Keksikää runo mummille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lll
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

lll

Vieras
Pitäis korttiin saada joku runo, mutta en löydä mitään hyvää. Kun kaikkion jotain "mummo on lämmin ja ihanaja leipoo pullaa"
Joku kiva mutta ei tollanen lässy...Lasten mummi kun ei lapsia hoida eikä niille pullaa paista...
 
Ällöttävä anoppi
Kun sinut tapasin, oksetti
Toisten asioihin puutut
jatkuvasti jostain suutut

Jos kuolo sinut korjaisi
en perääsi kyllä itkisi
jätä meidät rauhaan, jookos
ja pysy siellä omas loukos.
 
KUN MINUSTA TULEE VANHA

Kun tulen mummoksi, muutan luokse lasten
ja teen kaiken kuten hekin, aivan varta vasten.
Kaiken sen ilon ja onnen jonka sain heiltä
voin takaisin maksaa, ei lopu riemu meiltä!

Piirrän tussilla seinään aivan salassa
ja hypin sängyn päällä kengät jalassa!
Maitotölkistä juon suoraan, jätän pöydälle sen.
Tukin kaikki vessanpöntöt ja yhtään tottele en.

Kun he puhuvat puhelimeen, eivätkä minuun yllä,
syön kupista sokerit ja jatkan muulla hölmöilyllä.
He puistavat päätä, säätävät ääntään kovemmalle,
minä käsistä karkaan ja piiloudun sänkyni alle!

Kun ruoka sitten valmistuu, en ainaskaan papuja syö.
Paprikat nypin ruuasta myös, on siinä aika kova työ.
Läikytän maidon ja kalakeitollekin yökkään
ja kun he suuttuu niin pihalle pöydästä hyökkään!

Istun TV:ssä kiinni, en väisty vaikka koittaa he miten.
Pistän kylässä silmäni ristiin ja koitan jääkö ne siten!
Otan sukkani pois, toisen roskikseen heitän
ja kurassa leikin, siitä myös ruokani keitän.

Luen kiltisti iltarukouksen ja sen jälkeiseksi säästän
vielä yhden kolttosen: hihitän ja ison paukun päästän.
He katsoo minuun ja ilme vaihtuu hymystä alakuloiseksi:
Kun äiti nukkuu, häntä voi melkein kutsua suloiseksi?
 
Laulu mummille

Jos mä rikas olisin, mopon ostaisin,
Sillä kyllä varmasti, ajaa osaisin.
Ajaisin mä mummilaan häntä katsomaan.
mummilta kun varmasti aina hyvää saan.

Mummi paras paistamaan piirakoita on,
pullakin on mummilla aivan verraton.
Karkkia on kaapissa menen milloin vaan,
siksi hauska aina on mennä mummilaan.

Mummi, onko jätskiä, usein kyselen,
onhan sitä, kultasein, tiedäthän sä sen.
Lähtee mummi kulkemaan luokse pakasteen,
jätskiä tuo tullessaan lapsenlapselleen.

Ethän mummi varmasti kuole milloinkaan,
hauskempi on mulla kun kanssas olla saan.
Kun mä kasvan suureksi, ostan autonkin,
silloin, mummi, haen sun aina kyytihin

----------------------------------------------------------------

Meidän mummi on pehmoinen, niin kuin lämmin pulla.
Vaikka olisin kiukkuinen, mummin luo saan tulla.

------------------------------------------------------------------

Sylillisen halausta saat mummini mun.
Ei ole maailmassa kaltaistasi sun.

-------------------------------------------------------------------
Mummo kultainen, istuu kiikustuolissa sukkaa kutoen
Ruutua, raitaa, värikkäät
kohta jo varpaita lämmittää.
Mummo kultainen, istuu kiikkustuolissa telkkaria katsellen
kauniit ja rohkeet mummolle on tuttu,
hauska on myös tuttu juttu.
Mummo kultainen istuu kiikkustuolissa lapsia keinutellen,
hellästi päätä silittää,
hyvä muisto lapsille jää.
 
ISOÄITI IHME ON.

Ellei ois isoäitiä, ei olis muutakaan,
ei kotia, kotipihaa , pihapuutakaan.
Perhe ilma mummia kun syntyä ei vois
niin minkälaista täällä sitten ois?
Ei lapsienkaan laulut missään sois.

Ellei olis isoäitiä, ei olis muutakaan,
ei lihapullaa, muussia, ei soppaluutakaan..
Mummi pula-aikoinakin reseptinsä ties,
ain lämpöisenä hällä hehkui leis,
ja sytötetty on kuntoon Suomen mies!

Ellei olis isoäitiä, ei olis muutakaan,
ei Helsinkiä, Kotkaa eikä Joensuutakaan.
Isoäiti luonut koko kotimaamme on,
sen perinteet ja sanavaraston
ja tosille suo kaiken ansion!

On isoäiti ihmeellinen nainen,
kaikkein tärkein perussuomalainen.
Taitavuudessaan niin tarumainen
Isoäiti ihme on.

Juha Vainio
 
Tahdotko nähdä, ihmeen kauniin kuvan,
mummi ja lapsi kun istuvat portailla tuvan.

Mitäpä lapsen mummille kuiskaavan luulet,
noin kun on kirkas katse, hymyssä huulet.

Oi, hän oppinut sanan yhden on vasta,
sitä ei lakkaa kyyhkynen kujertamasta.

Sanaan siihen liittyy, kaikki mi hyvää,
kaikki mi maassa on kaunista, rakkautta syvää.

Mummi, yksi maailman kauneimmista sanoista,
se sointuu kuin sävel ihana lapsen lausumana.
 
Mummo kultainen, istuu kiikustuolissa sukkaa kutoen
Ruutua, raitaa, värikkäät
kohta jo varpaita lämmittää.
Mummo kultainen, istuu kiikkustuolissa telkkaria katsellen
kauniit ja rohkeet mummolle on tuttu,
hauska on myös tuttu juttu.
Mummo kultainen istuu kiikkustuolissa lapsia keinutellen,
hellästi päätä silittää,
hyvä muisto lapsille jää.
 
Mummolassa
Tuskin missään maailmassa
on kuin meidän mummolassa,
kukat kukkii, päivä paistaa,
herkkuja saa mielin määrin maistaa.

Mummo kertoo satujansa
aina yhä uudestansa,
silti kohtaan aina uudet
sadun ihmeet, ihanuudet.

Mummo onkin käynyt siellä
suuren sadun valtatiellä,
kuullut kuiskeet sadun lehdon,
nähnyt satulapsen kehdon!
 
Laittakaa lisää. Meillä myös kaivattais mummille runoo mut nää kutoo sukkaa yms on liian lällyjä. mummi kun on 50 vuotias työssäkäyvä joka ei paljon aikaa lapsenlapsen kanssa kuluta saati sukkaa kudo.
 
Polkupyörän lainasimme
sillä näin me ajellaan.
Mutta minne? Vaikka sinne,
missä tie vie mummolaan.

Minä poljen, sinä ohjaat,
niinkuin tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme
pilvenhattaraa ei näy.

Eväspussin äiti meille
mukaan muisti ojentaa.
Syötyämme levähdämme,
sillä siitä voimaa saa.


Minä poljen, sinä ohjaat
niin kuin tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme,
pilvenhattaraa ei näy.


Kun on tehty pyöräretki

mummon luokse mummolaan,

pyörän laitan taakse aitan

seinän viereen nukkumaan.



Minä poljen, sinä ohjaat
niin kuin tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme,
pilvenhattaraa ei näy.

 
Ihan eri asia, on mummon karkkirasia.
Siitä riittää aina: tikkareita arkena, ja suklaat sunnuntaina.
Muiden karkkirasiasta muutaman kun maistaa, niin jo pohja paistaa.
Mut mummon karkkirasia on ihan eri asia, siinä taikaa on,
se on pohjaton.
 
Seison paikallani
ja katselen taaksepäin,
kulkemaani tietä,
Elämän polkua.

En minä ole helpolla päässyt.
En ole kaikista kevyintä
taakkaa kantanut.
En ole aina jaksanut hymyillä,
mutta silti vielä hengitän
ja sydämeni lyö yhä elämälle tahtia.

Sitä en tiedä,
mitä on edessä.
Mitä elämä tuo.
Mutta toivon,
ettei se ole yhtä synkkää
kuin kaikki takanani.>


 
Kunpa voisin kahlita tämän hetken,
pistää sen pieneen purkkiin
ja kuljettaa aina sitä mukana.

Pieni pala rakkautta,
lämpöä ja valoa.
Tilkka iloa,
vapautta ja uskoa.

Onnen pienet palaset.
 
LEIKIN AIKA

Lattialle istuudun,
kun leikkiminen alkaa.
Lapset siitä riemastuu
ja pomppii tasajalkaa.

Palloa me heitellään,
niin iloisena tässä.
Leikin aika parhainta,
onhan elämässä.

Pallot väliin karkailee
ja lapset ryntää perään.
Eihän mummo ehdikään,
niin nopeasti enää.

Leikitään ja touhutaan,
pienten lasten kanssa.
Ilakoiden nauretaan
ja kaikilla on hauskaa.

Kun leikki alkaa väsyttää
niin pallot talteen pannaan.
Ison halin, lapsukaiset,
mummollensa antaa.

Paula Tarvainen
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti:
Ällöttävä anoppi
Kun sinut tapasin, oksetti
Toisten asioihin puutut
jatkuvasti jostain suutut

Jos kuolo sinut korjaisi
en perääsi kyllä itkisi
jätä meidät rauhaan, jookos
ja pysy siellä omas loukos.

Ehdottomasti mun lemppari;)!!!
 
Mummollani oli kerran varis
jonka siivet aina naris
niitä yritti jatkuvasti kiillottaa
tämä nariseva varis.

Kerran mummo variksen
voikiuluun tönäisi
ihan vahingossa
näin varis oli ahdingossa.

Se hädissään voissa ui
ja mummoon kovasti suuttui
kunnes mummo variksen pelasti
kun voikiulusta kalasti.

Kaikki varmaan arvasi
vieläkö variksen siivet narisi.
'anne karlsson'
 
Alkuperäinen kirjoittaja jupu:
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti:
Ällöttävä anoppi
Kun sinut tapasin, oksetti
Toisten asioihin puutut
jatkuvasti jostain suutut

Jos kuolo sinut korjaisi
en perääsi kyllä itkisi
jätä meidät rauhaan, jookos
ja pysy siellä omas loukos.

Ehdottomasti mun lemppari;)!!!

Juu, sitä saa vapaasti lainata ja käyttää.

 
Alkuperäinen kirjoittaja sukkapari:
KUN MINUSTA TULEE VANHA

Kun tulen mummoksi, muutan luokse lasten
ja teen kaiken kuten hekin, aivan varta vasten.
Kaiken sen ilon ja onnen jonka sain heiltä
voin takaisin maksaa, ei lopu riemu meiltä!

Piirrän tussilla seinään aivan salassa
ja hypin sängyn päällä kengät jalassa!
Maitotölkistä juon suoraan, jätän pöydälle sen.
Tukin kaikki vessanpöntöt ja yhtään tottele en.

Kun he puhuvat puhelimeen, eivätkä minuun yllä,
syön kupista sokerit ja jatkan muulla hölmöilyllä.
He puistavat päätä, säätävät ääntään kovemmalle,
minä käsistä karkaan ja piiloudun sänkyni alle!

Kun ruoka sitten valmistuu, en ainaskaan papuja syö.
Paprikat nypin ruuasta myös, on siinä aika kova työ.
Läikytän maidon ja kalakeitollekin yökkään
ja kun he suuttuu niin pihalle pöydästä hyökkään!

Istun TV:ssä kiinni, en väisty vaikka koittaa he miten.
Pistän kylässä silmäni ristiin ja koitan jääkö ne siten!
Otan sukkani pois, toisen roskikseen heitän
ja kurassa leikin, siitä myös ruokani keitän.

Luen kiltisti iltarukouksen ja sen jälkeiseksi säästän
vielä yhden kolttosen: hihitän ja ison paukun päästän.
He katsoo minuun ja ilme vaihtuu hymystä alakuloiseksi:
Kun äiti nukkuu, häntä voi melkein kutsua suloiseksi?

 

Yhteistyössä