Kenen lapsi on oppinut tosi nuorena lukemaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Melinda"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Melinda"

Vieras
Minkä ikäisenä lapsenne ovat oppineet lukemaan? Entäs te itse? Ja mitä siitä on seurannut? Ja miten he tai sinä opitte? Ja nyt mua kiinnostaa lähinnä nuorena oppineet. Miten muuten on kehitys mennyt ja vaikuttiko/vaikuttaako se esim. ala-asteen koulumenestykseen tai jopa myöhempään koulumenestykseen?

Tästä aiheesta kaipaisin keskustelua.
 
Minä opin aikoinaan 4-vuotiaana, sisko 3-vuotiaana.
Lapseni oppineet 3-7-vuotiaana.

En usko, että vaikuttaa myöhempään oppimiseen tai koulumenestykseen juurikaan.
(Ekat kouluvuodet tosin olivat aika tylsiä ja haastettomia, mutta nykyään sekin huomioidaan paremmin.)
 
Itse en ole oppinut ennen koulua, mies on. Mulla on aikuisiällä suoritettu perustutkinto, mies akateeminen.
Kaksi lapsistamme on oppinut alle esikouluikkäisinä lukemaan ja laskemaan, nämä pärjäävät koulussa keskivertoa paremmin, ja ovat ikäisiään edellä koulutehtävissä jne. Yksi lapsista oppi vasta koulussa lukemaan, ja pärjää keskiverrosti.
 
Meillä kaikki kolme oppineet 4v lukemaan, tiedä sitten, onko tuo TOSI aikaisin. Ensimmäinen oppi ihan itse, toinen halusi oppia ja piti opettaa kun vonkui kokoajan opettamaan, kolmas oppi kaverin kanssa leikkiessä. Ainoastaan lööpit ovat hankaloittaneet elämää, lehdet yms on nostettu ylemmäs, jos sisältävät lapsille sopimatonta, esim ammattikirjallisuus. Kaksi näistä kolmesta on koulussa ja ovat kovia lukemaan edelleenkin. Kirja päivässä menee helposti. Joskus pitää ihan patistaa ulos, etteivät kokoajan istuisi nenä kiinni kirjassa.
Itse opin eka luokalla lukemaan. Miehestä en tiedä.
 
yksi oppi 4 vuotiaana. Koulu sujunut ihan hyvin, ekaluokalla opetteli lähinnä tavuttamista ja sai läksyksi kirjan lukuosuuksia, kun muut opettelivat alkeita.

Meidän murkku taas oppi viimeisten joukossa lukemaan, on kuiitenkin ollut siitä huolimatta luokan parhaimmistoa, saa nähdä miten nyt lukiossa jatkuu.

Itse opin koulussa, huippuoppilas olen.
 
Esikoinen oppi 4-vuotiaana ja näkyy menestyvän koulussa erinomaisesti & harrastuksena on myös lukeminen (on toki muitakin).

Kuopus oppi 6-vuotiaana ja tuo koulu-ura on nyt vasta alkanut, joten vaikea sanoa.

Itse opin 5-vuotiaana ja olin todistusten puolesta luokan parhaita, mutta eihän tuo vielä mittaa sinällään muuta kuin että pärjää koulussa. Ja tykkään lukea myös :)
 
Lapseni oppi lukemaan 5-vuotiaana, ei ole hirmu aikaisin, mutta aikaisin. Koska lapsi on todella tiedonjanoinen, on lukutaito ollut hänelle keino päästä lähelle kaikkea tietoa. Lukee aina ja kaiken mahdollisen. Lukutaidon oppiminen aikaisin on tuskin se tekijä, mikä vaikuttaa hänen hyvään koulumenestykseen vaan se, että hän sitä taitoa niin ahkerasti käyttää. Itse opin lukemaan koulussa, isästä en tiedä.
 
Itse opin lukemaan 4,5-vuotiaana, ja kärsin tylsyydestä ensimmäisen luokan äidinkielentunneilla. Olen aina pitänyt lukemisesta, ja se on edelleen mielipuuhaani vapaa-ajalla. Lapseni oppi lukemaan 3 v 8 kk ikäisenä, mutta ei välitä edelleenkään lukea kovin paljoa itse. Ikää hänellä nyt 5 vuotta, ja lukee tosi sujuvasti.
 
Tyttäreni oppi noin 4,5-5-vuotiaana. Hän halusi 4-vuotiaana yks päivä oppia kirjaimet ja nimensä kirjoittamisen. Oppi ne samantien siinä. Yht'äkkiä neitokainen vain luki lööpit, tienviitat ja kaikki. Olimme lukeneet lapsukaiselle kirjoja jo ihan pienestä vauvasta asti, ja mulla olikin hälle melkoinen kirjasto kotona.

Koulussa ei tylsistynyt, koska puolet luokasta osasi lukea kouluun mennessä, ja nämä jaettiin omiin ryhmiinsä.
Koulumenestys koko ala-asteen ollut täydellistä, kutosenkevättokarissakin lukuaineiden keskiarvo 9,5. Voitti kutosella koulunsa(vajaa 400 oppilasta koulussa) Allu-testin(lukemisen ymmärtäminen) Lisäksi sai äidinkieli ja kirjallisuus-stipendin.
 
Esikoinen oppi heti 3 vuotta täytettyään. Neljä nuorempaa lasta oppi 4-vuotiaana. Kaikki lapset lukivat todella sujuvasti viimeistään 5-vuotiaana, esim. television tekstitykset ehtivät hyvin lukea. He lukivat ihan romaaneja jo tuolloin. Itse opin lukemaan vasta ekalla luokalla, samoin mies. Lapsemme ovat pärjänneet koulussa loistavasti, alakoulusta asti. Kaksi vanhinta on korkeakoulussa, toinen alalla, johon pääsi vain viisi prosenttia hakijoista. Yksi sen sijaan valitsi lukion sijaan ammattikoulun. Kuopus on vasta alakoulussa ja taitaa olla luokkansa paras oppilas. En kuitenkaan usko, että syynä hyvään koulumenestykseen on varhainen lukutaito.
 
[QUOTE="Daa";26997217]Tyttäreni oppi noin 4,5-5-vuotiaana. Hän halusi 4-vuotiaana yks päivä oppia kirjaimet ja nimensä kirjoittamisen. Oppi ne samantien siinä. Yht'äkkiä neitokainen vain luki lööpit, tienviitat ja kaikki. Olimme lukeneet lapsukaiselle kirjoja jo ihan pienestä vauvasta asti, ja mulla olikin hälle melkoinen kirjasto kotona.

Koulussa ei tylsistynyt, koska puolet luokasta osasi lukea kouluun mennessä, ja nämä jaettiin omiin ryhmiinsä.
Koulumenestys koko ala-asteen ollut täydellistä, kutosenkevättokarissakin lukuaineiden keskiarvo 9,5. Voitti kutosella koulunsa(vajaa 400 oppilasta koulussa) Allu-testin(lukemisen ymmärtäminen) Lisäksi sai äidinkieli ja kirjallisuus-stipendin.[/QUOTE]

Ja kuten huomaatte kirjoitustaidostani, niin voi todeta, että äidiltään ei ainakaan ole perinyt yhtään mitään... :D
 
Olen oppinut 3-vuotiaana lukemaan.

Koulussa oli tylsää, ja luultavasti olisin oppinut paremmin työntekoa jos olisi siinä koulussa ollut silloin alaluokilla jotain haastettakin. Yliopistoon (lääkikseen) mennessä oli järkytys, että siellä oli muitakin aika hyviä, ja sitäpaitsi tentteihin piti tosiaan valmistautuakin.

Mulla kaksi yliopistotutkintoa ja yksi ylempi korkeakoulututkinto (väikkäri). Mutta en koe itseäni mitenkään uraohjukseksi, se oopiskelu, työ ja tutkinnot on olleet sellaista puuhastelua.
 
Uskomatonta, että jotkut oppii 3-vuotiaina lukemaan. Luulin että vain lapsinerot oppivat niin aikaisin. Itse opin vasta koulussa ja oli kuulemma jopa pieniä oppimisvaikeuksia. Silti on tullut menestyttyä koulussa todella hyvin melkoisen vähällä työllä. ÄO:ni on melkoisen korkea (jos se mitään merkkaa), joten ei ainakaan siihen korreloinut tuo lukemaan oppiminen.

Oma poika on nyt 3,5-vuotias ja en edes keksi miten se tosta voisi itse oppia lukemaan.
 
En muista osasinko itse lukea kouluun mennessäni, mutta olin ainakin jo ala-asteella lukutoukka joka "ahmi" aikuisten kirjoja aikamoisella vauhdilla. Oma poika oppi lukemaan 2v 10kk, kirjoittamaan 3v 10kk ja nyt pikkasen päälle neljä opettelee laskemista. Ikävä kyllä ei oikein osaa leikkiä muiden lasten kanssa, vaikka muuten oikein sosiaalinen onkin.
 
Esikoinen oppi 5 vuotiaana, ja on koulussa lahjakas. Pääsi jopa "edistyneiden oppilaiden" luokalle, joka aloitti tänä syksynä. On myös taiteellisesti lahjakas ja aloittaa kuvataidekoulussa toisen vuoden ens viikolla :) Kakkonen on eskarissa, eikä osaa vielä lukea. Kaks nuorinta on vasta 2 & 1 v, joten eivät lue :)
 
[QUOTE="Aava";26997291]Uskomatonta, että jotkut oppii 3-vuotiaina lukemaan. Luulin että vain lapsinerot oppivat niin aikaisin. Itse opin vasta koulussa ja oli kuulemma jopa pieniä oppimisvaikeuksia. Silti on tullut menestyttyä koulussa todella hyvin melkoisen vähällä työllä. ÄO:ni on melkoisen korkea (jos se mitään merkkaa), joten ei ainakaan siihen korreloinut tuo lukemaan oppiminen.

Oma poika on nyt 3,5-vuotias ja en edes keksi miten se tosta voisi itse oppia lukemaan.[/QUOTE]

niinpä! toiset 3veet on vielä vaipat housuissa ja eivät vielä kunnolla puhukkaan...

Mä olen oppinut koulussa ekan luokan puolivälissä lukemaan,kuten esikoinenkin,kuopus kohta 4v. eikä mitään yritystä lukemisen suhteen,eikä toki tarvitsekkaan.
 
No mä olen semmoinen itsekseen lukemaan oppinut.

En käynyt päiväkodeissa enkä ollut hoidossa. Ei ollut muuta seuraa kuin pikkuveli, joka oli kolme vuotta nuorempi (eli ne ekat vuodet ei ollut siis muuta seuraa kuin aikuiset...).

Opin lukemaan 3-vuotiaana, luultavasti silkkaa pitkästyneisyyttäni.
 
Meidän esikoinen oppi 2 v 10kk lukemaan. Siitä sitten alkoivatkin murheet koulutiellä, kun poika laskeskeli neliöjuuria eskari-iässä. Että en toivoisi kenellekään.

Vuosia tapeltiin, ja nyt poika suorittaaa ylöspäin eriytettyä opetussuunnitelmaa, mutta saa olla normikoulussa kavereiden kanssa. Matikka ja kielet siis eriytettyjä. Ala-asteella oli ihan perseestä, kun koko ajan opettaja naukui, että poika on levoton eikä keskity. No ei saatana varmaan joo, kun muut tankkaa aa bee cee, ja tää tulee kotiin lukemaan Potteria sivulta 420, mihin illalla jäi. Viisi vuotta tapeltiin koulun kanssa, kunnes vihdoin saatiin sitten psykologin lausunto, jolla saatiin tämä eriytetty opetussuunnitelma. On se vaan perkele oikeesti, että jos sulla on ADHD, lukihäiriö, kehitysvamma tai ihan mitä vaan, on pienluokkia ja erityisopetusta ja vaikka vallan mitä tarjontaa ainakin Tampereella. Mutta jos lapsi tarvitsisi ylöspäin eriytystä, niin ei sitten millään. No, heti kun saatiin jotakin järkeä siihen koulunkäyntiin, loppui kummasti se levottomuuskin. Sehän me tiedettiin kotona ja ekaluokalla, mutta koululta meni viisi vuotta uskoa se.

Seuraava tappelun aihe olikin sitten tuo yläasteelle siirtyminen, koska lähiyläasteella ei olllut mahdollista tätä ylöspäin eriyttämistä saada. No, sitten löytyi keskustasta yksi koulu, jossa tämä oli mahdollista. Tampereen sääntöjen mukaan jos lapsi siirtyy toiseen kouluun painotuksen vuoksi (musiikki, kielet ym.) korvaa kaupunki yhden koulumatkan per päivä. Jos taas lapsi siirtyy opillisten asioiden vuoksi (erityisopetus eli ts. pienryhmä oppimisvaikeuksista tai käytöshäiriöistä kärsiville) korvaa kaupunkin molemmat matkat. No, meidän kohdalla päätös oli, että ei korvata mitään, koska tämä on nyt niin erityinen tapaus eikä tästä ole aiempia päätöksiä.

Vitja että meni taas hermo... sitten tapeltiin lääkärinlausunnon ja psykologinlausunnon kanssa ja koulutoimen johtajan kanssa ja rehtorin kanssa ja väännettiin siitä, että kenellä tässä nyt on vikaa ja missä päässä.

Saatiin sitten lopulta ne matkat, mutta mikään ei mene ns. joustavasti.

Toivon sydämestäni, että tuo nuorempi poika viihtyy paremmin koulussa ja käy hiukan helpomman tien kuin isoveljensä.
 
Esikoinen oppi 5 vuotiaana, ja on koulussa lahjakas. Pääsi jopa "edistyneiden oppilaiden" luokalle, joka aloitti tänä syksynä. On myös taiteellisesti lahjakas ja aloittaa kuvataidekoulussa toisen vuoden ens viikolla :) Kakkonen on eskarissa, eikä osaa vielä lukea. Kaks nuorinta on vasta 2 & 1 v, joten eivät lue :)

Asutteko Suomessa? Miten tuo edistyneitten luokka eroaa tavallisesta luokasta?
 
Poikasi on siis nero, Kaiutin. Mitäs luulet, että hän alkaa tekemään isompana. Lukioon varmaan menee ja sitten korkeakouluun, mutta mihin? Missä on vahvimmat lahjat?
 
Siis tätä palstaa monia vuosia seuranneena niin en kyllä usko, että tämä ketjun vastaajista yksikään kerro totuutta. Siis kaikki oppineet lukemaan ja laskemaan jo ennen koulun käyntiä! Okei, tottakai on lapsia jotka osaavat lukea ja laskea jo ennen koulunkäyntiä mutta tämä ketjun vastausten perusteella palstalla kyllä viettää aika paljon lahjakkaita mammoja ja heidän lapseja, siis 100%.
 

Yhteistyössä