Kerroin tapailemalle miehelleni, että mun on joskus raiskattu. Mies ei sanonnut siihen juuta ei jaata?

["Inna"]

Tai no vastasi hän "Voi että..kuka paska tollasta tekee" ja sen jälkeen alkoi puhua ihan muusta. Eikä ole ikinä sen jälkeen asiaan palannut. Vaikka sanoin, että se asia on mun mielessä paljon ja joudun tehdä edelleen paljon töitä sen ylipääsemiseksi, pelkään paljon jne.. Ei siis ole mitenkään huomioinut sitä?
Olen sanonut myös, että seksin harrastaminen alussa uuden kumppain kanssa vaatii vähän rohkeutta jne, mutta mies vaan sanoo aina kun menen hänen luokseen miten panettaa ja mennään jo sänkyyn jne (ollaan siis kyllä oltukin sängyssä)...

Eilen illalla heräsin oikein ajattelemaan asiaa. *ittu mikä paska?! Jos ei ymmärrä noin isoa asiaa ja ei halua tukea mua siinä, niin tuskin mies oikeasti haluaa ikinä mistään keskustella tai ymmärtää mua?



PS: Ja tämä raiskaus tapahtui siis ulkomailla, en ollut humalassa tms ja kello oli 20.00 illalla. Ennen kuin joku alkaa siis mua huoritella tms tästä tapahtumasta..

 

["vieras"]

Ehkä se mies ei oikein osaa sinua asiassa tukea, vaikka tahtoisi. Ja toisaalta ehkä ajattelee/toivoo, ettei asia ole älyttömän suurena teidän välissä.

 

[Lau123]

Onko sinun mahdotonta palata asiaan vielä kerran? Sanot miehelle vähän saman, kuin mitä kirjoitit tänne palstalle? Toki muotoilet asian vähän eri tavoin

 

[elä hetkessä]

no kannattaako tuollaisen kanssa olla, sehän hakee sulta vaan seksiä?

 

["vieras"]

Miehet eivät taida useinkaan tajuta, kuinka isosta asiasta on kyse ja paljonko se vaikuttaa. Ei välttämättä ole kylmä ihminen. Eikä sen puoleen moni nainenkaan tajua.

 

["pimpelipom"]

Miehen voi olla todella vaikea tietää mitä pitäisi sanoa tai tehdä. Raiskaus on erittäin sukupuolittunutta väkivaltaa, miehet ja naiset kokevat sen aivan eri tavoin. Mies voi kokea hankalana sen, että toinen mies on tehnyt sinulle noin, hän voi (irrationaalisesti) kokea siitä jonkinlaista syyllisyyttä. Monesti naisilla on myös suurempi tarve puhua asioista, miehen mielestä voi olla riittävää, että asiasta on mainittu kerran.

Jos olette tositarkoituksella liikenteessä niin ehdottaisin, että puhuisit asiasta vielä. Sano suoraan, että sinulla on tarve puhua asiasta hänen kanssaan. Yritä olla mahdollisimman suora, selkeä ja rehellinen. Jos hän ei sittenkään kykene olemaan tukenasi, niin sinun on mietittävä pystytkö silti olemaan hänen kanssaan.

 

[kepsis]

Ekaksi ajattelin että ei mikään kummoinen asia, mies ei vaan osaa sanoa mitään asiaan vaikka omaa pahan mielen siitä... Mutta sitten luin eteenpäin tonne seksin ehdotteluun ja panetuksesta puhumiseen, idioottihan se on jos ton tiedon jälkeen tommoisia puhelee...

 

[Femis]

Jätä se

 

["vieras"]

Ehkä sun pitäisi käydä juttelemassa myös vaikka mielenterveyshoitajalle jotta saisit purettua asian kokonaan? Tuo tapahtuma tulee muuten kaikkiin suhteisiisi kummittelemaan.
Miehen on ehkä vaikea käsittää koko asiaa, se on vain lause jonka sisältö on epäselvä, eikä hän sitä ehkä edes ajattele, ja jopa unohtaa koko asian. Hieman huonokäytöksinen on myös. Ehkä tuo ei kuitenkaan ole suhteen loppu jos saatte asian puhuttua.
Myös sinun pitää käsitellä asia loppuun ja ymmätää oikeasti että sinä et ole tehnyt väärin, eikä syy ole sinussa. Tsemppiä.

 

[Peyote]

Ihmiset ei usein tajua, että raiskattu kokee tarvetta puhua siitä. Ihmiset vaihtavat puheenaihetta, koska ajattelevat, että aihe ahdistaa raiskattua. Siihen aiheeseen on myöskään mahdoton sanoa mitään ja se on raskas aihe.

Sinun pitää nyt olla suora ja sanoa miehelle, että asiasta puhuminen keventää mieltäsi. Ja että haluat häneltä tukea.

Jos et ole vielä ottanut yhteyttä tukinaiseen, niin sinne on ilmainen puhelinnumero ja sieltä saa keskusteluapua. Aihe on hyvä puida loppuun jonkun ammattilaisen kanssa.

 

[Peyote]

Ja sano suoraan, että sinua ärsyttää miehen käytös, koska koet että se on karkeaa ja tunteetonta.

 

["tuikkis"]

Asiat eivät yleensä ole niin yksinkertaisia. Ikävää, että olet joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi, sillä on usein seksuaalisuuteen kauaskantoiset seuraukset. Millä pohjalla uusi suhteesi on? Onko se vielä "valmis" vakaviin keskusteluihin. On aivan normaalia että suhteen alkuvaiheessa etenkin miehellä halut menevät järjen edelle. Todennäköisesti hän ei ymmärrä, miten vaikeasta asiasta sinulle on kyse.
Itselläni oli aikanaan parisuhde johon kuului väkivaltaa ja nyt jälkikäteen ajateltuna myös seksuaalista hyväksikäyttöä. En raiskaamista, mutta painostamista, pakottamista yms ikäviä piirteitä. Pääsin onneksi suhteesta eroon. Haavat olivat kuitenkin vielä arat, kun tapasin nykyisen aviomieheni lähes 10 vuotta sitten. Kerroin miehelle (jonka kanssa suhteeni oli silloin vielä hyvin makuuhuonekeskeinen) että olin aikaisemmassa suhteessani kokenut väkivaltaa ja että reagoin hyvin herkästi jos joku esim korottaa ääntään, tai muuten käyttäytyy mielestäni pelottavasti. Miehen suhtautumisen siihen oli juuri jotain tyyliin " ai jaa" ja että olipa ikävää siltä kaverilta.
Olin ihmeissäni, koska olin odottanut voimakkaampaa reaktiota ja suurempaa myötätuntoa. Vasta 1-2 vuoden seurustelun jälkeen, kun oikeasti jo tunsimme toisemme, pääsimme asiasta puhumaan. Mieheni totesi ettei tulloin suhteemme alussa ymmärtänyt, miten asiaan kuuluisi reagoida. Hän on hyvä mies ja on aina ollut minulle kiltti ja kohdellut erittäin hyvin tasavertaisena kumppanina.
Miten uuden kumppanisi pitäisi mielestäsi ottaa taustasi huomioon? Mitä häneltä odotat? Hän ei voi sitä tietää, jos et kerro. Jos et ole vielä valmis uuteen seksuaaliseen suhteeseen, ei uusi kumppanisi voi yhtäkkiä tehdä sinusta sen valmiimpaa kuin jo olet, vaan ensin vanhat asiat on käsiteltävä. Jos nykyinen suhteesi ja seksinne tuntuu sinusta pahalta, ja vain pahentaa ikäviä muistoja, voi olla itsesi kannalta parasta ottaa etäisyyttä, esim sopimalla kumppanin kanssa että tapailette jonkin aikaa harrastamatta lainkaan seksiä. Jos hän ei ole valmis tutustumaan sinuun oikeasti ja tapailemaan myös ilman seksiä, on paras unohtaa koko suhde.

 

[Champion]

Mä oon vuosien varrella oppinut et miehet ei osaa lukea ajatuksia. Jos et ilmaise omaa ahdistusta asian tiimoilta niin mies ei tule sua siinä tukemaan. Toisaalta mies ei ehkä osaa ottaa myöskään asiaa tunteella, koska ei ole osa sitä asiaa. Sun pitää ottaa asia esille uudestaan.

 

[nnnnnnnnnnnnnnn]

Mies ei vain tiedä mitä sanoa/tehdä ja miltä sinusta tuntuu. Ei ole itse kokenut samaa eikä osaa lukea sinun ajatuksiasi. Kokeilla jutella asiasta vielä.

 

[pppppppppppp]

No sun pitää itse sanoa miehelle,että haluat puhua asiasta. Ja sanoa, että sua ärsyttää se että hän sanoo että panettaa,jos et kerran siitä tykkää. Jos olet sanonut että seksin harrastaminen uuden kumppanin kanssa vaatii rohkeutta,niin mies tuskin pitää itseään enää minään uutena kumppanina jos olette kerran tunteneet jonkun aikaa jo ja olleet sängyssäkin.

 

[viisikymppinen isoäiti]

en tiedä. varmaan aika tavallinen suhtautuminen mieheltä. tavallaan ymmärrä, koska eihän mies asialle voi mitään. toki voi ottaa käyttöön hienotunteisuuden tuossa sänkyasiassa, kannattais ehkä käydä jollain ammattiauttajalla selvittelemässä traumoja.

 

["Eee"]

En koe olevani tiukkapipo tai pihtari, joskus on jopa ihan kiva, jos mies odottaa mua kotona ja ilmottaa, että haluaa sekstailla heti, kun tulen kotiin, mutta jos se olis aina ekana mielessä, niin en kyllä kattelis semmosta äijää. Mä olen muutakin kuin vaan seksiapuväline.

 

["vieras"]

Minusta puhe, siittä ettei mies ymmärrä yms. on ihan paskaa, on miehiä jotka ymmärtää, joiden kanssa asiasta voi puhua uudelleen ja uudelleen, vaikka tehtyä ei tekemättömäksi saa, se on kuitenkin suuri asia sinun elämässä. Eikä todellakaan tarvi seurustella paria vuotta ennenkuin asioista voi puhua. Kaiken kertomasi jälkeen, miestä vain panettaa, miehesi on itsekeskeinen idiootti. Vaihtamalla paranee.

T: saman kokenut

 

["vieras"]

Ettei olisi miehesi fantasia?

 

["mari"]

mies ei ehkä osaa vaan tukea sinua asiassa ja ei ehkä osaa ajatella edes asiaa kun on mies.Suhtautuu sinuun kun keneen tahansa naiseen,onneksi ei sentään lähtenyt menemään,kun kuuli tuosta.

 

["ttttt"]

Se että tuossa tilanteessa ei oikein osaa puhua asiasta tai pelkää että sanoo jotakin loukaavaa ei kenestäkään tee "paskaa".

 

["hilda"]

[QUOTE="tuikkis";27788716]Asiat eivät yleensä ole niin yksinkertaisia. Ikävää, että olet joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi, sillä on usein seksuaalisuuteen kauaskantoiset seuraukset. Millä pohjalla uusi suhteesi on? Onko se vielä "valmis" vakaviin keskusteluihin. On aivan normaalia että suhteen alkuvaiheessa etenkin miehellä halut menevät järjen edelle. Todennäköisesti hän ei ymmärrä, miten vaikeasta asiasta sinulle on kyse.
Itselläni oli aikanaan parisuhde johon kuului väkivaltaa ja nyt jälkikäteen ajateltuna myös seksuaalista hyväksikäyttöä. En raiskaamista, mutta painostamista, pakottamista yms ikäviä piirteitä. Pääsin onneksi suhteesta eroon. Haavat olivat kuitenkin vielä arat, kun tapasin nykyisen aviomieheni lähes 10 vuotta sitten. Kerroin miehelle (jonka kanssa suhteeni oli silloin vielä hyvin makuuhuonekeskeinen) että olin aikaisemmassa suhteessani kokenut väkivaltaa ja että reagoin hyvin herkästi jos joku esim korottaa ääntään, tai muuten käyttäytyy mielestäni pelottavasti. Miehen suhtautumisen siihen oli juuri jotain tyyliin " ai jaa" ja että olipa ikävää siltä kaverilta.
Olin ihmeissäni, koska olin odottanut voimakkaampaa reaktiota ja suurempaa myötätuntoa. Vasta 1-2 vuoden seurustelun jälkeen, kun oikeasti jo tunsimme toisemme, pääsimme asiasta puhumaan. Mieheni totesi ettei tulloin suhteemme alussa ymmärtänyt, miten asiaan kuuluisi reagoida. Hän on hyvä mies ja on aina ollut minulle kiltti ja kohdellut erittäin hyvin tasavertaisena kumppanina.
Miten uuden kumppanisi pitäisi mielestäsi ottaa taustasi huomioon? Mitä häneltä odotat? Hän ei voi sitä tietää, jos et kerro. Jos et ole vielä valmis uuteen seksuaaliseen suhteeseen, ei uusi kumppanisi voi yhtäkkiä tehdä sinusta sen valmiimpaa kuin jo olet, vaan ensin vanhat asiat on käsiteltävä. Jos nykyinen suhteesi ja seksinne tuntuu sinusta pahalta, ja vain pahentaa ikäviä muistoja, voi olla itsesi kannalta parasta ottaa etäisyyttä, esim sopimalla kumppanin kanssa että tapailette jonkin aikaa harrastamatta lainkaan seksiä. Jos hän ei ole valmis tutustumaan sinuun oikeasti ja tapailemaan myös ilman seksiä, on paras unohtaa koko suhde.[/QUOTE]

anteeksi nyt vaan mutta miten niin ei ymmärrä miten vaikeasta asiasta on kyse,? onko miehet sinusta jotenkin tyhmempiä? vai miten pääset sellaiseen johtopäätökseen että ei ymmärrä?

Minä sanoisin että miehellä ei ole riittävä äempatia kykyä, ei tunneälyä, enkä jäis sellaisen kanssa!

 

[myös raiskattu]

Ok, asia voi olla niin, että olet siitä vielä traumatisoitunut. Hae siihen apua ja selvitä asia. Et voi lykätä tuollaista painolastia siihen syyttömän ihmisen niskaan (=miehen). Mitä olisit halunnut miehen sanovan? Haluatko oikein rypeä siinä asiassa? Jos haluat, niin kehitä "tunteettomasta" vastauksesta itkuinen riita. Jos haluat puhua sen halki, koska arvelet, että se helpottaa, niin sano suoraan miehelle, että haluat läpikäydä sen.

Mutta mikäli olet todella avun tarpeessa, niin suosittelen ammattiauttajaa. Et voi lopun elämääsi "juoksuttaa" ihmisiä narussa, että jonkun kauan sitten tapahtuneen asian takia haluat pitää etäisyyttä ja langat käsissäsi seksin suhteen. Jos et kykene vastaanottamaan tasapainoista seksisuhdetta, niin hae oikeasti apua. Jos revit menneisyyttä auki jatkuvasti, niin hallaa teet itsellesi.

Syytä en sinua tietenkään tapahtuneesta. Olen kokenut itsekin sellaisen. Se oli paskamainen kokemus ja oma poikakaverini sen teki, kun olin parikymppinen. Mutta se on mennyttä ja en ruvennut niitä jauhamaan sen enempää. En tarvinnut ammattiapua, mutta sen hakeminen ei ole häpeä. Mutta mikäli et aio tehdä mitään traumoillesi, vaan jatkat suhteesta toiseen tuota "käsivarren mitan päässä pitämistä", niin se on vain itsellesi tulevaisuutta ajatellen karhunpalvelus. Itse käsittelin asian ja siitä jääneet ikävät muistot ja rupesin tietoisesti hankkiutumaan niistä eroon. Seksin pelkääminen on turhaa, siinä ikäänkuin rankaisee sitä toista osapuolta, syytöntä, siitä mitä on tapahtunut. Sinun on löydettävä voimaa päästä asiassa eteenpäin ja sitten saavutat tasapainon elämässäsi.

Kaikkea hyvää sinulle!

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27790106]Ettei olisi miehesi fantasia?[/QUOTE]

Aika moni nainen fantasioi raiskauksesta, liian moni mies luulee, että ne haluaa sitä oikeasti. Pellet.

 

[voielämää]

mitä jos miehesi sanoisi että hänet on raiskattu? tai joku tuttavasi?miten ite suhtautuisit siihen,voit avautua tapahtumasta enmmän tietty mutta tuskin miehesi osaa siihen mitään sanoa sehän on mennyttä? mut on raiskattu kansa miehelle avoimesti puhuin asiasta,eipä mies nyt siihen paljoon mitään osannu sanoa mutta ei tarvinnukkaan koska olen tavallan asiastapäässyt yli,muutamia rajoiteita seksin kanssa joista hausin myös puhua.