V
vierailija
Vieras
Kelan tutkija varoittaa aktiivimallista: Aktiivisuus voikin johtaa päivärahan leikkaukseen
TyöttömyysPolitiikkaTyömarkkinatTyöelämä
Kuva: Vesa Joensuu
Kiistellyn aktiivimallin seuraukset voivat olla ristiriitaisia, kirjoittaa Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen laitoksen blogissa.
Kiistellyn aktiivimallin seuraukset voivat olla ristiriitaisia, kirjoittaa Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen laitoksen tutkimusblogissa. Honkanen tuo blogissaan myös esiin, kuinka aktiivimalli muuttaa työttömyysturvan entistäkin sekavammaksi kokonaisuudeksi ja lisää viranomaisten hallinnollista työtä.
Honkanen muistuttaa, että jos työttömyysturvan 4,65 prosentin alennus jää pitkäaikaiseksi tai pysyväksi – jos etuuden saaja ei aktivoidu velvoitteista huolimatta – uusi laki johtaa monilla työttömillä asumistuen ja toimeentulotuen tarpeen kasvuun.
"Ainakin tältä osin mallin vaikutuksen työnteon kannusteisiin ovat ristiriitaiset, sillä riippuvuus asumistuesta ja toimeentulotuesta vaikuttaa turhauttavasti työnhakuun etenkin pienipalkkaisissa osa-aika- ja pätkätöissä", Honkanen kirjoittaa.
"Koska valtaosa työttömyysturvan saajista − lähes kaksi kolmasosaa − on perusturvan piirissä, on hyvin todennäköistä, että myös aktiivimallista seuraavat työttömyysturvan alennukset kohdistuvat pääosin perusturvaan."
Mallissa täyden työttömyysetuuden ehto on työllistyminen pätkätöihin tai osallistuminen työllistymistä edistäviin ja tukeviin palveluihin. Honkanen kuitenkin tuo esiin, että mikäli työtön todella työllistyy, alkaa kiikkerä selvittely siitä, missä määrin on työllistytty ja tienattu ja miten tämä vaikuttaa etuuteen. Työttömyysturva on soviteltava työtulojen kanssa ”tai lopulta evättävä kokoaikaisen työn päiviltä tai ajalta, jolloin palkka ei enää mahdu sovitellun päivärahan raameihin”, Honkanen kirjoittaa.
"Kun työtön on ollut riittävän aktiivinen 65 päivän aikana tekemällä mahdollisesti osa-aikatyötä tai joitakin työpätkiä, seurauksena tästä voi olla päivärahan alentaminen, koska tällöin joudutaan noudattamaan sovitellun päivärahan sääntöjä. Tällöin otetaan tietenkin huomioon 300 euron niin sanottu suojaosa, joka on kohdistettava oikealla tavalla kuukausituloihin", Honkanen kirjoittaa.
Honkasen mukaan työttömän 300 euron suojaosaan mahtuva työ puolestaan ei välttämättä riitä täyttämään aktiivimallin vaatimuksia. Aktiivimallissa edellytetään pääsääntöisesti noin 18 tunnin työntekoa työehtosopimusten mukaisilla palkoilla 65 päivän maksujakson aikana.
"Ei ole itsestään selvää, että sovitellun päivärahan edellytyksenä oleva osa-aika- tai pätkätyö saati sitten 300 euron suojaosuuteen rajoittuva työ aina on riittävää, jotta se ”kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon” ja täyttäisi siten aktiivisuusehdon. Ainakin se on selvitettävä jokaisessa tapauksessa erikseen", Honkanen kirjoittaa.
”Alennus voi kohdistua myös soviteltuun päivärahaan – vieläpä suhteellisesti suurempana”
Tutkija Honkasen mukaan työttömyyspäivärahaan voidaan tehdä uudessa laissa määrätty alennus myös silloin, kun päiväraha ei ole muutenkaan täysi päiväraha. Lakiesityksen perusteluissa viitataan hänen mukaansa mahdollisuuteen, että 4,65 prosentin vähennys kohdistuu soviteltuun päivärahaan.
Lakiesityksessä todetaan kuitenkin, että työ ”todennäköisesti täyttää myös työllistymisedellytyksen”, jos päivärahaa sovitellaan ja siitä maksettava palkka ylittää 300 euron suojaosuuden, tutkija jatkaa.
"Jos kyse on jatkuvasta osa-aikatyöstä, näin varmaankin yleensä on, mutta lyhyempien työpätkien yhteydessä tilanne voi olla pulmallisempi. Jos työtulojen kanssa soviteltua päivärahaa aletaan maksaa sen jälkeen, kun täyteen päivärahaan on jo tehty 4,65 prosentin alennus, alennus kohdistuu myös soviteltuun päivärahaan, vieläpä suhteellisesti suurempana."
Honkasen mukaan aktiivisuusehto voi tällöin tietyissä tilanteissa olla jopa ankarampi kuin alkuperäinen ehto.
"Jos uusi 65 päivän jakso on alkanut siten, että päivärahaan on tehty 4,65 prosentin alennus, alennuksen saa keskeytettyä vain kahden viikon kokoaikaisella työllä. Tämä aktiivisuusehto on ankarampi kuin alkuperäinen ehto. Jos sitä ei täytä, alennus jatkuu seuraavan 65 päivän jakson alkuun asti, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen", hän kirjoittaa.
Lähde: Uusi Suomi
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...oikin-johtaa-paivarahan-leikkaukseen/U3xfFEik
TyöttömyysPolitiikkaTyömarkkinatTyöelämä
Kuva: Vesa Joensuu
Kiistellyn aktiivimallin seuraukset voivat olla ristiriitaisia, kirjoittaa Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen laitoksen blogissa.
Kiistellyn aktiivimallin seuraukset voivat olla ristiriitaisia, kirjoittaa Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen laitoksen tutkimusblogissa. Honkanen tuo blogissaan myös esiin, kuinka aktiivimalli muuttaa työttömyysturvan entistäkin sekavammaksi kokonaisuudeksi ja lisää viranomaisten hallinnollista työtä.
Honkanen muistuttaa, että jos työttömyysturvan 4,65 prosentin alennus jää pitkäaikaiseksi tai pysyväksi – jos etuuden saaja ei aktivoidu velvoitteista huolimatta – uusi laki johtaa monilla työttömillä asumistuen ja toimeentulotuen tarpeen kasvuun.
"Ainakin tältä osin mallin vaikutuksen työnteon kannusteisiin ovat ristiriitaiset, sillä riippuvuus asumistuesta ja toimeentulotuesta vaikuttaa turhauttavasti työnhakuun etenkin pienipalkkaisissa osa-aika- ja pätkätöissä", Honkanen kirjoittaa.
"Koska valtaosa työttömyysturvan saajista − lähes kaksi kolmasosaa − on perusturvan piirissä, on hyvin todennäköistä, että myös aktiivimallista seuraavat työttömyysturvan alennukset kohdistuvat pääosin perusturvaan."
Mallissa täyden työttömyysetuuden ehto on työllistyminen pätkätöihin tai osallistuminen työllistymistä edistäviin ja tukeviin palveluihin. Honkanen kuitenkin tuo esiin, että mikäli työtön todella työllistyy, alkaa kiikkerä selvittely siitä, missä määrin on työllistytty ja tienattu ja miten tämä vaikuttaa etuuteen. Työttömyysturva on soviteltava työtulojen kanssa ”tai lopulta evättävä kokoaikaisen työn päiviltä tai ajalta, jolloin palkka ei enää mahdu sovitellun päivärahan raameihin”, Honkanen kirjoittaa.
"Kun työtön on ollut riittävän aktiivinen 65 päivän aikana tekemällä mahdollisesti osa-aikatyötä tai joitakin työpätkiä, seurauksena tästä voi olla päivärahan alentaminen, koska tällöin joudutaan noudattamaan sovitellun päivärahan sääntöjä. Tällöin otetaan tietenkin huomioon 300 euron niin sanottu suojaosa, joka on kohdistettava oikealla tavalla kuukausituloihin", Honkanen kirjoittaa.
Honkasen mukaan työttömän 300 euron suojaosaan mahtuva työ puolestaan ei välttämättä riitä täyttämään aktiivimallin vaatimuksia. Aktiivimallissa edellytetään pääsääntöisesti noin 18 tunnin työntekoa työehtosopimusten mukaisilla palkoilla 65 päivän maksujakson aikana.
"Ei ole itsestään selvää, että sovitellun päivärahan edellytyksenä oleva osa-aika- tai pätkätyö saati sitten 300 euron suojaosuuteen rajoittuva työ aina on riittävää, jotta se ”kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon” ja täyttäisi siten aktiivisuusehdon. Ainakin se on selvitettävä jokaisessa tapauksessa erikseen", Honkanen kirjoittaa.
”Alennus voi kohdistua myös soviteltuun päivärahaan – vieläpä suhteellisesti suurempana”
Tutkija Honkasen mukaan työttömyyspäivärahaan voidaan tehdä uudessa laissa määrätty alennus myös silloin, kun päiväraha ei ole muutenkaan täysi päiväraha. Lakiesityksen perusteluissa viitataan hänen mukaansa mahdollisuuteen, että 4,65 prosentin vähennys kohdistuu soviteltuun päivärahaan.
Lakiesityksessä todetaan kuitenkin, että työ ”todennäköisesti täyttää myös työllistymisedellytyksen”, jos päivärahaa sovitellaan ja siitä maksettava palkka ylittää 300 euron suojaosuuden, tutkija jatkaa.
"Jos kyse on jatkuvasta osa-aikatyöstä, näin varmaankin yleensä on, mutta lyhyempien työpätkien yhteydessä tilanne voi olla pulmallisempi. Jos työtulojen kanssa soviteltua päivärahaa aletaan maksaa sen jälkeen, kun täyteen päivärahaan on jo tehty 4,65 prosentin alennus, alennus kohdistuu myös soviteltuun päivärahaan, vieläpä suhteellisesti suurempana."
Honkasen mukaan aktiivisuusehto voi tällöin tietyissä tilanteissa olla jopa ankarampi kuin alkuperäinen ehto.
"Jos uusi 65 päivän jakso on alkanut siten, että päivärahaan on tehty 4,65 prosentin alennus, alennuksen saa keskeytettyä vain kahden viikon kokoaikaisella työllä. Tämä aktiivisuusehto on ankarampi kuin alkuperäinen ehto. Jos sitä ei täytä, alennus jatkuu seuraavan 65 päivän jakson alkuun asti, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen", hän kirjoittaa.
Lähde: Uusi Suomi
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...oikin-johtaa-paivarahan-leikkaukseen/U3xfFEik
