kestäisitkö elämää alistavan miehen vaimona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "maaria"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"maaria"

Vieras
yöllä pelkäät että miehesi tekee sinulle jotain. heti aamusta joudut tekemään eväät koko päivälle. saat olla vain kotona ja hoitaa kotia. lapsia ei ole. mies on ihana sille päälle sattuessaan mutta on kuristanut ja lyönyt pari kertaa, koska laitoin vastaan. mieheni suuttuu tosi herkästi jos en ole tehnyt jotain. salaa mietin olisiko ero minulle parempi vaihtoehto, mutta ei minulla ole paikkaa minne mennä.
 
Neljä vuotta jaksoin. Sitten pakkasin tavarani pienen lapsen ja syntymättömän kera. Aina on paikka minne mennä ja elämä järjestyy. Lähde nyt ennen kuin on lapsia, on paljon helpompaa!
 
Onko miehesi suomalainen?
Minun mies ei ollut, kestin hetken. onneksi ystäväni teki meistä LS ilmoituksen ja sitä kautta uskalsin puhua ulkopuoliselle ja loppujen lopuksi erota.
 
En todellakaan kestäisi. Kaipaat varmasti itsenäisyyttä, vapautta ja luottamusta. Minä lähtisin, menisin ystävälle, sukulaiselle, vanhemmille tai turvakotiin.
 
No en todella kestäisi. En sietäisi yhtään tuollaista! Olisin jo pakannut tavarani kauan aikaa sitten. Sen verran temperamenttinen olen itse että miehen ovimatoksi en ala.
 
En olisi enää päivääkään tuollaisessa suhteessa, kun yhdestä sellaisesta olen eroon päässyt... Siitäkin tosin olis pitänyt lähteä jo paaaljon aiemmin, kuin mitä lähdin.
 
En. En traumoitta selvinnyt väkivaltaisen isän hallitsemasta kodista joten minulle koti on ennenkaikkea paikka, jossa ei tarvitse pelätä! Koskaan lapseni eivät tule näkemään, että isä lyö äitiä, tai olla vastaamassa äidin aneluihin soittaa poliisit, nähdä äidin pelkoa oman henkensä puolesta. He eivät näe kuristusjälkiä äitinsä kaulassa ja he uskaltavat nukkua yönsä ja tulla päiväsaikaankin kotiin. Minä itse en suostu kotonani pelkäämään ketään. En voisi kuvitellakaan mieheni käyttäytyvän väkivaltaisesti.
 
Melkein 10 vuotta elettiin yhdessä, loppuaikoina elämä oli vaikeaa henkisen ja myös fyysisen väkivallan takia. Ahdistus oli jatkuvaa, välill parempia päiviä joiden takia oli vaikea erota. mutta lopulta se oli käytävä läpi, kun en enää kestänyt, olin menettää koko elämänhaluni. Erosta toivuttuani jotenkin olen opetellut sanomaan mitä haluan
 
No en kattelis päivääkään, siis joudut tekemään miehelle eväät, minne töihinkö? Onko hänellä joku vajaus tai vamma miksi ei itse osaa tehdä?:xmas:

Lähde vielä kun voit(olet hengissä), soita isällesi ja veljillesi, kerro tapahtuneesta, jos veljiä ei ole niin joku mies puolinen sukulainen/tuttava mukaan, kun kerrot miehellesi erosta, ja muuton hoidat myös siten että joku on mukana, mä tyhjentäisin kämpän sillä aikaa kun mies on töissä ja jättäisin lapun pöydälle, syistä miksi lähdin!
 
[QUOTE="maaria";28039694]yöllä pelkäät että miehesi tekee sinulle jotain. heti aamusta joudut tekemään eväät koko päivälle. saat olla vain kotona ja hoitaa kotia. lapsia ei ole. mies on ihana sille päälle sattuessaan mutta on kuristanut ja lyönyt pari kertaa, koska laitoin vastaan. mieheni suuttuu tosi herkästi jos en ole tehnyt jotain. salaa mietin olisiko ero minulle parempi vaihtoehto, mutta ei minulla ole paikkaa minne mennä.[/QUOTE]

joo mutta onko pelkosi todellisuuteen perustuvaa,vaan oletko sellanen tosi säikky?
kun on ihmisiä jotka pelkää jo sitä kun toinen suuttuu, tai korottaa ääntä,ilman että oikeesti on edes vaarallista.

mitä sinä olet tehnyt noissa tilanteissa/muutenkin? mistä tämä miehen alistaminen johtuu, siis onko hänellä menneisyydessä kokemuksia siitä että hänet on hylätty ja häntä on petetty yms ja siksi koettaa omalla toiminnallaan estää että ei joudu petetyksi.

mies tarvitsee apua!
 
jotenkin musta tuntuu että nää jotka kokee olleensa alistettuja, ovat niitä jotka on suhteen alusta asti ite esittänyt miellyttääkseen miestä, alusta asti ovat olelet sellaisia että eivät osaa sanoa ei. eivät uskalla,pelkäävät lähes omaa varjoakin.

provosoivat vaikenemalla riitatilanteissa, kyllä vaikeneminenkin on provosointia,se nimittäin tuntuu siltä toisesta että ei hänellä ei ole väliä, ja kun tilanne menee väärillä urilla liian kauan liian pitkälle,ei enään päästäkkään niistä vanhoista toimintamalleista!

voisin elää ihmisen kanssa joka koettais hallita mustasukkaisuuttaan, mutta pyrkisin muuttamaan tilannetta, ymmärtämällä,keskustelemalla. yms
 

Yhteistyössä