Kenen yksivuotias esim. edes ymmärtää kaupan idean?

[Lilii lisänimetön]

Ja huom. Hyvä Äiti kasvattaa ne banaanit itse, eli ei tarvitse mennä kaupasta edes hakemaan. No niin, nyt mä oikeesti lopetan. :wave:

Tässä ketjussa B)

 

[haaskan näköinen]

Varmaan voisit ottaa vaikka esim. sosepurkin mukaan ja syöttää sen lapselle,ennen kuin menet sinne kauppaan? Ihan vinkkinä vaan...

Ei purkkiruokaa Hyvän Äidin lapsille :saint:
Hei oikeesti, kai kaikki nyt tajuaa, että oikeata tapaa ei ole, koska oikea tapa on aina just mun tapa.

Mitä jos kantaisinkin käsiveskassa porkkanoita ja perunoita, spriikeitintä ja soseuttimen töihin. Voin sitten tehdä näppärästi vaikka lähijunassa omat soseet sille lapselle annettavaksi ennen kauppaan menoa.

Vois olla vähän hankalampi ratkaisu, mutta kokeile ihmeessä.

 

[mä]

[Kyllä maailmaan meteliäö mahtuu, on se sitten jonkin mielestä kuinka ikävää tahansa.

Minäminäminä-asenne taas valloillaan.
Ihmettelin samaa käydessäni itsepalvelukirpparilla toissailtana. Ainakin kolme lasta huusi rattaissa naama punaisena ja mammat vaan jatkoi shoppaamista. Oli muuten tosi hienoa yrittää keskittyä itse katsomaan.

Varmaan teistä on hienoa kuunnella lastenne itkua, mutta muiden mielestä voisitte ehkä siinä tilanteessa vaikka poistua rauhoittelemaan sitä lasta muualla.

Ja ei: en ole lapsivihamielinen, vaan muut huomioon ottava äiti.

Mielestäni itselläsi on minäminäminä -asenne. Luulisi aikuisen ihmisen pystyvän "keskittyvän" kirppariostoksen tekoon, vaikka lapsia huutaisikin ympärillä. Ikäväähän se huuto on ja ainakin itse "häpeän ja kärsin" huutavasta muksustani, mutta minkäs teet? Enpä kaupassa ainakaan rupea antamaan kaupan tavaroita syötäväksi/hajotettavaksi, että saisin huudon loppumaan. En saisi ikinä tehtyä yksivuotiaani kanssa kauppaostoksia, jos täytyisi aina lähetä välillä rauhoittamaan lasta jonnekin pois. Ja veikkaanpa, että joudut jatkossakin kuulemaan lapsen ääntä kaupoissa...

Mutta kerropa minulle, miksi sitä ostosten tekoa kirppareilla tms. on vaan pakko jatkaa itsepintaisesti, vaikka lapsi huutaa kärryissä naama punaisena? Miksei voi mennä hetkeksi muualle rauhoittelemaan?

"Luulisi aikuisen ihmisen pystyvän keskittymään ostosten tekoon, vaikka lapsi huutaa vieressä? " Veikkaanpa, että se onnistuu itse asiassa lapselta paremmin kuin aikuiselta...
Kun itse on mennyt sinne rauhassa ilman lapsia katselemaan ja ns. rentoutumaan, viettämään hetken sitä omaa aikaa, niin tottakai sitä pystyy tekemään, mutta miksi pitäisi?

Jos olisin kirppariostoksilla eli en välttämättömillä ostoskilla, kuten ruokakaupassa, voisinkin lähteä pois ja varmaan lähtisinkin, jos muksu huutaisi pää punaisena eikä loppua näkyisi. Ruokakauppaostokset teen takuulla loppuun, kun sinne olen lähtenyt, meiltä päin kun ei vaan ihan pistäydytä nopsaan kaupassa...

Mutta vihjeenä voisin antaa, jos haluat viettää omaa aikaasi hiljaisuudessa, niin älä ihmeessä mee viettämään sitä aikaasi kauppaan tai mihinkään muuallekaan missä meteliä saattaa kuulua. Mee poimimaan metsään vaikka puolukoita. Yleishyödyllistä sekin. Tämä nyt meni ohi topicin jo, mutta niin näyttää menevän koko keskustelukin. Aika hupaisaa...

 

[minä]

Ei mun 1v tiedä kaupan periaatteita, MUTTA jos hän on tottunut jotain saamaan / tekemään niin ei ymmärrä miksi se yhtäkkiä kielletään... ja siitä syntyy ISO kiukku, ollaan sitten kaupassa, kotona, mummolassa ihan missä vaan, hän ei oo vieraskoree

Oletetaan, että annan ikähaarukalla 8kk - 1v8kk lapselle leivän palan / pillimehun / banaanin kaupassa ja sitten lopetan, väitättekö että teidän lapset ei protestoi jos totuttu tapa onkin yhtäkkiä kielletty.

 

[Huom]

[Mutta vihjeenä voisin antaa, jos haluat viettää omaa aikaasi hiljaisuudessa, niin älä ihmeessä mee viettämään sitä aikaasi kauppaan tai mihinkään muuallekaan missä meteliä saattaa kuulua. Mee poimimaan metsään vaikka puolukoita.

Kaikkea sopivassa suhteessa...

 

[Huom]

Varmaan voisit ottaa vaikka esim. sosepurkin mukaan ja syöttää sen lapselle,ennen kuin menet sinne kauppaan? Ihan vinkkinä vaan...

Ei purkkiruokaa Hyvän Äidin lapsille :saint:
Hei oikeesti, kai kaikki nyt tajuaa, että oikeata tapaa ei ole, koska oikea tapa on aina just mun tapa.

Mitä jos kantaisinkin käsiveskassa porkkanoita ja perunoita, spriikeitintä ja soseuttimen töihin. Voin sitten tehdä näppärästi vaikka lähijunassa omat soseet sille lapselle annettavaksi ennen kauppaan menoa.

Vois olla vähän hankalampi ratkaisu, mutta kokeile ihmeessä.

Sääli, kun se junamatka kestää vaan 11 minuuttia, ei siinä ajassa ehdi potut kypsyä.

 

[vieras]

peesaan ap:tä! Mun 1-vuotias ei lähde nälkäisenä kauppaan mukaan, mutta jaksaa istua kärryissä paikallaan vain hyvin pienen ajan. Loppuajan sitten yrittää kiivetä kärrystä pois, repii hyllyiltä tavaroita, riisuu vaatteitaan ja tuskailee.. Kaupasta ostamiani tavaroita en anna syödä etukäteen, mutta otan usein mukaan omaan pussiin mukaan maissinaksuja. Istuu rauhassa ja syö naksujaan että saan tehdä ostokset loppuun. Mitähän kommenttia tästä saan (aukaisee myös sateenvarjonsa..)

Mä teen ihan samalla tavalla kun meillä on samanlainen tapaus joka ei tosiaan jaksa kovin kauaa istua kiltisti kärryissä vaan alkaa jossain vaiheessa riekkumaan.

Enkä kyllä lähde 1 vuotiaan kanssa ravintoloihin ja oleta että se istuu siinä kiltisti kun äiti ja iskä rauhassa syö. Hankala sen ikäiselle on selittää että nyt istut siinä niin kauan että syödään rauhassa. Tai voihan sitä selittää mut riekkuu ja huutaa se silti kun kyllästyy istuun syöttiksessä eikä tosiaan tuumaa että "aha, vai että tämmöinen systeemi on ravintolassa, no minäpä istun kiltisti että äiti ja isi saa syödä rauhassa". Ei 1 veen tarvi vielä ravintoloissa osata käyttäytyä.

 

[Valaja]

Minä en opeta lapsia siihen, että huutamalla saa asioita periksi. Huutavan lapsen roudaan ulos tai hoidan kauppareissun pian. Siinäpä oppii, että tietyt asiat hoidetaan tietyllä tapaa ja huuto ei auta.

 

[Micosa]

Edelleenkään meillä ei lapset syö kaupassa mitään,vasta maksamisen jälkeen.
Eivätkä saa huutamalla yhtään mitään.

 

[vieras]

Minä en opeta lapsia siihen, että huutamalla saa asioita periksi. Huutavan lapsen roudaan ulos tai hoidan kauppareissun pian. Siinäpä oppii, että tietyt asiat hoidetaan tietyllä tapaa ja huuto ei auta.

Mä lähden pois, ollaan sitten oltu vähän isomman kanssa vesi+näkkileipä linjalla kun ei oo ollu muuta syötävää - tämän vinkin muuten sain palstalta muutama aika sitten