E
elovena
Vieras
En tiedä, mihin purkaisin tuntemuksiani...infon sivuilla on aina hiljaista ja siellä käytetään sellaista kapulakieltä, ettei sitä ymmärrä isä erkkikään...
Olen pari vuotta koittanut päästä kestoilusta jyvälle ja asia jaksaa vielä kiinnostaa. Ihmettelen itsekin, miksi en jo luovuta...
Ensinnäkin tahtoisin kumota parit väittämät.
Sen, että kestoilu on vaivatonta tai yhtä työlästä kuin kertistelykin. Se ei kyllä pidä paikkaansa! Kyllä kestojen kanssa saa enemmän läträtä ja näpertää, siitä ei kyllä pääse mihinkään.
Mutta minun kohdalla -niinkuin varmaan monen muunkin kestointoisen kohdalla- se ilo, minkä kestoilusta saa ja se elämänsisältö, mitä se parhaimmillaan voi tuoda, peittää tuon "ylimääräisen vaivan". Vaivattomaksi touhuksi sitä ei kuitenkaan voi mennä sanomaan! =)
Sitten sanotaan, että vain kokeilemalla oppii.
No näinhän se varmaan on, mutta tähän "itseopiskeluun" taitaa tuhraantua koko lasten vaippaikä ja saa pian huomata, että ollaan yhtä pihalla kaikesta, eikä meillä enää olekaan vaipatettavaa! Tämä ottaa niin päähän.
Miksi ei olla halukkaita auttamaan?? Olen sata kertaa kysellyt neuvoja, millon milläkin palstalla ja nämä "kestonerot" hokevat vain sitä, että kokeilemalla sitä vaan oppii...kyllä kyllä.
Minulla ei ainakaan ole varaa, eikä aikaakaan, hankkia kokoajan erilaisia, mitä ihmeellisempiä hienoja uutuuksia, jotta voisin saada hypistellä käsissäni kaikkea sitä vaippamatskua, jota on olemassa ja päästä kokeilemaan joka materiaalia, jotta "oppisin kokeilemalla".
Jos kysyn joltain, että mikä olisi joku hyvä yhdistelmä, mikä voisi toimia!?
Tajuan toki, että joka lapsella toimii vähän erijutut, mutta kai tähänkin voisi antaa jotain suuntaa, että pääsisi alkuun??
Tai ehkä minulle luetellaan kamala rimpsu kaikenlaisia ihmeellisiä sanoja, joista en ymmärrä yhtään mitään, saati sitten mihin mikäkin kuuluu siellä vaipassa...
Jotenkin vaan en enää jaksa tätä, ettei kukaan voi neuvoa "kädestä pitäen".
Kestoilu kuitenkin edelleen ON lähellä sydäntäni ja haluaisin sen oppia!
Anteeksi jupinani, itkettää kun en osaa...
Olen pari vuotta koittanut päästä kestoilusta jyvälle ja asia jaksaa vielä kiinnostaa. Ihmettelen itsekin, miksi en jo luovuta...
Ensinnäkin tahtoisin kumota parit väittämät.
Sen, että kestoilu on vaivatonta tai yhtä työlästä kuin kertistelykin. Se ei kyllä pidä paikkaansa! Kyllä kestojen kanssa saa enemmän läträtä ja näpertää, siitä ei kyllä pääse mihinkään.
Mutta minun kohdalla -niinkuin varmaan monen muunkin kestointoisen kohdalla- se ilo, minkä kestoilusta saa ja se elämänsisältö, mitä se parhaimmillaan voi tuoda, peittää tuon "ylimääräisen vaivan". Vaivattomaksi touhuksi sitä ei kuitenkaan voi mennä sanomaan! =)
Sitten sanotaan, että vain kokeilemalla oppii.
No näinhän se varmaan on, mutta tähän "itseopiskeluun" taitaa tuhraantua koko lasten vaippaikä ja saa pian huomata, että ollaan yhtä pihalla kaikesta, eikä meillä enää olekaan vaipatettavaa! Tämä ottaa niin päähän.
Miksi ei olla halukkaita auttamaan?? Olen sata kertaa kysellyt neuvoja, millon milläkin palstalla ja nämä "kestonerot" hokevat vain sitä, että kokeilemalla sitä vaan oppii...kyllä kyllä.
Minulla ei ainakaan ole varaa, eikä aikaakaan, hankkia kokoajan erilaisia, mitä ihmeellisempiä hienoja uutuuksia, jotta voisin saada hypistellä käsissäni kaikkea sitä vaippamatskua, jota on olemassa ja päästä kokeilemaan joka materiaalia, jotta "oppisin kokeilemalla".
Jos kysyn joltain, että mikä olisi joku hyvä yhdistelmä, mikä voisi toimia!?
Tajuan toki, että joka lapsella toimii vähän erijutut, mutta kai tähänkin voisi antaa jotain suuntaa, että pääsisi alkuun??
Tai ehkä minulle luetellaan kamala rimpsu kaikenlaisia ihmeellisiä sanoja, joista en ymmärrä yhtään mitään, saati sitten mihin mikäkin kuuluu siellä vaipassa...
Jotenkin vaan en enää jaksa tätä, ettei kukaan voi neuvoa "kädestä pitäen".
Kestoilu kuitenkin edelleen ON lähellä sydäntäni ja haluaisin sen oppia!
Anteeksi jupinani, itkettää kun en osaa...