Kertokaa REHELLINEN mielipide tai ajatus mikä herää yhdistelmästä sporttinen mies ja todella ylipaiinoinen nainen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";28625088]rehellisesti itse en ehdi, tai toki ehtisin, jos kuntoilisin sen 5 h aikana jonka YRITÄN nukkua. mutta tuokin unimäärä on liian vähän. JA liian vähäinen yöuni lihottaa entisestään...

ulkonäkökeskeisille ihmisille sanoisin että hankkikaa oma elämä ;)[/QUOTE]

vaikka ei oo aikaa liikuntaan niin kaikilla pitäisi olla aikaa syömiseen. sitten se on oma valinta mitä syö ja kuinka paljon. nimimerkillä ylipainoinen johtuen omasta tyhmyydestä ja selkärangattomuudesta. :D

itse kysymykseen..en tiedä ajattelenko yhtään mitään. harvemmin on aikaa tutkailla ja analysoida muita pareja. enemmän kiinnittää huomioon pariin joka esim. riitelee avoimesti.
 
[QUOTE="vieras";28625088]rehellisesti itse en ehdi, tai toki ehtisin, jos kuntoilisin sen 5 h aikana jonka YRITÄN nukkua. mutta tuokin unimäärä on liian vähän. JA liian vähäinen yöuni lihottaa entisestään...

ulkonäkökeskeisille ihmisille sanoisin että hankkikaa oma elämä ;)[/QUOTE]

En ole ulkonäkökeskeinen enkä pohdi vapaa-ajallani muiden ihmisten kiloja tai liikuntatottumuksia. Joku esitti kysymyksen ja minä vastasin. Pidän kropastani huolta, koska olen aina ollut liikunnallinen ihminen ja rakastan sitä. Saan kuntoilusta hyvän olon, kun taas kuntoilematta jättäminen vetää mielen mustaksi.
 
Yleensä mies joka itse pitää huolta itsestään ja mm. syö terveellisesti, arvostaa sitä myös naisessa. Eli vaikka pitäisi tärkeämpänä muita asioita kuin ulkonäköä niin jos arvot ja elämäntavat ovat samat kuten yleensä parisuhteessa on niin tämä tilanne tuskin eteen tulee.
 
Meillä tilanne on tällä hetkellä juuri tuo. Yhdessä oltu 16 vuotta, eilen oli 13-vuotishääpäivä. Olin aiemmin hoikka ja urheilullinen, kuten mieskin, erinäisistä syistä johtuen asia ei vaan vuosiin enää ole ollut kohdallani samanlainen. Mies ei koskaan ole sanonut pahaa sanaa ulkonäöstäni ja halailee, pussailee yms. ihan entiseen malliin, mutta toki tiedän, että jos vierekkäin laitettaisiin hoikka minä ja paksu minä, niin mies valitsisi sen hoikan minän. Niin itsekin tekisin.

Parin päivän päästä olen siinä jamassa, että mulla alkaa taas olla aikaa itselleni ja vapaa-aika on taas oikeasti vapaa-aikaa. Urheiluun ja itseeni tulen sen käyttämään, haluan saada itseni taas kuntoon. Tietty tavoite jo lyöty lukkoon ensi kesää ajatellen (ja se ei liity ulkonäköön, vaan fyysiseen kuntooni).

Mut joo, kyllä meistä varmaan ajatellaan kaikenlaista ja selänkin takana todennäköisesti päivitellään miehen karmeaa kohtaloa. Siinähän puhuvat.

Näin. Olen ollut tavatessamme hoikka, en nytkään ole ylipainoinen, mutta rajoilla mennään. Keski-ikäisenä varmasti mies on se hoikka ja urheilullinen ja minä tulen olemaan se vyöryvä läskikasa, koska nyt jo on ongelmia pitää paino kurissa vaikka kuinka yritän.
 
Lihavat naiset yleensä panostavat enemmän seksiin. Parhaat suihinotot saa AINA lihavilta koska he tietävät että heidän pitää yrittää. Jo se voi riittää syyksi jollekkin vähemmän älykkäälle mutta sporttiselle miehelle valita itselleen läski puoliso.
 
[QUOTE="vieras";28625088]rehellisesti itse en ehdi, tai toki ehtisin, jos kuntoilisin sen 5 h aikana jonka YRITÄN nukkua. mutta tuokin unimäärä on liian vähän. JA liian vähäinen yöuni lihottaa entisestään...

ulkonäkökeskeisille ihmisille sanoisin että hankkikaa oma elämä ;)[/QUOTE]

Mua ihan aidosti kiinnostaa, että mitä sä teet sitten sen lopun 19 tuntia? Ootko töissä? Koulussa? Sekä että? Kotona lasten kanssa?
 
Me olemme tuollainen pariskunta. Molemmat ollaan lihottu ja laihduttu yhdessäolomme (15v) aikana suuntaan ja toiseen. Minä olin pahimmillani 130kg, mies 100kg, mies hoikimmillaan 74kg ja minä 53kg.

Ikinä ei olla katsottu toistemme kiloja, se ei ole ollut rakkauden mittari. Korkeintaan on tsempannu toista laihiksella jos näkee ja huomaa toisen olevan tyytymätön itseensä. Nyt minä heilun tuossa 80-85 ja mies sai laihdutettua itsensä kesän kynnyksellä 77kiloon. tsemppasin häntä ja hän minua kun tempaisin sen 40-50kg pois.

Kiloista ei tosiaan ole ollut rakkaus, halit, pusut ja seksi kiinni.
 
Teenpä etikettivirheen, ja kopsin osan kommenttiani toisesta ketjusta. Tiedän, juu, että posmotan varmaan turhaan, mihinpä tämä meininki muuttuisi, mutta tätä mieltä olen tästäKIN asiasta:

"Herätkää jo naiset! Eikö teitä häiritse ja suututa kaikkein eniten se, että oli nainen minkä kokoinen/näköinen/ikäinen/värinen tahansa, on aina VÄÄRÄNLAINEN. Eli oli urheilullinen tai pulska (mitkä muuten eivät automaattisesti sulje toisiaan ulkopuolelle), ainut mikä on varmaa, on se ettei kukaan voi olla sellainen millainen NAISEN KUULUU OLLA.

Pahinta tässä on se, että me naiset tulkutetaan toisillemme että toiset on vääränlaisia, ei muka oikeita naisia. Ja mitä pahempi sovinistikusipää joku mies on, sitä makeammin se nauraa vieressä partaansa. Suurimmalla osalla miehistä kun ei ole mitenkään loputtoman tarkkoja speksejä siitä, minkälainen naisen pitää olla: voi olla hoikempi tai pulskempi, pidempi tai lyhyempi. Jos se sun miehes sanoo, että tykkää laihoista, ja hyi kun se naapurin irma on lihava kun sillä on niin isot tissit, ei se sano niin koska ei vois ikinä tykätä pulskemmasta naisesta vaan siksi että SINÄ HALUAT KUULLA SEN.

Ois kiva nähdä, miten maailmanmeno muuttuis, jos me naiset lakattais kritisoimasta toistemme ulkonäköä, kiloja, tapoja olla äiti jne. ja käytettäis sekin energia siihen, että pidettäis entistä parempi huoli niistä asioista, joilla on todella väliä."

Ja tässäkin ketjussa kommentoidaan sitä, että millainen mies on, jos lihavan naisen kanssa voi olla. Fiksu, epäilemättä, mutta se sporttinen mies voi olla sen lihavan naisen kanssa myös siitä syystä, että se nainen on fiksu. Ja kaunis. Ja hyvä sängyssä. Ja kiinnostava ja lahjakas. Ja hyväsydäminen ja lämmin ihminen. En todella tiedä, kumpia tällaisissa ketjuissa pannaan halvemmalla: naisia, joiden arvon katsotaan olevan täysin kiloista kiinni, vai miehiä, joiden oletetaan olevan pinnallisia, kyrvästävietäviä kusipäitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ehkä:
Samaa mitä yleensäkin lihavista: terveysasiat ovat tainneet unohtua.

Tässä elämässä voi joutua kohtaamaan sellaisia asioita että terveyden ajattelu ei ole etusijalla mielessä, selviäminen päivästä toiseen vie jo voimat.
 
Ajattelen, että varmaan tosi mukava/älykäs/henkevä/iloinen tai jotain muuta postiivista nainen, johon mies on rakastanut eikä näe kiloja tai pidä niitä keskeisimpänä asiana parisuhteessa. Tai sitten nainen ei ole ehtinyt pitää huolta itsestään tai jaksanut... En jaksa ajatella kovin pitkälle. Sama toisinpäin, jos mies on paksu ja nainen sportti, niin ajattelen, että miehellä varmaan jotain muita avuja paljon.
 
[QUOTE="Vieras";28626795]Minä ajattelisin että toivottavasti mies ei painosta naista laihtumaan tms.[/QUOTE]

Näinpä. Ajattelen, että mies antaa naisen olla sellainen kuin sillä hetkellä on tarve ja nainen sitten itse laihduttelee, jos kokee tarpeelliseksi. Että mies rakastaa häntä sellaisena kuin hän on, läskeineen kaikkineen.
 
No meillä tilanne on tuo, minä painan nyt 99 kg (mutta olen painanut jopa 118 kg), mies on erittäin lihaksikas, urheilullinen komistus. Kun tavattiin 18 vuotta sitten, mies oli silloin jopa nykyistä paremmassa kunnossa ja urheilikin nykyistä enemmän, aikaa kun oli. Itse olin silloinkin ylipainoinen, melko normaalin näköinen (no, miehen mielestä olen aina ollut kaunis), jonkin verran liikuin mutta lähinnä vain siksi, kun se oli hyvästä, en siksi, että olisin hirveästi halunnut. Ja jopa tupakoin! Söin normaalia ruokaa, mutta tarpeeseeni nähden liikaa, mikään älytön herkkujen mättäjä en ole ikinä ollut. No, me tavattiin ja rakastuttiin, minulta tosin meni kauan uskoa, että tunne on molemminpuolinen ja että kelpaan oikeastii NOIN upean näköiselle miehelle, mutta mies vaan vakuutteli niin kauan ihanuuttani joka suhteessa, että uskottava oli. Nyt vietetään 15 vuotishääpäivää, ja edelleen olen mieheni mielestä maailman upein nainen. Yli 40-vuotias (ollaan samanikäisiä), ylipainoinen, ikäiseni näköinen, kahden lapsen äiti. Kai se on sitten se rakkaus, mikä tämän on aikaansaanut.
 
Minä ainakin ajattelisin, että paska mies, kun ei ole ottanut kotona riittävästi vastuuta lapsista, että vaimo olisi päässyt liikkumaan. Koska sehän tilanne yleensä noissa tilanteissa on. Miehillä kummasti tuntuu vapaa-aikaa riittävän entiseen malliin myös lasten synnyttyä.
 
[QUOTE="vieras";28625555]päivät töissä, 3 alle 5-vuotiasta lasta iltaisin, kotihommat ja etäopiskelut...[/QUOTE]

Sä olet ilmeisesti yksinhuoltaja jos joudut kaikki lapset ja kodin hoitamaan yksin?
 
Jos ei omassa lähipiirissä olisi näitä tapauksia, saattaisin jotain ihmetelläkin mutta koskapa oma äitini ja isäni on esimerkki, en ihmettelisi yhtään. Myös veljeni on naimisissa toooodella lihavan naisen kanssa (=paino yli 120 kg). Veljeni harrastaa punttista, painonnostoa jne. ja on ihan avoimesti sanonut pitävänsä lihavista, rintavista naisista.
 
[QUOTE="Vieras";28628766]Sä olet ilmeisesti yksinhuoltaja jos joudut kaikki lapset ja kodin hoitamaan yksin?[/QUOTE]

En ole ko. nimimerkki mutta kyllä meillä tilanne on se ettei mies hoida lapsia eikä kotia myöskään. Ja ihan naimisssa ollaan ja saman katon alla asutaan. On patalaiska ja mä en jaksa nalkuttaa koko ajan. Lapsia katsoo jos mulla jokin tärkeä meno esim. lääkäri tai kampaaja, muuten ei. Tai no ulkoilee lasten kanssa mutta ei ota yleensä vauvaa.
 
Mä en ymmärrä miten itse kuntoilua harrastava mies voisi olla lihavan naisen kanssa.

Koska kaikki ei ajattele, että kumppanilla pitää olla samat harrastukset kuin itsellä? Mä olin hoikka ja oikein timmissä kunnossa kun aloin mieheni kanssa seurustella, mies ylipainoinen. En mä miehestäni lenkki- tai treenikaveria tarvinnut, meillä oli ja on muita yhteisiä juttuja :)

Ei mulle herää sen kummempia ajatuksia. Sille lihavuudelle voi olla monia syitä, miksi nainen on lihonut suhteen aikana, tai sitten on ollut aina lihava, jolloin mies joko pitää lihavista(kin) tai sitten asialla ei ole hänelle merkitystä.
 
Ajattelisin miehen pitävän omalla kohdallaan kaikki ovet avoinna ja samalla naulaavan naisen kotiin ettei vaan karkaa toisen matkaan. Ja että naisen ei mielestään tarvitse enää huolehtia itsestään kun kerran on tommosen namupalan napannut.
 
[QUOTE="vieras";28628869]Koska kaikki ei ajattele, että kumppanilla pitää olla samat harrastukset kuin itsellä? Mä olin hoikka ja oikein timmissä kunnossa kun aloin mieheni kanssa seurustella, mies ylipainoinen. En mä miehestäni lenkki- tai treenikaveria tarvinnut, meillä oli ja on muita yhteisiä juttuja :)

Ei mulle herää sen kummempia ajatuksia. Sille lihavuudelle voi olla monia syitä, miksi nainen on lihonut suhteen aikana, tai sitten on ollut aina lihava, jolloin mies joko pitää lihavista(kin) tai sitten asialla ei ole hänelle merkitystä.[/QUOTE]

Sä oletkin nainen. Miehet on usein pinnallisempia vaikkei uskois.
 
Makunsa kullakkin, ei ketään pakoteta olemaan toisen kanssa ja on monenlaisia pareja.
Meillä mies on luonnostaan hoikka ja urheilullisen näköinen, mie taas ylipainoinen, olin jo kun tutustuttiin.
Ei ole miestä kilot haitanneet tänä päivänäkään.

Maailmassa on erilaisia kehoja, sekä naisilla ja miehillä ja jokainen on rakkauden ja parisuhteen arvoinen.
Antakaa jokaisen parin olla sellaisia kun ovat, arvostelematta, säälimättä tai haukkumatta toisia.
 

Yhteistyössä