Kertokaas kauanko on kestänyt mielialanvaihtelut synnytyksen jälkeen? Mä alan olla kypsä itseeni :(

[mimmi]

Kun mulla oli tuo raskausaika huomattavasti seesteisempää kuin esikoisesta. Niin mä sitten menin tyhmänä kuvittelemaan että sama jatkuu synnytyksen jälkeen.

Ja nyt kaipaan omaa itseäni takaisin ja pelkään millainen monsteri musta on tullut :ashamed: . Hirveintä on etten pysty yhtään kontrolloimaan itseäni. Siis en yhtään :headwall: .

Eilen sentään pystyin sen verran hillitsemään itseäni etten käynyt mieheen käsiksi, sillä mieli totisesti teki. Ja syynä se että mies vähätteli koiran haukkumista (johon mä siis TÄYSIN kypsänä). Hemmetinmoiset raivarit sain kuitenkin siitäkin :ashamed: :ashamed:

voiskohan sulla olla synnytyksen jälkeistä masennusta? Mulla oli molemmista ja kaikki samat merkit kun sulla...

No ihan rehellisesti sanottuna siksi lähdinkin kyselemään kun niin hysteerisesti masennusta pelkään. Esikoisen syntymä käynnisti mulla vakavan masennuksen ja siitä parannuttuani olen kovasti pelokkaana itseäni kuulostellut jotta ei uusiutuisi. Arvostan totisesti jokaista tervettä päivää ja siksi haluaisin reagoida mahdollisimman nopeasti jos masennus uusiutuu.

jos sulla on ollu vakava masennus tausta niin kannattaa heti ottaa tää huolen aihe(pelko masennuksen uusiutumisesta) puheeksi esim neuvolassa.Kun pääset puhumaan asiasta etkä liikaa pyörittele asioita yksin mielessäs,niin se jo helpottaa.Ja oothan kertonu miehelle ja että pelkäät että masennus uusiutuu? pelko purkautu mulla ainaki kiukkuna...jaksuja ha haleja.

 

[Turkilmas]

No nyt on alkanu elämä tasaantua kun on elämä palannut "raiteilleen" (=päivärutiinit), mä taas töissä ja yöunet vain yhdellä katkolla yössä =) Ja poika on nyt 1 v. ja pari viikkoa.

Niin ja mä oon käynyt psykologin kaa juttelees kun oli ilmeisesti jonkin asteista synnytyksen jälkeistä masennusta. Mutta just tuo sun juttus kuulosti tutulta. Mainitsehan asiasta neuvolassa!

mutta jos ne alkaa siel neuvolassa liikaa tarkaileen ja käskee sossut kotiin tarkkailemaan, ettei äiti tee mitn väärää..

mut voimia ap. niiiiiiiiiiiin tuttua myös mulla tuollainen käytyös. jospa se tästä..

HÖPÖHÖPÖ siis tuo on ihan ihme pelottelua että sossut tulee ja vie lapset jos äiti kysyy apua. En tiedä ainakaan YHTÄÄN tollasta tapausta in real life joissa olis kärsitty vain tavallisesta masennuksesta ilman jotain päihderiippuvuuksia tms. että ois sossun tädit tullu viemään lapset. Onhan niillä lapsilla ISÄKIN :kieh:

Että minuu korpee nuo turhan pelottelijat ja sit on äidit kotona masentuneina ja päätyvät oikeesti vaaralliseen masennustilaan!!!!

en yhtään pahalla tarkoittanut tuota, mutta mä itse oikeesti vaan pelkään tuota. en voi sietää olla tarkkailun alaisena. jotenkin olis aivan kauheen ahdistavaa. en voi mitäään, että mietin tuota asiaa aivan liikaa. anteeksi!

Hei mä voin kokemuksesta kertoa että mulla ei ainakaan missään vaiheessa kukaan kyseenalaistanut mua äitinä, eikä sossusta koskaan otettu muhun yhteyttä. Mä siis sairastuin esikoisen synnyttyä masennukseen ja siitä neuvolassa kerroin. Neuvolasta sain vinkin psykologista jonka vastaanotolla hetken kävin.

Masennus ei tee susta huonoa äitiä, todellakaan. Mutta hölmöä on olla hakematta apua jos tunnistaa sairastavansa.

Eli ens kerralla neuvolassa kerrot tuntemuksistasi :hug:

 

[vieras]

No nyt on alkanu elämä tasaantua kun on elämä palannut "raiteilleen" (=päivärutiinit), mä taas töissä ja yöunet vain yhdellä katkolla yössä =) Ja poika on nyt 1 v. ja pari viikkoa.

Niin ja mä oon käynyt psykologin kaa juttelees kun oli ilmeisesti jonkin asteista synnytyksen jälkeistä masennusta. Mutta just tuo sun juttus kuulosti tutulta. Mainitsehan asiasta neuvolassa!

mutta jos ne alkaa siel neuvolassa liikaa tarkaileen ja käskee sossut kotiin tarkkailemaan, ettei äiti tee mitn väärää..

mut voimia ap. niiiiiiiiiiiin tuttua myös mulla tuollainen käytyös. jospa se tästä..

HÖPÖHÖPÖ siis tuo on ihan ihme pelottelua että sossut tulee ja vie lapset jos äiti kysyy apua. En tiedä ainakaan YHTÄÄN tollasta tapausta in real life joissa olis kärsitty vain tavallisesta masennuksesta ilman jotain päihderiippuvuuksia tms. että ois sossun tädit tullu viemään lapset. Onhan niillä lapsilla ISÄKIN :kieh:

Että minuu korpee nuo turhan pelottelijat ja sit on äidit kotona masentuneina ja päätyvät oikeesti vaaralliseen masennustilaan!!!!

en yhtään pahalla tarkoittanut tuota, mutta mä itse oikeesti vaan pelkään tuota. en voi sietää olla tarkkailun alaisena. jotenkin olis aivan kauheen ahdistavaa. en voi mitäään, että mietin tuota asiaa aivan liikaa. anteeksi!

Hei mä voin kokemuksesta kertoa että mulla ei ainakaan missään vaiheessa kukaan kyseenalaistanut mua äitinä, eikä sossusta koskaan otettu muhun yhteyttä. Mä siis sairastuin esikoisen synnyttyä masennukseen ja siitä neuvolassa kerroin. Neuvolasta sain vinkin psykologista jonka vastaanotolla hetken kävin.

Masennus ei tee susta huonoa äitiä, todellakaan. Mutta hölmöä on olla hakematta apua jos tunnistaa sairastavansa.

Eli ens kerralla neuvolassa kerrot tuntemuksistasi :hug:

KIITOS! jospa rohkenen vihdoin avata suuni. omaan melko vilkkaan mielikuvituksen ja saan aikaan kauheita kuvia mielessäni, että jos ne vie lapset pois ja sekös se oiskin kaikkein kauheinta.. niitä rakastan eniten. hyvää jatkoa sinulle!!

 

[vieras]

ja lisään, että vasta oli täällä linkki, jossa ruotsalaisilta viedään tosi helposti lapset pois. ei olis pitäny lukee sitä. /:

 

[Turkilmas]

ja lisään, että vasta oli täällä linkki, jossa ruotsalaisilta viedään tosi helposti lapset pois. ei olis pitäny lukee sitä. /:

Juu älä tuollaisia lue. Tai lue sitten vertauksena eilenkin täällä ollut ketju, jossa alkoholistivanhemmat ei huolehdi lainkaan pienokaisestaan, asiasta on tehty sossuun monta ilmoitusta, sijaisperhekin olis valmiina odottamassa, mutta sossu senkun "seuraa tilannetta".

Eli siis pointtina vaan se että ihan helpolla niitä lapsia ei vanhemmilta pois oteta.

Hae ihmeessä apua, niin teen minäkin jos siihen on tarvetta. Ja oikein hyvät jatkot myös sulle :hug:

 

[unikko]

ja lisään, että vasta oli täällä linkki, jossa ruotsalaisilta viedään tosi helposti lapset pois. ei olis pitäny lukee sitä. /:

Juu älä tuollaisia lue. Tai lue sitten vertauksena eilenkin täällä ollut ketju, jossa alkoholistivanhemmat ei huolehdi lainkaan pienokaisestaan, asiasta on tehty sossuun monta ilmoitusta, sijaisperhekin olis valmiina odottamassa, mutta sossu senkun "seuraa tilannetta".

Eli siis pointtina vaan se että ihan helpolla niitä lapsia ei vanhemmilta pois oteta.

Hae ihmeessä apua, niin teen minäkin jos siihen on tarvetta. Ja oikein hyvät jatkot myös sulle :hug:

joo, niin se varmaan todellisuudessa on, ettei niitä viedä pois jos ei oikeesti ole syytä. täällä vaan liikaa vissiin mua pleoteltu, että siitä on oikea peikko jäänyt minulle koko asiasta.

onnea muuten pienestä vauvasta!

 

[Istafra]

Tasan niin pitkään kuin imetin... Mietin jopa itsemurhaa välillä tai matkalaukun pakkaamista ja lähtemistä kokonaan pois. Vain sen takia, kun olin niin turhautunut itseeni :hug: .

 

[hannamaria]

Koko naisen elämä on yhtä hormoonihöyryä. On pms, menkat, raskausaika, synnytyksen jälkeinen aika, imetyshormonit... Loppujen lopuksi en ole varma miten paljon voi pistää kunkin ajanjakson piikkiin ja paljonko johtuu vaan naissukupuolesta - me ollaan herkkiä, ja siippojemme pitää se kestää.

 

[no]

4 vuotta jo kestänyt eikä loppua näy.