kellään muulla tänään paha mieli?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Waurio
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
syystä sen verran, että olen yliavoin ja saan kärsiä tästä. mies on päinvastainen, se ei omia asioitaan vieraille kerro mutta minä, liikaakin. ei tarvia sitten minun ihmetellä miksi ihmiset juoruaa kun itse olen siemenet kylväny. tuntuu välillä et oon koko perheeni pettäny. :(
 
minulla :( voisin vaan itkeä koko päivän, pakko lapset on silti hoitaa, kun mies on töissä. Ja syynä tähän on, että synnytin viime keskiviikkona niin täydellisen pienen enkelipojan :'(
 
On. Mies on mulle kiukkunen kun mua ei seksi nyt kiinnosta, on niin paljon työ ja koulujuttuja painamassa mieltä, etten jaksa keskittyä seksii, mut ei se ymmärrä... Mököttäköön sitte.
 
No tuntuu, että mun suhde menee karille. Mies ei vaan tajua mun tunteita. Läiheisyyskin on kadonnut vaikka niin monesti olen yrittänyt.
EIkä asuta edes saman katon alla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
No tuntuu, että mun suhde menee karille. Mies ei vaan tajua mun tunteita. Läiheisyyskin on kadonnut vaikka niin monesti olen yrittänyt.
EIkä asuta edes saman katon alla.

Ja mikä pahinta en halua edes luopua tästä miehestä kun se oikeasti on niin ihana. Jokaisessa meissä on vikamme. Parasta mitä mulle on koskaan eteen tullut. Nyt vaan tuntuu, että todella korkea kynnys edessä asioiden selviuämisen takia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nyt harmaana:
Itse toivon ettei heräis enää huomenna tai tulis leukemia joka veis mut äkkiä....ei jaksa enää tätä lasten kanssa olemista

:( olen pahoillani. se varmaan vaihe mikä menee nopeasti ohi, älä verisyöpää toivo, olen läheltä nähnyt miten se tappaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
No tuntuu, että mun suhde menee karille. Mies ei vaan tajua mun tunteita. Läiheisyyskin on kadonnut vaikka niin monesti olen yrittänyt.
EIkä asuta edes saman katon alla.

Ja mikä pahinta en halua edes luopua tästä miehestä kun se oikeasti on niin ihana. Jokaisessa meissä on vikamme. Parasta mitä mulle on koskaan eteen tullut. Nyt vaan tuntuu, että todella korkea kynnys edessä asioiden selviuämisen takia.

setvikää ne asiat! meillä välillä ollu tommosta, jopa välillä vihannut tota miestä olen ja lopulta päätyny siihen, et oikeasti rakastetaan toisiamme ja meillä vois ihan hyvä olla
 
Alkuperäinen kirjoittaja :(:
minulla :( voisin vaan itkeä koko päivän, pakko lapset on silti hoitaa, kun mies on töissä. Ja syynä tähän on, että synnytin viime keskiviikkona niin täydellisen pienen enkelipojan :'(

"Voitko Taivaan Isä, äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa hän ois?
Kerro heille taivaan isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro että jotkut lapset taivaassa niin rakkaita luojalleen on,
ettei heitä malttaisi millään antaa pois."

Osaanottoni ja paljon voimia suureen suruunne :hug: :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
No tuntuu, että mun suhde menee karille. Mies ei vaan tajua mun tunteita. Läiheisyyskin on kadonnut vaikka niin monesti olen yrittänyt.
EIkä asuta edes saman katon alla.

Ja mikä pahinta en halua edes luopua tästä miehestä kun se oikeasti on niin ihana. Jokaisessa meissä on vikamme. Parasta mitä mulle on koskaan eteen tullut. Nyt vaan tuntuu, että todella korkea kynnys edessä asioiden selviuämisen takia.

Sori, mutta oletko sama huoh, joka kirjoitti, että mies haukkuu läskiksi lehmäksi jne?
 
Alkuperäinen kirjoittaja :(:
minulla :( voisin vaan itkeä koko päivän, pakko lapset on silti hoitaa, kun mies on töissä. Ja syynä tähän on, että synnytin viime keskiviikkona niin täydellisen pienen enkelipojan :'(



"Äiti, minun täytyy jatkaa,
joku kutsuu kulkemaan,
Täytyy taittaa taival matkaa,
vaikken tietä tunnekaan.

Siellä missä toisiansa,
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinnassa,
siellä olen minäkin.

Siellä missä korkealla,
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.

Avara on taivaan syli.
Tuulen tietä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.

Älä pelkää, tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin,
iltatuulen hyväilyssä,
siinä olen minäkin."

Paljon voimia! Tiedän mitä käyt läpi, itse ole synnyttänyt pienen enkelipojan rv 38. Siitä on jo pian 2 vuotta, mutta silti ikävä on raastavaa ajoittain. Koittakaa antaa miehenne kanssa aikaa toisillenne ja viekää lapset hoitoon, että saatte olla kahden.

Tuo pieni enkelimme, jonka synnytin oli esikoisemme. 2 viikkoa sitten minä synnytin uudelleen. Meille syntyi pieni, niin rakas tyttö. Pelko on, että emme saa pitää lasta, mutta eletään päivä kerrallaan.

Paljon voimia! :hug: Nyt teillä on oma pieni enkeli suojelemassa teidän elämäänne :heart:
 
Minulla! keskenmeno alkoi eilen.. Onneks esikoinen on mummilla hoidossa, kun halusivat niin kovasti hänet sinne yöksi :) Vituttaa myös että menin eilen väärään leffateatteriin ja jäi sit leffa näkemättä, varaus oli toisessa teatterissa.....
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön:
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
No tuntuu, että mun suhde menee karille. Mies ei vaan tajua mun tunteita. Läiheisyyskin on kadonnut vaikka niin monesti olen yrittänyt.
EIkä asuta edes saman katon alla.

Ja mikä pahinta en halua edes luopua tästä miehestä kun se oikeasti on niin ihana. Jokaisessa meissä on vikamme. Parasta mitä mulle on koskaan eteen tullut. Nyt vaan tuntuu, että todella korkea kynnys edessä asioiden selviuämisen takia.

Sori, mutta oletko sama huoh, joka kirjoitti, että mies haukkuu läskiksi lehmäksi jne?

En, Hetkeäkään en sellaisen miehen kanssa olisi.
 

Yhteistyössä