Kertokaa minkälaisia teidän 1-vuotiaat on??? alan epäillä että meillä jotain pielessä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "ritu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

"ritu"

Vieras
Miten sujuu syöminen ja mistä juo?
Nukahtaminen ja nukkuuko läpi yön?
Käveleekö? Tuleeko sanoja tai tavuja paljon?
Kitiseekö paljon??
Jos kaatuu niin itkeekö vaikkei sattuisi?


Meillä syöminen aina ollut tuskaa. Työntää nyt lusikkaa pois suusän edestä. Syö ihan ok jos annan oman lusikan ja lautasen eteen. Sitten sotkee lusikalla ja kädellä ja minä samalla yritän syöttää...

Nukahtaa niin että istutaan sängyn vierellä mutta etenkin yöunille se kestää... jos lähtee pois itkee kauheasti. Nukkuu yöllä klo 20.30-7 ja päivällä 12.30-14. Liiqn vähän.

Tukea vasten kävellyt jo 4kk. Ei edes yritä enää kävellä, aiemmin muutaman askeleen otti.

Tavuja tulee vähän. Ei juurikaan juttele edes omaa kieltään. Kakka ja pappa sanoo joskus.

Kitisee tosi paljon ja joka pienestä risauksesta (siis jos vähän pyllähtää) alkaa itkemään. Roikkuu jalassa jne

siksi tulee tunne että onko jotain pielessä kun on niin usein kitisevä jne

Toisaalta kylässä ja silloin kun meillä vieraita niin viihtyy hyvin...
 
Kuulostaa normilapselta,joskin ehkä tylsistyneeltä. Tuonikäinen sottaa ja haluaa itse syödä ja kävelyssä on eroja. Unimääräkin vaihtelee, ei kaikki oo niin hyviä nukkujia. Mitä te touhuatte päivien mittaan?
 
Meillä joi nokkamukista ja opetteli tavallista mukia, söi itse/autettuna. Pölötti omaa kieltään muttei juuri sanoja. Nukkui vähän ja harvakseltaan. Käveli tukia vasten pitkään ja reilu 1v ilman. Todella vauhdikas kaveri joka ei pysyny missään sekuntia kauempaa ja kiipesi minne vain suinkin pääsi. Pikkukopsuista ei välittäny,sitte porui kun kosahti kunnolla.
Nukahtaminen oli tosi tuskaa, ei millään meinannu nukahtaa ja heräs tosi aikasin. Mikään ei auttanu.
 
On aikalailla tasan 1v.

Aamupäivällä ennen lounasta on lähdettävä ulos aina,koska kitinä alkaa viimeistään 9.30... joskus rataslenkillä ja usein sen lisäksi keinumassa ja hiekkalaatikolla. Illalla ulos noin klo 17.30 ja sama homma. Sisällä touhuaa omiaan ja otan mukaan pyykinlaittoon yms.

Perheessä myös 7v.
 
Tämäkin on kova heilumaan kun esim pääsee sohvalle niin pehmeällä sohvalla kaatuilee tahalleen ympäriinsä jne.

Taaperokärryllä kävelee jos sen hänen nenän eteen tuo mutta itse ei sen luo hakeudu.
 
Meillä oli ihan samanlainen nukkumaanmeno, välillä helpompi välillä vaikeampi. Helpotti tuossa reilun 1 1/2v iässä. Nukahtaminen siis. Unen määrä aika vakio ollut varmaan vuoden(nyt 2v). Yöllä 10-11h ja päivällä 1 1/2, harvoin 2h. Pari sanaa oli 1v tuonne 1v10kk. Sitten alkoi puhetta tulla ja nyt puhuu kun papupata... Käveli ilman tukea n 1v2kk. Harkitsi tuota pitkään selvästi, mutta eipä ole juurikaan kolhinut itseään ikinä. Hiljaa hyvä tulee :)
Syömisen ja juomisen kanssa meillä on sujunut hienosti aina. Ei ole viskellyt eikä vastustanut. Ravintolassa käyty 1 vuotiaasta asti ja osaa käyttäytyä sielläkin aina.
 
Ihan täysin normaalilta 1-vuotiaalta kuulostaa! Minusta vaan vaoluttaa hiukan siltä, että sinulla on kovin kovat odotukset lasta kohtaan, pitäisi jo osata vaikka mitä, ja nukkua kuin taikaiskusta, itkeekin väärissä kohtaa.. Lapset ovat yksilöitä, toiset tarvitsevan paljon tukea vanhemmilta tunteittensa ja toimiensa säätelyyn, lapsi ei itke huvikseen, vaan hän varmastikin toivoo sinulta tukea noissa tilanteissa. Oletko kokeillut sanoittaa hänelle asioita, esim. "Nyt sinä kaaduit, sinua harmittaa, tuke niin äiti lohduttaa > kas noin, sinä selvisit harmistuksesta, ei käynyt kuinkaan, voit jatkaa leikkejäsi". Jos lapsi on kovin vilkas, ja juurikin tarvitsee paljon tukea, niin sängyn vieressä istuminen vaan pahentaa nukahtamis-asiaa. Lapsi tietää, että jos hän nukkuu, äiti lähtee heti pois, ja pistää hanttiin. Syömistäkään lapsi ei opi, ellei saa sotkea ja lättöstää, vai ajattelitko, että se taito on jo valmiina, muuta kuin alkaa itse sitten aikanaan syömään? Nyt vähän malttia ap, vuoden ikäinen on ihan vauva vielä, anna paljon positiivista huomiota, ja ole lapsen tukena, kun hän opettelee uutta, sen sijaan että keskittyisit siihen, mitä hän ei osaa!
 
Meiän tyttö Söi vielä muutama viikko sitten tosi hyvin. Nykyjään kauhiaa taistelua.. Eikä ala itekkään syömään vaikka antaisin. Tabletilta sit musiikkia niin sillain saan jonkun verran ruokaa menemään.
Nukkuu tosi hyvin. Yöllä n.20.30-8.00, saa yöllä yhden maitopullon ja jatkaa sit heti unia. Päivällä nukkuu kahdet 2-3h päikkärit, ulkona. Tosin nyt alkaa näyttään et toiset pitäis jättää pois.
Kävelee jo hyvin ilman tukea ja on kova touhuamaan, mutta nyt parin viikon ajan on roikkunu mun lahkeessa ja kova puremaan. Selvästi on turhautunut vaikka isoja sisaruksia löytyy leikkikaveriksi. Ei ala kuitenkaan pitkään niiden kans leikkiin vaan kohta on taas mun jalassa kiinni. Eikä nykyjään ite hakeudu lelujen luo.
Toivottavasti nyt on vaan joku kausi menossa et palautuisi tuo syöminen vähän helpommaksi ja Kiinnostais muuki ku mun jalassa roikkua.
 
Se jalassaroikkuminen kuuluu asiaan, se on eroahdistusta. Kun oppii uutta, ja pääsee liikkumaan itsenäisesti, niin lapselle saattaa iskeä hätä, että äiti joutuukin hukkaan, pitää takertua. Tuntuu että nykyään pikkuvauvojenkin pitäisi olla jo itsenäisiä ja selvitä yksin, ei saisi häiritä vanhempiaan, saati nyt märistä ja narista! Antknaa niitten vauvojen ja taaperoiden ihan rauhassa kehittyä, rasittaahan se välillä kun on noita haasteellisempia kausia, mutta ne menee kyllä ohi. Ne on tärkeitä paikkoja vanhemman viestiä sille lapselle, että kiukkua ja roiku vaan, minä olen tässä sulla tukena, ja kohta se lapsi taas reipastuu ja viihtyy paremmin, kun on saanut turvallisesti käydä kulloisenkin vaiheen läpi.
 
Aivan tyypillinen 1-vuotias. Jos ei puolen vuoden päästä kävele ja syö lusikalla niin sitten voit huolestua.
Jokeltelussakin on sellaisia hilaisempia vaiheita ja sitten muutaman kuukauden päästä hölisee taas enemmän. Jos tulee kaksitavuisia jokelluksia kuitenkin niin tilanne on erittäin hyvä. Lyhyitä kehotuksia pitäisi ymmärtää.
Hanpaat saattaa aiheuttaa kitinää ja jalassa roikkumista, kannattaa vaan viettää paljon aikaa kodin ulkopuolella kun kotona tuommonen on yleensä pahimmillaan. Meillä 1,5v:n nukahtamisessa menee noin tunti joka ilta. Nukkuu 2-3 tuntia päiväunia niin on sitten vaikea rauhoittua illalla. Tylsäähän siellä huoneessa on istua, olen siinä samalla joko koneella tai esim teen vatsalihaksia ja punnerruksia makkarin lattialla.
 
Meillä puhui paljon, käveli, kiipeili ja oli todella ujo muiden seurassa. Söi huonosti kun teki kulmahampaita pitkään. Kitinää oli jos oltiin vain himassa tekemättä mitään, eli rakasti ulkoilua niin rattaissa kuin kävellen.
 
Kokeiltu sitä ettei jäätäis sängyn viereen kun odottelee unta mutta siitä seuraa vaan kauhea huuto ja hysteerinen itku. En halua tuossa tilanteessa huudattaa. Hampaita kyllä tekee ja tekeekin pitkään ja hartaasti.... aina ollut niin. Nyt kulmahampaat tullut läpi ja poskihammas näyttää tulevan. Voiko ne tehdä kitinää monta kuukautta!?
 
Joo ulkona meilläkin hyvin viihdytään. Rattaissa tai pihalla konttaamassa. Meillä ei ujostele vieraita ja parhaiten tuntuukin jaksavan kun on joku meillä kylässä tai me jossakin...
 
Joo ulkona meilläkin hyvin viihdytään. Rattaissa tai pihalla konttaamassa. Meillä ei ujostele vieraita ja parhaiten tuntuukin jaksavan kun on joku meillä kylässä tai me jossakin...
 
Mitä vikaa on omin käsin syömisessä? Meillä on kaksi lasta olleet samanlaisia kuin ap:n ja ihan täyspäisiä lapsia molemmat. Kuopus oppi puhumaan vasta 2 vuotiaana ja esikoinen söi käsin vähän päälle kaksi vuotiaaksi. Ihan täyspäisiä nuo lapset ovat nykyisin. Vielä nyt kun esikoinen on kohta 4,5-vuotias niin ollaan nukahtamisvaiheessa vieressä.

Millainen sinun esikoinen oli 1-vuotiaana, jos sinun varsin normaalilta kuulostava kuopus vaikuttaa sinusta jotenkin epänormaalilta? Voiko tuo vinkuminen olla vain persoonallisuus juttu? Hän on vaan herkemmin kyllästyvä kuin isompi sisaruksensa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pööman;30831402:
Meiän tyttö Söi vielä muutama viikko sitten tosi hyvin. Nykyjään kauhiaa taistelua.. Eikä ala itekkään syömään vaikka antaisin. Tabletilta sit musiikkia niin sillain saan jonkun verran ruokaa menemään.
Nukkuu tosi hyvin. Yöllä n.20.30-8.00, saa yöllä yhden maitopullon ja jatkaa sit heti unia. Päivällä nukkuu kahdet 2-3h päikkärit, ulkona. Tosin nyt alkaa näyttään et toiset pitäis jättää pois.
Kävelee jo hyvin ilman tukea ja on kova touhuamaan, mutta nyt parin viikon ajan on roikkunu mun lahkeessa ja kova puremaan. Selvästi on turhautunut vaikka isoja sisaruksia löytyy leikkikaveriksi. Ei ala kuitenkaan pitkään niiden kans leikkiin vaan kohta on taas mun jalassa kiinni. Eikä nykyjään ite hakeudu lelujen luo.
Toivottavasti nyt on vaan joku kausi menossa et palautuisi tuo syöminen vähän helpommaksi ja Kiinnostais muuki ku mun jalassa roikkua.


Jätä yömaito pois niin ruokahalu paranee.
 

Yhteistyössä