kertokaapas kissatietäjät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Onko mitään järkeä ottaa lapsiperheeseen (2 ja 5v lapset) kissanpentua, vai olisko aikuinen kissa parempi vaihtoehto? Mistä kannattaa lähteä kissaa etsimään ja paljonko kissat maksaa noin suunnilleen? Ei tarvitse olla mikään hieno rotuyksilö, ihan maatiaiskissakin kelpaisi.

Ja mitä mmuuta pitää ottaa huomioon ennen kissan hankintaa? Allergiamahdollisuus tulee ekana mieleen. Kaverin kissat ei ole lapsilleoireita aiheuttaneet,mutta eipä niitä ole montaa tuntia kerralla joutunut sietämäänkään. Mitäs muuta?

Mun kissatietämys on aika nollissa. Ja kyllä, aion ensin ottaa vähän enemmän selvää asioista, ennekun kissakaverin hommaan, mutta kysynkin nyt ensin teiltä vinkkejä :)
 
[QUOTE="vieras";22830132]Onko mitään järkeä ottaa lapsiperheeseen (2 ja 5v lapset) kissanpentua, vai olisko aikuinen kissa parempi vaihtoehto? Mistä kannattaa lähteä kissaa etsimään ja paljonko kissat maksaa noin suunnilleen? Ei tarvitse olla mikään hieno rotuyksilö, ihan maatiaiskissakin kelpaisi.

Ja mitä mmuuta pitää ottaa huomioon ennen kissan hankintaa? Allergiamahdollisuus tulee ekana mieleen. Kaverin kissat ei ole lapsilleoireita aiheuttaneet,mutta eipä niitä ole montaa tuntia kerralla joutunut sietämäänkään. Mitäs muuta?

Mun kissatietämys on aika nollissa. Ja kyllä, aion ensin ottaa vähän enemmän selvää asioista, ennekun kissakaverin hommaan, mutta kysynkin nyt ensin teiltä vinkkejä :)[/QUOTE]

Uusi kissa tulee taloon tuossa linkki, aika hyvin tietoa tuolla. :)
 
Kirjastosta löytyy paljon tietoa kissoista,kirjoja ja kissafani-lehtiä,lueskele niitä.Ehkä pentukissa sopisi.Joo kannattaa allergian mahdollisuus ottaa huomioon,sekä se että oletteko paljon kotona vai poissa,tarvitseeko kisu kaveria,esim 2 kisua samasta pentueesta? Netistä löytyy tietoa ja etsi kissaa lemmipalstalta,voit itse ilmoittaa siellä tai selata ilmoituksia.
 
Kummassakin on puolensa. Jos otat kissanpennun, voit opettaa sen pienestä pitäen talon tavoille: sisäsiistiksi, lapsiystävälliseksi, ruokavalion jne. Opetettavaa on paljon ja kärsivällisyyttä vaaditaan. Oma ongelmansa voi olla lasten pitäminen etäällä kissanpennusta, sillä pentu tarvitsee rauhaa ja voi olla leikkisä ja siten raapia.
Jos otat vanhemman kissan, sinun pitää olla hyvin selvillä sen taustoista ja käyttäytymisestä, sillä vanhat traumat voivat tulla ongelmaksi. Esimerkiksi ongelmat sisäsiisteydessä ja lapsien kanssa toimeentulossa voi olla vaikea karsia pois vanhemmalta kissalta.
Suosittelen maatiaiskissaa, sillä rotukissat ovat (minun vähäisen kokemuksen mukaan) kärttyisempiä ja tarkempia hoidon suhteen. Maatiaiskissa tulee myös halvemmaksi, en ole ainakaan kuullut että niistä maksettaisiin. Ne ovat usein myös terveempiä laajempien sukutaustojen takia, niiden keskuudessa sisäsiittoisuus ei ole ongelma.
Allergioiden suhteen ei voi koskaan tietää, sillä joskus ne saattavat puhjeta vasta vuosien altistuksen jälkeen. Jos suvussa on paljon allergioita, se kannattaa ottaa huomioon kissaa hankittaessa. Itselläni tosin on kaikki perheenjäsenet allergikkoja, mutta minä olen ollut kissojen omistaja jo yli 7 vuotta ilman mitään oireita. :---)
Toivottavasti sait jotain apua tästä, en malttanut olla kommentoimatta kun on kissoista kyse! :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja kisutietäjä;22830155:
Uusi kissa tulee taloon tuossa linkki, aika hyvin tietoa tuolla. :)

Kissanpennun hoito

Kisuja on ollut itsellä pari, uroksia. Kissa kannattaa leikkuuttaa. Irti ei kannata päästää pihalle, valjaisiin kannattaa totuttaa pentuna, jos siis pennun otatte. Mieti kissan, kuin minkä tahansa muunkin eläimen ottoa kunnolla. Kissa on melko allergisoiva, joten unohda jos teillä on ollut minkäälaista allergiaa. Älä hanki lapsille kissasta leikkikalua tai anna heidän roikottaa ja täten rääkätä kissaa, koska se voi kostautua myöhemmin..kissasta saattaa tulla vihainen ja arka. Kissat ovat ihania, terveellisellä ruokavaliolla, raikkaalla vedellä, leluilla, raapimapuulla, muutenkin hyvällä terveyden huollolla (tarkoittaen siis että kissaa ei ensimmäisenä olla lopettamassa jos jokin yllättävä hoidettava sairaus tai kallis eläinlääkäri lasku olisi tulossa kissan takia). Kisu tarvitsee hyvää hoitoa ja hellyyttä, vaikka välillä tykkäävätkin repiä sohvia ym, pissiä sänkyyn ym ihanaa. :D Melko itsenäisiä kavereita ovat. Toisin kuin koirat, jotka ajattelevat että tuo on minun emäntäni, hän on minun jumalani, kissat ajattelevat että tuo on minun emäntäni, minä olen hänen jumala! ;)
 
Kun on lapsia, kannattaa mielestäni ottaa pentu. Tottuu sitten kissa heti alusta asti lapsiin. JOs ottaa aikuisena kissan, voi olla ettei se lapsiin sitten sopeudu enää, siksi pentu. Uusi koti on lapsiperhe sitten heti alusta asti.
Minä suosittelen tietenkin rotukissaa kun itsellämme sellaisia on, mutta maatiaisten hinnat on halvempia.. kai maatiainen on jotain 40 eken luokkaa?
 
Meille on hankittu/ajautunut milloin mitäkin elukoita, myös kissoja (pentuja ja aikuisia), myös tämän 7 vuoden aikana kun on ollut ja syntynyt lapsia.
Koskaan ei ole ollut mitään ongelmaa varsinkaan ja ainakaan lasten ja eläinten välillä tai siksi, että niitä on samassa taloudessa.

Jos eläin on itselleni ollut "uusi", olen juuri kyseisen eläimen hoito-ohjeista ottanut selvää.

Lasten kanssa on toimittu niin, että yritetään iän ja eläimen koulutusmahdollisuuksien mukaan opettaa molemmat osapuolet sietämään toisiaan.
Kissat ei saa räpsiä kynsillä tai purra, ja muksut ei saa repiä karvoista, sama koirien kanssa.

Maalaisjärjellä ja kunnolla vahtimalla pääsee pitkälle.
 
Vielä tuosta lasten ja eläinten yhteiselosta. Vahtimista ei voi tarpeeksi korostaa, kannattaa valvoa kuin haukka varsinkin pienemmän lapsen otteita. Omat kissani oppivat lapsiystävällisiksi hyvin nopeaa, kun teki hyvin jyrkästi selväksi ettei raapiminen jne tule kysymykseen. Lapset ovat lähes aina itse syypäitä, jos lemmikki ei tule heidän kanssaan toimeen. Säännöt kannattaa tehdä heti selviksi, ettei kiusaamista sallita OLLENKAAN. Jos tässä onnistuu (mikä ei ole ollenkaan niin vaikeaa) on eläimistä ja lapsista toisilleen paljon iloa. Lapset jaksavat antaa eläimelle huomiota ja eläin antaa lapselle hellyyttä, kumppanuutta ja tärkeitä opetuksia vastuudesta. Onnea kissan hankintaan ja kärsivällisyyttä alkuajoille!
 
Kummassakin on puolensa. Jos otat kissanpennun, voit opettaa sen pienestä pitäen talon tavoille: sisäsiistiksi, lapsiystävälliseksi, ruokavalion jne. Opetettavaa on paljon ja kärsivällisyyttä vaaditaan. Oma ongelmansa voi olla lasten pitäminen etäällä kissanpennusta, sillä pentu tarvitsee rauhaa ja voi olla leikkisä ja siten raapia.
Jos otat vanhemman kissan, sinun pitää olla hyvin selvillä sen taustoista ja käyttäytymisestä, sillä vanhat traumat voivat tulla ongelmaksi. Esimerkiksi ongelmat sisäsiisteydessä ja lapsien kanssa toimeentulossa voi olla vaikea karsia pois vanhemmalta kissalta.
Suosittelen maatiaiskissaa, sillä rotukissat ovat (minun vähäisen kokemuksen mukaan) kärttyisempiä ja tarkempia hoidon suhteen. Maatiaiskissa tulee myös halvemmaksi, en ole ainakaan kuullut että niistä maksettaisiin. Ne ovat usein myös terveempiä laajempien sukutaustojen takia, niiden keskuudessa sisäsiittoisuus ei ole ongelma.
Allergioiden suhteen ei voi koskaan tietää, sillä joskus ne saattavat puhjeta vasta vuosien altistuksen jälkeen. Jos suvussa on paljon allergioita, se kannattaa ottaa huomioon kissaa hankittaessa. Itselläni tosin on kaikki perheenjäsenet allergikkoja, mutta minä olen ollut kissojen omistaja jo yli 7 vuotta ilman mitään oireita. :---)
Toivottavasti sait jotain apua tästä, en malttanut olla kommentoimatta kun on kissoista kyse! :D

Tähän haluan puuttua. tietämyksesi on on tosiaan suppea....!!!! juuri rotukissan luonteen voi hyvin enalta arvioida. jos otat kärttyisen rodun niin onhan se kissa toki sellainen. esim, ragdoll ja pyhä birma on aika lepsuja luonteita. jos pitkäkarvaista halajaa. Maatiaisesta et koskaan tiedä mikä se on kissojaan. on niin arpapeliä saatko hyvän kissan vai et... nimimerkillä ollut 4 maatiaista ja 2 rotukissaa. 20v ollut kissoja vanhin elänyt 13v. (maatiainen) ja näistä muista en tiedä viellä miten pitkään elää. (rotukissoja)
ja kärttyisyydestä ei tietoakaan saatika sairasteluista. tai vaativa hoitoinen, ei tosiaan sen kummempi kun muutkaan. ei ole vain niin kova tarve ulos. ja se vain helpottaa elämää.

Maatiais kissoja saa ilmaiseksi. ja nykypäivänä ihmiset pyytää myös maksun. että kissaa ei oteta hetkenmielijohteesta noin 20-50e on yleisin pyyntö. yleensä nämä kissat on valmiiksi madotettuja. ja niillä ei ole korvapunkkeja yms... mutta hyvä on ottamis vaiheessa tämäki varmistaa, vaikka korvapunkeista pääsee helposti eroon apteekissa on lääke siihen jolla lähtee helposti. itselläni kahdella maatiaisellani oli niitä. kannattaa myös varmistaa että kissa on 12viikkoinen luovutettaessa. jos kissan luovuttaa liian aikaisin tulee helposti luonne häiriöitä. (tästäkin kokemusta) yhden 5 viikoisen ottanu...
 
Mä ottaisin aikuisen kissan. Pennut on niin kilareita ja ne ei osaa vielä kynsiään hallita viisaasti. Se pitää opetella. Samoin mun hermo ei kestäisi ympäriinsä kuseskelua kun kiima iskee ennen leikkuuta.
Mulla on kaks aikuista sosiaalitapausta jotka molemmat on vanhoja ja rauhallisia. Ne osaa ihan hienosti suhtautua lapsiin. Niillä ei ole enää sellaista leikki-intoa kuin pennuilla, joten naarmujen vaaraa ei pelkästä leikkimisestä tule. Toinen pitää huolen ettei joudu nurkkaan taaperon satimeen. Antaa kyllä silittää. Ei tykkää pahaa vaikka karvoista kiskoisi kun tykkää että nypitään kun on niin paksu turkki. Ei kylläkään anneta repiä.
Toinen ei taaperoa pelkää. On vaan onnellinen jos joku huomioi. Ymmärtää että kyseessä on lapsi ja antaa vaikka maata päällään jos samalla silittää. On ihan henkeen ja vereen sylikissa.

Toki kissan hankinnassa voi käydä huono tuuri. Mutta voi se söpö pikku pentukin olla kovin villeistä olosuhteista ja sisäsiivoton. Emot opettavat pennut pissalaatikolle. Ihmiselle se on jo kovin haastavaa. Aikuisesta pääsee aika paljon nopeampaa selville millainen sielu sen pörrökasan alla on. Eläinsuojeluyhdistykset ja löytökodit neuvovat mieluusti kissojen sopivuudessa eri olosuhteisiin. Usein niistä tiedetään siellä jo aika paljon arkuudesta, hellyydenkipeydestä ja fyysisestä- sekä henkisestä terveyden tilasta.
 
Suosittelen minäkin rotukissaa. Tiedät enempi mitä saat!! Ja joku Ragdoll tai Pyhä Birma kuten joku ehdotti ni on ihan hyvä. Täällä kaksi räkkäriä ja maatiaista en enää ottais.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kristan äiti;22830252:
Kun on lapsia, kannattaa mielestäni ottaa pentu. Tottuu sitten kissa heti alusta asti lapsiin. JOs ottaa aikuisena kissan, voi olla ettei se lapsiin sitten sopeudu enää, siksi pentu. Uusi koti on lapsiperhe sitten heti alusta asti.
Minä suosittelen tietenkin rotukissaa kun itsellämme sellaisia on, mutta maatiaisten hinnat on halvempia.. kai maatiainen on jotain 40 eken luokkaa?

Mutta aikuisesta kissasta ainakin tietää sen millainen kissa on,rauhallinen,pitääkö lapsista ym?
Täällä kun näkee niitäkin alotuksia mis kirotaan arka ja säikky kissa,joka kuseksi viel aikusenaki pitkin sänkyjä.

Ja se et jos tulee allergiaa,niin pennulla saattaa tulla olemaan hemmetin monta kotia ennenku pääsee johonki pysyvään paikkaan.Aikuisella onneks tulee nopeempaa ikä vastaan:/
 
Kuten jo viestissäni sanoin, oma kokemukseni rotukissojen suhteen on suppea, mutta tuttavallani on näitä useampia ja tämän kokemuksen ja hänen kertomien juttujen mukaan rotukissa ei ole sellainen jota suosittelisin ensimmäistä kissaa haaveilevalle. En halunnut tällä ketään suututtaa, kerroin vain oman kokemukseni asian tiimoilta. Toki ymmärrän että rotujen ja yksilöiden välillä on eroja! Rotukissoilla voi olla huonosta tai liiasta jalostamisesta johtuen terveydellisiä ongelmia, esim persialaisilla hengitysteiden kanssa. Sanonkin vain että jos rotukissaa haaveilee kannattaa ottaa selvää kasvattajasta ja rodusta ennen ostopäätöstä. Ja varmaan jokin eläinlääkärin tarkastus voi olla hyvä.
Mummoni maatiaiset ovat ainakin kaikki eläneet järkiään yli 15 vuotiaiksi, paitsi ne auton alle jääneet parat. Omani on tällähetkellä sen lähes 8 vuotta vanha, ja eläinlääkärin mukaan terve kuin pukki, ei ole eläessään sairastanut päivääkään.
Täällä "maalla" on kauppojen seinät täynnä kissanluovutus ilmoituksia ja kissat ovat ilmaisia, joskin rokottaminen jne on sitten hankkijan vastuulla. Eli varmaan on käytännöissä eroja sitten alueittain, itse kun en ole koskaan kuullut että tavallinen maatiainen maksaisi. :-)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotilohikäärme;22830525:
Samoin mun hermo ei kestäisi ympäriinsä kuseskelua kun kiima iskee ennen leikkuuta.

Ei iske kiimaa, jos leikkaa ennen sitä! Ja kissan tosiaankin voi leikkauttaa ennen kiimaa, vaikka vanha käsitys onkin, että pitäisi yksi kiima olla. Meillä on kolme kissaa. Vanhin on tyttö ja se oli tarkoitus leikata ennen ensimmäistä kiimaa, mutta sille tulikin kiima niin aikaisin (6 kk:n iässä), ettei ehditty. Ja kyllä sen yhden kiiman (5 päivää meidän tapauksessa) kesti, kun tiesi, että se kestää vain hetken ja heti sen jälkeen leikkautetaan. Kaksi nuorempaa kissaamme on kolleja ja ne leikattiin jo reippaasti ennen sukukypsäksi tuloa, eli 3-4 kk:n iässä.

Itse sanoisin, että pentu kannattaa ottaa lapsiperheeseen. Juurikin siitä syystä, kun moni on aiemmin jo maininnut, että pentu tottuu sitten pienestä pitäen lapsiin. Toki aikuisenkin voi ottaa, jos tietää mistä taustoista se tulee ja että kissa on tottunut ja sietää lapsia.
Itselläni on kokemusta vain maatiaisista ja hyvin nuo on lapsiin sopeutuneet. Jokaisesta on myös luonteen nähnyt jo ennen meille tuloa, eli on osannut odottaa kissan kotiutuessa millainen se on.
Mieluiten siis kannattaisi ottaa kissa paikasta, jossa siihen pääsee tutustumaan jo ennen luovutusta. Näkee sitten jo valmiiksi minkä luonteinen kissa on.
Pennun kanssa toki pitää varautua siihen, että se ei vielä "hallitse" kynsien käyttöä, eli leikkiessä voi niitä naarmujakin tulla.
Tärkeää on myös opettaa lapset siihen, että kissa (on sitten pentu tai aikuinen) tarvii myös omaa rauhaa. Sen pitää saada syödä rauhassa, nukkua rauhassa ja hoitaa tarpeensa rauhassa. Leikitään silloin, kun kissa itse haluaa leikkiä. Ja syliin ei KOSKAAN saa väkisin kissaa ottaa. On kamala katsoa, kun joskus lapset (mm. eräässä tuttavaperheessä) riepottelee sylissä rimpuilevaa ja kauhuissaan olevaa kissaa miten sattuu. Kyllä lapset oppii kohtelemaan lemmikkiä hyvin, kunhan ne siihen alusta asti opetetaan.
Pitää myös hyväksyä se, että vahinkoja sattuu. Meillä esim. joskus esikoisen ollessa vuoden vanha, lapsi meni huomaamatta kissan taakse ja tarrasi kissaa hännästä. Kissa tästä säikähti ja huitaisi tassulla lasta naamaa, johon tuli pitkä naarmu. Kyseessä oli täysi vahinko ja eräs tuttava mies lupasi hirttää kissamme räystään reunalle ja oli raivoissaan, kun emme samantien vieneet hengen vaarallista kissaa piikille. No, ei tosiaan viety, koska kissa oli todella leppoisa ja kiltti kissa, toimi vaan vaistonvaraisesti säikähtäessään.
Parhaimmillaan sekä kissa, että lapsi saavat paljon iloa toisistaan. :) Lapsi oppii kohtelemaan eläviä otuksia kunnioittavasti ja kissa saa varmasti paljon hellyyttä ja paijausta.
Kissat on ihania lemmikkejä, kun niitä osaa hoitaa oikein ja niistä pidetään hyvää huolta. :)

Eläinsuojeluyhdistyksiltä ja pieneläinrankkureilta voi kysellä kissaa. Niillä maksaa maatiaiskissa n. 100e, jolloin se on rokotettu, madotettu ja leikattu. (Ainakin meillä päin.)
Onnea sen oikean kissan etsintään! :)
 
No hyvänen aika. Pakko puuttua. Nimenomaan jos rotukissan otat, niin silloinhan tiedät että kissa on terve. Kun sanoit että jos ottaa rotukissan ni lääkärintarkastus on paikallaan. No tietenin rotukissahan on jo syntymästään kasvattajalla käynyt lääkärissä ja siitä saa mukaan luovutuksessa lausunnot ja kaikki, ja sairasta kissaa ei hyvä kasvattaja edes myy! Maatiaisia ei käytetä lääkärissä ennen luovutusta, että siinä vasta arpapeliä onkin kerrakseen ku madotat ja poistat punkit sun muut. Rotukissa on terve myytäessä, lääkärintarkastama, madottama jne. Ja ragdollit on hyvin terve ja lempeä rotu.
 
Niin hyvä kasvattaja ei, huono voi. Kyllä maatiaiskissan voi käyttää lääkärissä ennenkuin suostuu omakseen ottamaan, vai luuletko että eläinlääkäri ei moista luopiota suostu edes vilkaisemaan? Kyllästyttää nämä keskustelupalstojen pilkunnussijat, hankkikaa elämä.
 
[QUOTE="vesimeloni";22830877]Ei iske kiimaa, jos leikkaa ennen sitä! Ja kissan tosiaankin voi leikkauttaa ennen kiimaa, vaikka vanha käsitys onkin, että pitäisi yksi kiima olla. Meillä on kolme kissaa. Vanhin on tyttö ja se oli tarkoitus leikata ennen ensimmäistä kiimaa, mutta sille tulikin kiima niin aikaisin (6 kk:n iässä), ettei ehditty. Ja kyllä sen yhden kiiman (5 päivää meidän tapauksessa) kesti, kun tiesi, että se kestää vain hetken ja heti sen jälkeen leikkautetaan. Kaksi nuorempaa kissaamme on kolleja ja ne leikattiin jo reippaasti ennen sukukypsäksi tuloa, eli 3-4 kk:n iässä.

Itse sanoisin, että pentu kannattaa ottaa lapsiperheeseen. Juurikin siitä syystä, kun moni on aiemmin jo maininnut, että pentu tottuu sitten pienestä pitäen lapsiin. Toki aikuisenkin voi ottaa, jos tietää mistä taustoista se tulee ja että kissa on tottunut ja sietää lapsia.
Itselläni on kokemusta vain maatiaisista ja hyvin nuo on lapsiin sopeutuneet. Jokaisesta on myös luonteen nähnyt jo ennen meille tuloa, eli on osannut odottaa kissan kotiutuessa millainen se on.
Mieluiten siis kannattaisi ottaa kissa paikasta, jossa siihen pääsee tutustumaan jo ennen luovutusta. Näkee sitten jo valmiiksi minkä luonteinen kissa on.
Pennun kanssa toki pitää varautua siihen, että se ei vielä "hallitse" kynsien käyttöä, eli leikkiessä voi niitä naarmujakin tulla.
Tärkeää on myös opettaa lapset siihen, että kissa (on sitten pentu tai aikuinen) tarvii myös omaa rauhaa. Sen pitää saada syödä rauhassa, nukkua rauhassa ja hoitaa tarpeensa rauhassa. Leikitään silloin, kun kissa itse haluaa leikkiä. Ja syliin ei KOSKAAN saa väkisin kissaa ottaa. On kamala katsoa, kun joskus lapset (mm. eräässä tuttavaperheessä) riepottelee sylissä rimpuilevaa ja kauhuissaan olevaa kissaa miten sattuu. Kyllä lapset oppii kohtelemaan lemmikkiä hyvin, kunhan ne siihen alusta asti opetetaan.
Pitää myös hyväksyä se, että vahinkoja sattuu. Meillä esim. joskus esikoisen ollessa vuoden vanha, lapsi meni huomaamatta kissan taakse ja tarrasi kissaa hännästä. Kissa tästä säikähti ja huitaisi tassulla lasta naamaa, johon tuli pitkä naarmu. Kyseessä oli täysi vahinko ja eräs tuttava mies lupasi hirttää kissamme räystään reunalle ja oli raivoissaan, kun emme samantien vieneet hengen vaarallista kissaa piikille. No, ei tosiaan viety, koska kissa oli todella leppoisa ja kiltti kissa, toimi vaan vaistonvaraisesti säikähtäessään.
Parhaimmillaan sekä kissa, että lapsi saavat paljon iloa toisistaan. :) Lapsi oppii kohtelemaan eläviä otuksia kunnioittavasti ja kissa saa varmasti paljon hellyyttä ja paijausta.
Kissat on ihania lemmikkejä, kun niitä osaa hoitaa oikein ja niistä pidetään hyvää huolta. :)

Eläinsuojeluyhdistyksiltä ja pieneläinrankkureilta voi kysellä kissaa. Niillä maksaa maatiaiskissa n. 100e, jolloin se on rokotettu, madotettu ja leikattu. (Ainakin meillä päin.)
Onnea sen oikean kissan etsintään! :)[/QUOTE]

Se EI OLE VANHAKÄSITYS. Juuri kk sitten kysyin eläinlääkäriltä asiaa!! ja sanoi selvästi että narttukissalla ainakin olisi hyvä yksi kiima pitää. kollilla se ei ole niin tarkkaa. paitsi jos haluaa kollistaan "maskuliinisemman" on silloin kiima hyvä pitää. itse meidän kollilla päädyttiin yksi kiima pitämään. Me ollaan kaikki nartut leikattu aina yhden tai muutaman kiiman jälkeen. (riippuen ollaanko haluttu pennuttaa) en ole omistanutkaan kuin tämän yhden kollin mikä nytten on. niin siksi kysyin asiaa lääkäriltä. kun nämä kollit on uusi asia.

kesken kiimaa ei kannata ainakaan narttua leikkuuttaa. voi tulla luonteeseen häiriöitä. lääkäreitten sanomisissa on kyllä paljon eroja. mutta itse luotan tähän kun olen nähnyt sivusta miten voi käydä.. jos kissan leikkaa esim, kesken kiiman. kun huonotuuri sattuu.
 
Niin hyvä kasvattaja ei, huono voi. Kyllä maatiaiskissan voi käyttää lääkärissä ennenkuin suostuu omakseen ottamaan, vai luuletko että eläinlääkäri ei moista luopiota suostu edes vilkaisemaan? Kyllästyttää nämä keskustelupalstojen pilkunnussijat, hankkikaa elämä.

kyllä suostuu joo. mutta kuka maksaa viulut?? harva maatiaskissan kasvattaja suostuu käyttämään ellei ole varmuutta kissan ottajasta. jos kissa osoittautuukin sairaaksi.
 
Se EI OLE VANHAKÄSITYS. Juuri kk sitten kysyin eläinlääkäriltä asiaa!! ja sanoi selvästi että narttukissalla ainakin olisi hyvä yksi kiima pitää. kollilla se ei ole niin tarkkaa. paitsi jos haluaa kollistaan "maskuliinisemman" on silloin kiima hyvä pitää. itse meidän kollilla päädyttiin yksi kiima pitämään. Me ollaan kaikki nartut leikattu aina yhden tai muutaman kiiman jälkeen. (riippuen ollaanko haluttu pennuttaa) en ole omistanutkaan kuin tämän yhden kollin mikä nytten on. niin siksi kysyin asiaa lääkäriltä. kun nämä kollit on uusi asia.

kesken kiimaa ei kannata ainakaan narttua leikkuuttaa. voi tulla luonteeseen häiriöitä. lääkäreitten sanomisissa on kyllä paljon eroja. mutta itse luotan tähän kun olen nähnyt sivusta miten voi käydä.. jos kissan leikkaa esim, kesken kiiman. kun huonotuuri sattuu.

Joo no mun kissalla se kiima vaan kesti ja kesti. Ja kun ennemminkin kuudetta viikkoa kuin päivää mourusi ovella öisin ja lattia lainehtien niin käämi palaa viilipytylläkin. Nyt mulla on lankkulattia, joten nou thänks. Yksittäiskuset kestää, mutta ei semmosta tulvaa. Ja ainahan löytyy joku joka leikkaa ihan mitä vaan kunhan hinnasta sovitaan.
 
Kannattaa todella harkita, ennenkuin ottaa pennun taloon. Sen kanssa kuitenkin on omat hommansa, hiekkalaatikolle opettaminen, jonkun aikaa saa siivoilla jätöksiä sieltä sun täältä... Eräs kaveri otti kerralla kaksi kissanpentua vaikka lapset oli pieniä ja kyllähän sen tiesi miten siinä käy. Huomattiin että vie se kissanpentukin samallalailla aikaa kuten lapsikin ja kissat heivattiin sitten kun eivät "automaattisesti" oppineet laatikolle...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotilohikäärme;22831262:
Joo no mun kissalla se kiima vaan kesti ja kesti. Ja kun ennemminkin kuudetta viikkoa kuin päivää mourusi ovella öisin ja lattia lainehtien niin käämi palaa viilipytylläkin. Nyt mulla on lankkulattia, joten nou thänks. Yksittäiskuset kestää, mutta ei semmosta tulvaa. Ja ainahan löytyy joku joka leikkaa ihan mitä vaan kunhan hinnasta sovitaan.

No jos on noin iso ongelma. silloin voi käyttää jo omaa harkinta kykyään, jos vain kestää ja kestää... loppua ei näy kuukausesta toiseen... normaalistihan nartullakin kiima kestää noin viikon. siiten voi tulla pieni tauko ja taas jatkua toisen viikon. samoin on varmaan kolleilla. mutta jos se on jatkuvaa niin aika rasittavaa kyllä.
 
No jos on noin iso ongelma. silloin voi käyttää jo omaa harkinta kykyään, jos vain kestää ja kestää... loppua ei näy kuukausesta toiseen... normaalistihan nartullakin kiima kestää noin viikon. siiten voi tulla pieni tauko ja taas jatkua toisen viikon. samoin on varmaan kolleilla. mutta jos se on jatkuvaa niin aika rasittavaa kyllä.

Ja leikkaat ite? :o Silloin ei eläinlääkärin leikelly keskenkaiken. Eikä siinä mitään. Muovimatto on ihan kätevä lattiamateriaali kissanpentuperheeseen. Ja kyllä se aina joskus loppuu.

Ja tosiaan se kynsienkäyttötaito on ehdoton edellytys kissan ja mun lapsen kohtaamiselle. Joten hyvin moneen vuoteen ei meille mitään kynnellistä adhdpingispalloa tule. Vielä varmemmin voi sanoa näin nähtyäni erään sukulaisen perheen meiningit kun piti se pentu saada ja lapsi on naarmuilla vaikka se leikkii ihan nätistä kissan kanssa. Kissa ei vaan tajua että joka sormen heilautus ei ole leikkiinkutsu ja että kynnellä räppäseminen ei ole ihmisten mielestä kiva leikki.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotilohikäärme;22831445:
Ja leikkaat ite? :o Silloin ei eläinlääkärin leikelly keskenkaiken. Eikä siinä mitään. Muovimatto on ihan kätevä lattiamateriaali kissanpentuperheeseen. Ja kyllä se aina joskus loppuu.

Ja tosiaan se kynsienkäyttötaito on ehdoton edellytys kissan ja mun lapsen kohtaamiselle. Joten hyvin moneen vuoteen ei meille mitään kynnellistä adhdpingispalloa tule. Vielä varmemmin voi sanoa näin nähtyäni erään sukulaisen perheen meiningit kun piti se pentu saada ja lapsi on naarmuilla vaikka se leikkii ihan nätistä kissan kanssa. Kissa ei vaan tajua että joka sormen heilautus ei ole leikkiinkutsu ja että kynnellä räppäseminen ei ole ihmisten mielestä kiva leikki.

kyllähän niitten eläin lääkäreitten täytyy leikuuttaa jos on noin iso ongelma. rauhoittuuko kissa siitä sitten, se jää arvailujen varaan. kaverini kissa ruikki paljon vaikka ei ollut aina kiimakaan (narttu maatiainen) mutta leikkuun jälkeen loppui ruikkiminen heti. 1,5v se sitä katsoi. nyt 8v ja ei pisun pisua lattialla.
 

Yhteistyössä