Kertokaa masennuksesta, en aina ymmärrä sitä.

[Pohdiskelija]

Toivoisin nyt asiallista tietoa ja keskustelua, kiitos.

Meillä miehen suvussa noin 30v. nainen, joka on eläkkeellä masennuksen vuoksi. On tradenomi koulutukseltaan. Syö ainakin Oxapam(?) lääkettä. Hän ei itse varmana kerro asiasta. Siksi kysyn täällä...

Mikä masennuksen yleensä aiheuttaa?

Miksi masentunut ei "saa aikaan" päiväänsä rytmiä; vai voiko masentua väsymyksen vuoksi? Joka on siis itseaiheutettua "kukkumisen" vuoksi..?

Voiko masennus olla laiskuutta, elämän kokemista liian tavikseksi, koska tämä hlö haluaa vain huippuhetkiä elämään, arki ei maistu!

Voiko ravinto (vääränlainen, huono) aiheuttaa unenpuutteen ohella masennusta? (Tämä hlö aina ollut nirso.)

Mikä merkitys on lapsuudella ja vanhemmilla??

 

[Phoebsi]

Ihan hyviä kysymyksiä mutta vaikea varmaan vastata yleisellä tasolla, kun jokaisella on erilainen menneisyys ja elämä.

 

[__]

Ihan hyviä kysymyksiä mutta vaikea varmaan vastata yleisellä tasolla, kun jokaisella on erilainen menneisyys ja elämä.

Tätä peesailen, mahdotonta antaa yleisiä vastauksia, eikä ap:n antamilla tiedoilla voida sanoa mikä kerrotun henkilön masennuksen aiheuttaa.

 

[bibo]

No mulla masennus ainakin liittyy ihan aivojen välittäjäaineen puutokseen eli on fysiologinen juttu.

 

[kp]

masennushan johtuu siitä, että aivojen välittäjäaineet ei toimi samalla tavalla kuin norm. ihmisellä. eivät siis itse voi sille mitään, että masentaa. kai ne huippuhetkien hakemiset on yritystä saada sitä mielihyvää, mitä aivot eivät itsestään tuota.

 

[vieras]

Ihan hyviä kysymyksiä mutta vaikea varmaan vastata yleisellä tasolla, kun jokaisella on erilainen menneisyys ja elämä.

Aivan.

Itse olen tehnyt todella kovasti töitä mielenterveyteni eteen ja ajatellut, että kun olen alkanut toipua, asenteella on suuri merkitys. Karvaasti olen joutunut kokemaan sen, kun se asenne ja oma tahto ei vaan riitä vaan pohjalle mentiin taas.

 

[-Jonttu-]

Mulla ihan samoja mietteitä ap:n kanssa. Joskus en vain kertakaikkiaan osaa ymmärtää ihmistä, joka masentuu. Väsymyksen myötä masentumista osaan vähän ymmärtää, mutta se että "kyllästyy" tylsään elämäänsä ja masentuu sitä kautta, sitä en ymmärrä.

 

[Phoebsi]

masennushan johtuu siitä, että aivojen välittäjäaineet ei toimi samalla tavalla kuin norm. ihmisellä. eivät siis itse voi sille mitään, että masentaa. kai ne huippuhetkien hakemiset on yritystä saada sitä mielihyvää, mitä aivot eivät itsestään tuota.

Niin, eli kun normaali ihminen kokee pieniä onnen hetkiä arjenkin keskellä, masentunut tarvitsee suunnilleen yhden täydellisen, aurinkoisen ja ihanan erikoisen päivän että joku tuntuisi joltain. Aika rankkaa.

 

[vieras]

Ihan hyviä kysymyksiä mutta vaikea varmaan vastata yleisellä tasolla, kun jokaisella on erilainen menneisyys ja elämä.

Aivan.

Itse olen tehnyt todella kovasti töitä mielenterveyteni eteen ja ajatellut, että kun olen alkanut toipua, asenteella on suuri merkitys. Karvaasti olen joutunut kokemaan sen, kun se asenne ja oma tahto ei vaan riitä vaan pohjalle mentiin taas.

Ja oxapam? eli opamox tai oxamin on rauhoittava, ei mielialalääke.

 

[vieras]

masennushan johtuu siitä, että aivojen välittäjäaineet ei toimi samalla tavalla kuin norm. ihmisellä. eivät siis itse voi sille mitään, että masentaa. kai ne huippuhetkien hakemiset on yritystä saada sitä mielihyvää, mitä aivot eivät itsestään tuota.

Niin, eli kun normaali ihminen kokee pieniä onnen hetkiä arjenkin keskellä, masentunut tarvitsee suunnilleen yhden täydellisen, aurinkoisen ja ihanan erikoisen päivän että joku tuntuisi joltain. Aika rankkaa.

No en mä tätä kyllä allekirjoita, mutta olen sairastanutkin vakavan masennuksen.

 

[ihmiset on erilaisia]

Mä en taas ymmärrä miten joku ei voi ymmärtää että joku on masentunut.

Se on mulle tosi vaikeaa. Vaikken itse ole masentunut niin ei mulle ole vaikeaa kuvitella että joillekin esimerkiksi arjesta selviytyminen on tuskaa.

 

[*]

Mun mielenterveys meni kun elämässäni tapahtui vaikeita... olen aina ollut taipuvainen alakuloisuuteen mutta varsinaisen masennuksen laukaisi sitten nuo vaikeat asiat... en ole koskaan ollut hyvä käsittelemään tilanteita ja olen aina ollut ihminen, joka haluaa pitää ns. langat käsissään ja sitten kun se ei enää onnistunutkaan niin..

Lisäksi menneisyydessäni on käsittelemättömiä asioita.

 

[s]

Ihan hyviä kysymyksiä mutta vaikea varmaan vastata yleisellä tasolla, kun jokaisella on erilainen menneisyys ja elämä.

Aivan.

Itse olen tehnyt todella kovasti töitä mielenterveyteni eteen ja ajatellut, että kun olen alkanut toipua, asenteella on suuri merkitys. Karvaasti olen joutunut kokemaan sen, kun se asenne ja oma tahto ei vaan riitä vaan pohjalle mentiin taas.

niin, asenteella on vaikea saada sitä välittäjäainetta sinne aivoihin.

 

[Phoebsi]

masennushan johtuu siitä, että aivojen välittäjäaineet ei toimi samalla tavalla kuin norm. ihmisellä. eivät siis itse voi sille mitään, että masentaa. kai ne huippuhetkien hakemiset on yritystä saada sitä mielihyvää, mitä aivot eivät itsestään tuota.

Niin, eli kun normaali ihminen kokee pieniä onnen hetkiä arjenkin keskellä, masentunut tarvitsee suunnilleen yhden täydellisen, aurinkoisen ja ihanan erikoisen päivän että joku tuntuisi joltain. Aika rankkaa.

No en mä tätä kyllä allekirjoita, mutta olen sairastanutkin vakavan masennuksen.

Joillain se on noin, ei tietenkään kaikilla =) Mutta yleistä kai on, että mikään ei tunnu miltään ja mistään ei saa iloa, eikö?

 

[vieras]

Mulla ihan samoja mietteitä ap:n kanssa. Joskus en vain kertakaikkiaan osaa ymmärtää ihmistä, joka masentuu. Väsymyksen myötä masentumista osaan vähän ymmärtää, mutta se että "kyllästyy" tylsään elämäänsä ja masentuu sitä kautta, sitä en ymmärrä.

Juu, mutta kun kyllästyminen ei ole masentumisesta. Masennus on oikea sairaus ja kukaan, ei kukaan halua oikeasti kärsiä mielenterveydellisistä vaikeuksista.

 

[mie]

Oisko helpompaa ymmärtää aviokemiallinen sairaus, joka saa ihmisen horrosmaiseen tilaan?

 

[vieras]

Ihan hyviä kysymyksiä mutta vaikea varmaan vastata yleisellä tasolla, kun jokaisella on erilainen menneisyys ja elämä.

Aivan.

Itse olen tehnyt todella kovasti töitä mielenterveyteni eteen ja ajatellut, että kun olen alkanut toipua, asenteella on suuri merkitys. Karvaasti olen joutunut kokemaan sen, kun se asenne ja oma tahto ei vaan riitä vaan pohjalle mentiin taas.

niin, asenteella on vaikea saada sitä välittäjäainetta sinne aivoihin.

Totta kai syön lisäksi lääkkeitä, käyn terapiassa jne. mutta jossain vaiheessa kuvittelin että voin asenteella ja tahdolla välttää uuden romahduksen.

 

[piina]

Mä uskon, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. 1. masennus aiheuttaa väsymystä ja saamattomuutta, 2. väsymys ja saamattomuusa aiheuttaa masennusta, 3. masentuneena saattaa vielä syöminenkin luisua saamattomuuden takia käsistä, joka vielä lisää väsymystä.

Eli ensin on ollut masennus, mutta siitä parenemiseen tarvitaan lääkkeiden/terapian/yms lisäksi itsekuria, jotta saa normaalin päivärytmin syömisineen kuntoon, jotta jaksaa taas puskea menemään. Tämä siis mun näkemys vain.

 

[vieras]

masennushan johtuu siitä, että aivojen välittäjäaineet ei toimi samalla tavalla kuin norm. ihmisellä. eivät siis itse voi sille mitään, että masentaa. kai ne huippuhetkien hakemiset on yritystä saada sitä mielihyvää, mitä aivot eivät itsestään tuota.

Niin, eli kun normaali ihminen kokee pieniä onnen hetkiä arjenkin keskellä, masentunut tarvitsee suunnilleen yhden täydellisen, aurinkoisen ja ihanan erikoisen päivän että joku tuntuisi joltain. Aika rankkaa.

No en mä tätä kyllä allekirjoita, mutta olen sairastanutkin vakavan masennuksen.

Joillain se on noin, ei tietenkään kaikilla =) Mutta yleistä kai on, että mikään ei tunnu miltään ja mistään ei saa iloa, eikö?

Juu, mutta siihen mielialaan ei auta silloin mitkään "erikoiset" tai "täydelliset" päivät kun sellaisia ei ole. Ja edelleen puhun siis vaikeasta masennuksesta.

 

[piina]

Ihan hyviä kysymyksiä mutta vaikea varmaan vastata yleisellä tasolla, kun jokaisella on erilainen menneisyys ja elämä.

Aivan.

Itse olen tehnyt todella kovasti töitä mielenterveyteni eteen ja ajatellut, että kun olen alkanut toipua, asenteella on suuri merkitys. Karvaasti olen joutunut kokemaan sen, kun se asenne ja oma tahto ei vaan riitä vaan pohjalle mentiin taas.

niin, asenteella on vaikea saada sitä välittäjäainetta sinne aivoihin.

Totta kai syön lisäksi lääkkeitä, käyn terapiassa jne. mutta jossain vaiheessa kuvittelin että voin asenteella ja tahdolla välttää uuden romahduksen.

Ehkä sekin aiheuttaa masennusta, että yrittää liikaa. Ehkä sinäkin yritit asenteella enemmän kuin mihin sinun voimavarasi riittivät.

 

[ap]

Kiitos. Kyllä nämä antoivat jo paljon vastauksia. Hän kärsii ilmeisesti lapsettomuudesta ja on niin vaikea olla läsnä ja ymmärtävä. En haluaisi tällaista tuntea, mutta haluan myls nauttia 3. lapsestani ilman syyllisyyttä ILOSTA. :/ Tämä ihminen lähipiirissä mietityttää... Hän ehdottomasti halusi kaverikseni fb:iin ja mietin just hänen vuoksi mitä sinne voi kirjoittaa...:/

 

[vieras]

Ihan hyviä kysymyksiä mutta vaikea varmaan vastata yleisellä tasolla, kun jokaisella on erilainen menneisyys ja elämä.

Aivan.

Itse olen tehnyt todella kovasti töitä mielenterveyteni eteen ja ajatellut, että kun olen alkanut toipua, asenteella on suuri merkitys. Karvaasti olen joutunut kokemaan sen, kun se asenne ja oma tahto ei vaan riitä vaan pohjalle mentiin taas.

niin, asenteella on vaikea saada sitä välittäjäainetta sinne aivoihin.

Totta kai syön lisäksi lääkkeitä, käyn terapiassa jne. mutta jossain vaiheessa kuvittelin että voin asenteella ja tahdolla välttää uuden romahduksen.

Ehkä sekin aiheuttaa masennusta, että yrittää liikaa. Ehkä sinäkin yritit asenteella enemmän kuin mihin sinun voimavarasi riittivät.

Masennus lähti, mutta tilalle tuli muita mielenterveydellisiä ongelmia. Ja asenteella varmasti pötkin eteen päin, kunnes romahdin.

 

[*]

Kiitos. Kyllä nämä antoivat jo paljon vastauksia. Hän kärsii ilmeisesti lapsettomuudesta ja on niin vaikea olla läsnä ja ymmärtävä. En haluaisi tällaista tuntea, mutta haluan myls nauttia 3. lapsestani ilman syyllisyyttä ILOSTA. :/ Tämä ihminen lähipiirissä mietityttää... Hän ehdottomasti halusi kaverikseni fb:iin ja mietin just hänen vuoksi mitä sinne voi kirjoittaa...:/

Itse en halua kertoa masennuksestani julkisesti, koska pelkään juuri tuota reaktiota. Että ihmiset alkaisivat kohdella minua eritavalla, "säästellen" tai säälien....... Älä siis sinäkään niin tee. Ole ihan oma itsesi vaan!

 

[ap]

Itse en halua kertoa masennuksestani julkisesti, koska pelkään juuri tuota reaktiota. Että ihmiset alkaisivat kohdella minua eritavalla, "säästellen" tai säälien....... Älä siis sinäkään niin tee. Ole ihan oma itsesi vaan!

ok. Hän ei onnitellut millään tavalla vauvan vuoksi eikä iloitse mistään muutenkaan kanssani, siksi tätä mietin.

 

[sama]

Itse en halua kertoa masennuksestani julkisesti, koska pelkään juuri tuota reaktiota. Että ihmiset alkaisivat kohdella minua eritavalla, "säästellen" tai säälien....... Älä siis sinäkään niin tee. Ole ihan oma itsesi vaan!

ok. Hän ei onnitellut millään tavalla vauvan vuoksi eikä iloitse mistään muutenkaan kanssani, siksi tätä mietin.

Suo hänelle se. Ehkä se on hänelle vielä tosi vaikeaa... mutta et sinä voi lakata iloitsemasta lapsistasi ja elämästä, vaikka hän ei samaa iloa ole saanut.

Ole tukena kun hän sitä tarvitsee mutta älä tyrkytä.

Tsemppiä sinulle!