)
 
Meilläkin määrättiin ylimääräiseen 2.5-neuvolaan kun lapsi ei puhunut lauseita ja paino vähän miinuskäyrällä. Välissä muutimme toiselle paikkakunnalle ja uusi terkkari hieman ihmetteli miksi lapsemme oli määrätty kontrollikäynnille. No, 2-5-vuotiaana puhui niitä lauseita ja painosta uusi terkkari ei ollut huolissaan, sanoi vain, että taitaa olla tyypiltään hoikka kuten äitinsä.:) Uusi terkkari myös ihmetteli, että 2-vuotiaalta oli "vaadittu" lauseita, ei kuulemma silloin mikään kiire- riittää kun näkee, että ymmärtää puhetta ja mielellään tietysti muutamia sanoja jo osaisi sanoa.
 
[QUOTE="pike";26817732]Meilläkin määrättiin ylimääräiseen 2.5-neuvolaan kun lapsi ei puhunut lauseita ja paino vähän miinuskäyrällä. Välissä muutimme toiselle paikkakunnalle ja uusi terkkari hieman ihmetteli miksi lapsemme oli määrätty kontrollikäynnille. No, 2-5-vuotiaana puhui niitä lauseita ja painosta uusi terkkari ei ollut huolissaan, sanoi vain, että taitaa olla tyypiltään hoikka kuten äitinsä.:) Uusi terkkari myös ihmetteli, että 2-vuotiaalta oli "vaadittu" lauseita, ei kuulemma silloin mikään kiire- riittää kun näkee, että ymmärtää puhetta ja mielellään tietysti muutamia sanoja jo osaisi sanoa.[/QUOTE]

Meillä muuten kävi just samoin. Tosin ongelma ei ollut lauseitten puute, vaan puheen epäselvyys. Uudella paikkakunnalla ei ollenkaan ymmärretty, miksi tultiin 2,5-vuotiaana neuvolaan. :)
 
juu ja mun kaverilla lapsi puhui yksittäisiä sanoja vielä 3vuotiaana, kaikki muut oli sitä mieltä että kyllä se siitä, jopa äiti. ja mä olin sitä mieltä että ei oo normaalia jotain häikkää on... ja niinpä menikin siitä 2vuotta eteenpäin niin diagnoosi olikin kokonaiskehityksen viive... 2-3vuotiaan tasolla puhe ja lähes muutenkin.

että ainahan sitä voi uskotella ittelleen vaikka kuinka pitkälle että ei voi olla mitään. mutta mun mielestä parasta ois ettii tietoo ja varautua siihen että voi olla normaalista poikkeavaa, sillä lapsi hyötyy aikaisin aloitetusta tukitoimista
 
Ei pidä ottaa liikaa stressiä tuossa vaiheessa, mutta puhetta voi auttaa loruilla ja "muskarilla" eli leikkimällä musiikkiin ja loruihin. Lapsi ei välttämättä näytä tuosta juuri mitään kostuvan, mutta todellisuudessa rytmi auttaa erottamaan sanoja ja puheen rakennetta ja on lisäksi hauska stressitön tapa viettää "hyötyaikaa" lapsen kanssa.

Toivottavasti onnistut myös palauttamaan uskon siihen , että lapsesi on aivan normaali ja enemmänkin, aivan upea, neuvolan palautteesta huolimatta.
Tsemppiä!
 
Monissa neuvoloissa on ihan rutiinisti neuvola 2,5veenä, johtuen juuri noiden kehitysvaiheiden eriaikaisuudesta.

Ja meillä 20 sanaa oli koossa 2 veenä, lause tuli ekan kerran 2v 3kk ja puhe 2,5veenä.
 
Meillä toinen alkoi puhua 1,5v:nä ja nyt kaksi vuotiaana puhuu kaiken. Toinen puhuu todella epäselvästi, monia kirjaimia hukassa ja monet menevät sekaisin. Ihan meillä perheenjäsenilläkin on vaikeuksia välillä ymmärtää lasta. Näin ne lapset ovat erilaisia.
Kokoa näillä on ihan riittävästi (92cm ja 14kg), mutta nyt toinen on heittäytynyt lähes syömättömäksi. Liekö kesä ja lämpö mikä vienyt ruokahalun, mutta mikään ei tunnu kelpaavan, huoh.
 
Meilläkin tyttö on pieni, muttei siitä ole ikinä neuvolassa sanottu mitäään "moittivaa". 2v.nla:ssa painoi vähän alle 9kg ja oli 82 cm pitkä (vielä pienempi siis kun teillä!). Omilla käyrillänsä menee, se kai siinä kaikkein ratkaisevinta on, ettei tuu notkahduksia.
Taisi olla terkkarin osaamattomuutta tai muuten taidottomuutta kohdata lapsi joka ei kasva ns. nollakäyrän mukaan. Eihän aikuisetkaan ole kaikki saman kokoisia keskenään, kuinka lapsetkaan vois olla?
 
Ystävän lapsi sanoi 2 vee neuvolan aikaan lähinnä "Äääää!" (hyvin ilmaisuvoimaisesti tosin, ja selvästi ymmärsi valtavasti koska viittoili niin innokkaasti), ja muutaman sanankin ehkä osasi muttei juuri niitä käyttänyt. MUTTA puhe tulikin seuraavan puolen vuoden aikana rytinällä niin että yhtäkkiä osaakin monisanaisia lauseita. Viimeksi panin merkille ja sanoin äidillensäkin että hei WAU, kuusi sanainen VIRKE! Isosiskonsa oli samanlainen eikä neuvola ollut mitenkään huolissaan.

Niin paljon kuulee neuvolan sanovan että lapsi on liian pieni eikä kasva. Mutta jos ei ole mitään sairautta tms. niin onko kenenkään lapselle koitunut HAITTAA pienikokoisuudesta? Kertokaa jos on, koska minä en tajua tuota että pitäisi olla jonkun ikäisenä jonkun kokoinen. Ihmiset ovat kuitenkin käsittääkseni aika eri kokoisia... Toki kai pienikokoisuus voi kieliä jostain imeytymishäiriöstä, allergiasta tms. mutta eikös niitä asioista voi tutkia muutenkin kuin kasvukäyriä vahtaamalla?
 

Yhteistyössä