H
hmmmph
Vieras
Kiva tietysti antaa lahjoja, en niitä muuten antaisikaan. Mutta kyllä se silti vähän kirpaisee, kun on monia ihmisiä lähipiirissä joita haluaisi muistaa jollakin tavalla ja alkaa mielessään ynnäilemään rahan menoa. Kun ei nyt viitsi antaa kuitenkaan jotain ihan turhaa härpäkettäkään ihan vaan että olisi jotain, vaan haluaisi että jokainen saa mieleistä.
Saituri minussa vaan meinaa nostaa päätänsä silti kun lelujen hintoja katselee ja omille lapsille kun melkeinpä kaikki hankitaan muiden lahjojen lisäksi itse. Rahasta tämä nyt ei varsinaisesti ole edes kiinni, on tähän varauduttu mutta silti jotenkin että kerralla menee aika paljon sitä rahaa ns. turhuuteen niin vähän mietityttää.
Onko muita jolla näin hassuja ajatuksia? Kyse ei siis ole rahasta, antamisen ilosta vaan jostain sisäisestä itaruudestani :/
Saituri minussa vaan meinaa nostaa päätänsä silti kun lelujen hintoja katselee ja omille lapsille kun melkeinpä kaikki hankitaan muiden lahjojen lisäksi itse. Rahasta tämä nyt ei varsinaisesti ole edes kiinni, on tähän varauduttu mutta silti jotenkin että kerralla menee aika paljon sitä rahaa ns. turhuuteen niin vähän mietityttää.
Onko muita jolla näin hassuja ajatuksia? Kyse ei siis ole rahasta, antamisen ilosta vaan jostain sisäisestä itaruudestani :/