Keksikääs suurperheen äidille ammatti!

[tahtoo ammatin]

Asun kaukana koulutus kaupungeista joten jos koulunpenkille pitää mennä niin koulumatkaan pitää varata reipas tunti aikaa. Se ei sinällään haittaa, pääasia että saisin ammattitutkinnon.
Kieli- ja matikkapää todella heikko!
Ikää on jo sen verran että oikeastaan koulutus saisi kestää korkeintaan kolme vuotta.
En ollut aikoinani mikään himo-opiskelija mutta voihan se olla että innostusta piisaa jos löytyy oikea ammatti.
Tähän asti olen katsellut koulu/koulunkäyntiavustajan ammattia. Ammatteja on vaan niin paljon että nyt on jo pää ihan sekaisin. Monet kiinnostaa.
Myyntityö ei yhtään!! Huonon selän takia taas ei mikään vanhusten ja vammaisten hoito.
Oppisopimuskoulutus kiinnostaa erityisen paljon.
Koulutuspaikka tulisi olemaan varmaan kuopio.

 

[Hmm]

Tuo koulunkäyntiavustajanhan koulutus ei pitkä ole. Pääsisit päivätöihin, mikä olisi hyvä suurperheen äidille.

 

[tahtoo ammatin]

Hiiop!

 

[tahtoo ammatin]

Tuo koulunkäyntiavustajanhan koulutus ei pitkä ole. Pääsisit päivätöihin, mikä olisi hyvä suurperheen äidille.

Sitäpä juuri. Menisi aika hankalaksi alkaa miettimään pienemmille koululaisille hoitajaa niiden lomien aikana. Jos olisin itsekin koulussa töissä, olisin lomilla lasten kanssa samaan aikaan.

 

[vieras]

kolmessa vuodessa lukee farmaseutiksi ja on varmasti helpompi työ kuin koulunkäyntiavustaja. Onhan siinäkin toki kassalla istumista, mutta erilaista kuitenkin.

 

[salzku]

Floristi

 

[Hmm]

Floristi

Puutarha-alan palkkaus on surkeista surkein ja työ esim puutarhoilla on kausiluonteista. Kaikki juhlapyhät ja kesä töitä. ei sovi suurperheelliselle.

 

[koordinaattori]

Kotiäideille

"Muutamia kuukausia sitten, kun olin hakemassa lapsia
koulusta, toinen äiti kiiruhti luokseni. Hän oli hyvin
närkästynyt. "Tiedätkö mikä sinä olet?" Hän kysyi.

Ennen kuin ehdin vastata--minulla ei ollut valmista
vastausta--hän rupesi kertomaan syytä kysymykseensä.
Hän oli juuri tullut uusimasta ajokorttiaan.
Virkailija oli kysynyt hänen ammattiaan. Hän oli vähän
epäröinyt ja miettinyt, kuinka luokitella itsensä.

"Tarkoitan", selitti virkailija, "onko sinulla työtä
vai oletko vain....."

"Totta kai minulla on työtä, minä olen äiti!" Hän oli
vastannut.

Virkailija hymyili alentuvasti ja kirjoitti ammatin
kohdalle "Kotirouva."

"Ei, ei mielummin kirjoitetaan siihen äiti" ystäväni
sanoi.

"Ei tänne niin voi kirjoittaa. Kyllä kotirouva sen
kattaa." sanoi virkailija.

Unohdin hänen kertomuksensa, kunnes löysin itseni
samasta tilanteesta. Virkailija oli tehokas,
määrätietoinen nainen, joka puhui kuin yleinen
syyttäjä. "Ja ammattinne oli?"

En tiedä mikä minut sai sen sanomaan, mutta sanat
tulivat vain suustani:" Olen tutkija lasten kehityksen
ja ihmissuhteiden alalla."

Virkailija pysähtyi ja jähmettyi paikoilleen kynä
kädessään. Toistin hitaasti, korostaen olennaisimpia
sanoja. Sitten tuijotin ihmeissäni, kun minun
suurenteleva lausahdukseni oli kirjoitettuna
viralliseen kaavakkeeseen."

"Saisinko kysyä", virkailija kysyi kiinostuneena,
"Mitä tarkalleen teet sillä alalla?"

Kylmän rauhallisesti, kuulin itseni vastaavan, "
Minulla on käynnissä jatkuva tutkimus (kelläpä äidillä
ei olisi?) sekä laboratoriossa että kentällä (
tavallisesti käytämme ilmaisuja sisällä ja ulkona).
Työstän juuri maisterin tutkintoani (koko perhe!) ja
minulla on jo neljä tutkintoa valmiina (kaikki
tyttöjä). Tietysti työni psykologinen puoli on mitä
vaativinta (onko joku äiti eri mieltä?) ja teen usein
14 tunnin työpäiviä (paremminkin 24!). Mutta työni on
haasteellisempaa, kuin useimmat urat ja palkitseva
tyytyväisyys merkitsee enemmän kuin vain raha.

Virkailija suhtautui jo kunnioittavammin, kun hän
jatkoi kaavakkeen täyttämistä ja nousi ylös ja vielä
saattoi minut ovelle.

Kun ajoin pihallemme, innostuneena uudesta
loistokkasta urastani, minua tervehtivät laboratorio
assistanttini ja yläkerrasta kuulin nuorimman lasten
kehitys ohjelman assistenttini testaavan
äänijänteitään.

Tunsin oloni voitokkaaksi. Olin nujertanut
byrokraatin. Ja minut oli kirjattu ylös tärkeämpänä ja
tarpeellisempana ihmiskunnalle kuin vain yksi....

Koti, mikä ihana ura! Varsinkin, kun vielä on titteli!"

 

[vieras]

opinnäytetyöllä lähihoitajaksi ,lasten tai kodinhoitaja voisit valita ja töitä on aina vaikka heti

 

[Hmm]

opinnäytetyöllä lähihoitajaksi ,lasten tai kodinhoitaja voisit valita ja töitä on aina vaikka heti

Lähäreillä usein kolmivuorotyö. Ei taida sopia monellekaan suurperheelliselle. Lapsia saa hoitaa kotonakin

 

[Nalkuttava Talonmies]

Asentajan, kirvesmiehen, maalarin tai sähkärin ammatista olisi varmaan hyötyä kotonakin. Oppisopimuksella saa kouluttautua.

Ja niistä saa paljon paremmin rahaa suurperheen ruokkimiseen kuin erittäin huonosti palkatusta avustajan hommista.

 

[eräs]

kolmessa vuodessa lukee farmaseutiksi ja on varmasti helpompi työ kuin koulunkäyntiavustaja. Onhan siinäkin toki kassalla istumista, mutta erilaista kuitenkin.

Pitäis olla ylioppilas!

 

[tahtoo ammatin]

koordinaattori :

Tuo niin juts tätä mitä nyt teen.

 

[tahtoo ammatin]

Löytyiskö lisää ideoita?

 

[dd]

Kannattaa lähteä siitä selästä. Se estää lukuisat ammatit.
Koulunk.avustaja (selkä voi haitata, joudut ehkä avustamaan vammaisia lapsia)