Kevään juhlia

[Pena]

Meillä on huomenna ylioppilasjuhlat. Ja viikon päästä on toisen lapsen rippijuhlat. On se tohinaa kun pitää laittaa taas talo kuntoon. Kaikki komerot on käytävä läpi, lattiat vahattava, matot pestävä ja tietenkin on kaikki tarjottavat tehtävä itse. Viikon on vaimo raatanut näiden asioiden kimpussa. Minä en ole voinut osallistua koska en ilmeisesti osaa. Olen kyllä kysellyt, että mitä voisin tehdä. Ilmeisesti lohdutustöinä olen saanut tehtäväkseni hankkia lyyran ja korjata yhden lattialistan. Viimeksimainittu on noin 10 minuutin homma.

En minä oikein ymmärrä, miksi pitää noin raataa sen takia että meille tulee ehkä 10 vierasta 3 tunniksi. Voisihan sitä jotakin kaupastakin ostaa. Eikä ne vieraat komeroihin kurki. Mutta vaimon mielestä ei tule juhlaa, jos ei juuri näin tehdä. Olkoon sitten niin. Mielelläni auttaisin, mutta kun en osaa tai apuni ei muuten liene tarpeen.

Voih, kohta on juhannus ja silloin taas kaikki tämä toistuu. (Joulunaika on ihan kauheaa, en viitsi siitä tässä kertoakaan.)

Olen vieras omassa kodissani. Siellä joku ydinporukka varmistelee sellaisia juhlia, jota he haluavat. Ei minulta edes kysytä mitään. Ja jos kysymättä sanon, ei sillä ole mitään arvoa, sillä enhän ymmärrä näistä asioista mitään. Kyllä vaimo ja tyttäret tietävät miten huonekalut pitää olla ja millaiset verhot pitää olla. Ja ketä juhliin kutsutaan.

Onneksi minulla on autotalli. Siellä en tunne itseäni vieraaksi. Siellä saan tehdä mitä haluan ja toteuttaa ideoitani parhaani mukaan. Se on minun kotini, jossa rentoudun ja tunnen oloni kotoiseksi.

Tietenkin seksielämämme on jäissä tällaisen kohinan aikana. Minä hupsu yritin jotakin alkuviikosta, mutta pakit tuli kahtena iltana peräkkäin. Kolmantena iltana kun en enää yrittänyt, vaimo ihmetteli, että olemmeko jotenkin henkisesti etääntyneet ja kyseli, että inhoanko häntä jotenkin. Haluaisiko hän, että mies hyväilisi häntä joka päivä ja hän saisi sitten torjua? Ehkä se tuo naiselle läheisyyden tunnetta. Mutta se syö miestä.

Katsotaan sitä parisuhdehellyyttä kun on nämä kevään juhlat ohi. Siinähän on sitten sopivasti pari viikkoa juhannukseen. Se juhannusta edeltävä viikko meneekin sitten yötä myöten raataessa kun pitää taas matot pestä tai jotakin vastaavaa. Mutta sitä edellinen viikko saattaisi sopia, jos ei mitään estettä tai väsymystä tai semmoista tule väliin.

Mukavahan se on käydä vieraana juhlissa omassa kodissaan. On kuitenkin paikat ja ihmiset jotenkin tuttuja. Pitääkin se lattialista illalla korjata niin olen itsekin jotenkin osallisena valmisteluissa.

Jotenkin ahistaa. Onneksi on autotalli, jossa voi olla ja touhuta jotakin mielensä virkistykseksi.

 

[Anni]

Meillä oli kaksi vuotta sitten vanhimman ylioppilasjuhlat, hän luki ylioppilaaksi Tukholmassa ja tytöistä nuorimmaisen rippijuhlat. Ne järjestettiin silloin kun tytöllä oli konfirmaatio, siis samana päivänä molemmat juhlat.
Siivottiin kyllä tupa mutta ei nyt niin hirveesti, kunhan oli pölyt pois ja lattiat puhtaat.
Minulla helpotti se, että vanhin siskoni teki täytekakun ja muutakin leiposi. Voileipäkakkut tilattiin valmiina.
Vanhin siskoni tuli myös laittamaan kahvipöydän kuntoon ja auttamaan tarjoilussa.
Meitä oli yhteensä 19 ja kaikki sukulaisia.

Päivä meni ihan hyvin ja saatiin rauhassa mennä tytön konfirmaatioon kirkkoon kun siskoni jäi tänne laittamaan pöydät.

Yksin en olisi saanut laitettua millään kaikkia.

Nyt ei ole isompia juhlia. Tää nuorin tytöistä päättää peruskoulun ja sitä juhlitaan ihan vain perheen kesken. Poika on nyt neljännellä.

Oikein paljon onnea kaikille juhlijoille ja koulutyönsä päättäville.

 

[mies]

Otan osaa ap. Minäkin olen itkenyt monena jouluna, kun ex laittoi joulua, homma oli niin vaarallista, että ihme kun olen vielä hengissä. Niin tutulta kuulostaa. Joulut olivat tosi raskaita, kun halusi rauhoittua ja nauttia joulun tunnelmasta. Mutta eräs katsoi oikeutuksekseen raivota keittiössä ja tehdä kaiken itse, vaikka voimat eivät siihen riittäneetkään. Sitten tuli ero ja minä itkin taas, onnesta. Hienoa on järjestellä juhlia ja joulua, kun tehdään hyvällä mielellä ja voimavarat huomioiden.

 

[eepu]

Voi Pena..kamalaa teillä!
Vaikka olenkin aukuinen ihminen(ainakin vuosissa mitattuna)
en viitsi nähdä noin paljon vaivaa yhden huushollin takia.
Mutta totta on se, että kun alan näkemään vaivaa, kyllä silloin ukon on oltava siellä ""autotallissaan""pois jaloista.
Eikä muuten millään pahalla!

Muutenkin olen sitä mieltä että siivoan vasta sitten kun vieraat ovat lähteneet.....???

 

[mies]

Se on muuten törkeää alistamista, jos nainen kuvittelee olevansa ainoa, joka osaa sekoittaa kattilaa. Kyllä joillakin keittössä touhuamisen motiivi on se, että VAIN hän osaa tehdä sitä.

 

[eepu]

Meillä se on pelkästään käytännön sanelema seikka..

Itse olen joissakin asioissa niiin rinsessaa, en edes osaa(viitsi)vaihtaa lamppua, sulakkeesta nyt puhumattakaan.

 

[nainen 30+]

No siinäpä mies, kun haluaa välttämättä siivota ja touhuta mutta ei sitten anneta

Aika harvinainen ongelma, ainakin kun tätä palstaa lukee. Kun tuntuu, että suurin osa miehistä hihkuisi riemusta ja menisi mielihyvin vaikka terasille kaljalle ja antaisi naisväen siivota. Enkä tuosta parin päivän selibaatista nyt niin suurta ongelmaa tekisi jos muuten rakkaus kukoistaa.

Ja yleensä lakkiaiset ja rippijuhlat jne. osuvat kohdalle aika harvoin.

Toki joulut ja juhannukset ovat eri asia, ne sentäs toistuvat joka vuosi.

Olisiko sinulla muuten sitten mielipiteitä annettavaksi juhlien järjestelyistä.

Itse katselisin oikein mielelläni jos joku muu järjestäisi kotonani ""pakolliset"" juhlat, siivoisi, touhuisi, sisustaisi ja tekisi tarjottavat. Tulisin oikein mielelläni omaan kotiini ""valmiisiin"" juhliin Ja olen sentään nainen

Toki juhlien jälkeen, muuttaisin sisustusta jos olisi tarpeellista.

Vielä lopuksi, kuinka paljon teillä paikat sotkentuu. Jos teillä on lähes joka viikonluppu juhlat kuukauden sisällä. Ei kai kaapit ja joka ikinen nurkka nyt voi viikossa likaantua ja niin perusteellisesti sotkeentua, että taas tarvitsee suusrsiivous tehdä ja sisustus laittaa uusiksi.

 

[voi ruikutus]

No ylioppilasjuhlat ja rippijuhlat ovat kuitenkin lastesi merkkihetket, joten eikö ole ihan ok, että he saavat haluamansa tilaisuudet. Erityisesti ylioppilasjuhla on aika merkittävä etappi elämässä, joten on ihan ymmärrettävää, että tyttäresi haluaa näköisensä pippalot. Se on kuitenkin päivä, jonka muistaa todennäköisesti lopunikäänsä.

Juhannukset ja joulut ovat sitten asia erikseen. Toisaalta vaimosi bossailu on tuskin tullut sinulle yllätyksenä. Eiköhän ne hääräilymerkit ole olleet nähtävillä jo suhteenne alkuaikoinakin ja silti päätit jatkaa yhteistä matkaa.

Ja oikeastaan on ihan oma vika, jos et saa suutasi auki. Kerro suoraan tyttärillesi, että haluaisit enemmän osallistua heidän tärkeiden päiviensä järjestelyyn, sillä nyt tunnet itsesi vähän ulkopuoliseksi.

 

[Pena (ap)]

Tänään perjantaina menee myöhäiseen, vaikka vaimo ottikin vapaapäivän töistä. Jos historiasta voi mitään päätellä, on kello vähintään yksi yöllä, kun touhuaminen lopetetaan. Yleensä jää vähän kesken, mutta kun aamulla hyvin aikaisin herää niin ehtii vielä loput tekemään. Oikeastaan se koulun aikataulutettu tilaisuus antaa rajoitteet valmisteluille. Touhuaminen on pakko lopettaa kun pitää lähteä koululle tiettynä päivänä ja kellonaikana. Muuten löytyisi kyllä loputtomasti kirjahyllyn ylähyllyjä ja lampunvarjostimia, joita voi puhdistaa sydämensä kyllyydestä.

Toivottavasti vieraat sitten ymmärtävät syödä 5 pullaa, 10 pikkuleipää, 4 palaa kakkua, 8 voileipää ja 3 annosta salaattia kukin, sillä tällaiselle kulutukselle kaikki on mitoitettu. Muuten joudumme heittämään pois aikamoisen osan vaivalla valmistetuista herkuista.

Huomenillalla talossamme on täysi kaaos kun vieraat ovat lähteneet. Mutta eiköhän siitäkin selvitä. On selvitty tähänkin asti.

nainen 30+: ""Olisiko sinulla muuten sitten mielipiteitä annettavaksi juhlien järjestelyistä.""

Mielipiteeni on, että kohtuus kaikessa. Ei kenenkään ole syytä raataa itseään hengiltä. Hieman kohtuullisuutta valmisteluihin ja kaupastakin voi jotakin hankkia. Ei kaiken tarvitse olla itse tehtyä. Kun haluamme auton tai ruohonleikkurin, sekin käydään valmiina ostamassa eikä ryhdytä itse rakentamaan. Vaikka siihenkin olisi taidot ja välineet olemassa. Mutta ehkä kaupan tavarat ovat liian arkisia tai muuten huonoja. Tai ehkä emännän pitää vierailleen todistaa olevansa tarjoulujen taikuri.

voi ruikutus: ""Ja oikeastaan on ihan oma vika, jos et saa suutasi auki. Kerro suoraan tyttärillesi, että haluaisit enemmän osallistua heidän tärkeiden päiviensä järjestelyyn, sillä nyt tunnet itsesi vähän ulkopuoliseksi.""

Olen kyllä saanut suuni auki ja esittänyt mainitsemasi näkökannan ja tuon edellämainitun kohtuullisuusasian. En tosin ole katsonut aiheelliseksi ryhtyä rähjäämään asiasta, vaan olemme näistä rauhassa keskustelleet. En kuitenkaan mahda mitään sille, jos ""vastapuolen"" mielestä tämä on ainoa oikea tapa menetellä.

En halunnut ruikuttaa. Kerroin vain miltä minusta tuntuu. Myönnän auliisti, että itse olen tämän ihmetykseni, pahan oloni ja ahistukseni aiheuttanut.

 

[heittämisestä]

Älä Pena heitä ylijääviä ruokia roskiin. Tee pullasta korppuja.
Kutsu naapurit kylään rääppiäisille.

Samaa ideaa ehdotin 50+ palstalla eilisen eduskunnan 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Minä en ole laittanut tikkua ristiin lakkiaisten takia.
Juhlat pidetään taas isän luona.

Ehkä vaimosi on perinyt siivousmanian omalta äidiltään.
Jotenkin tuo touhu on kuin edesmenneen äitini meninkiä.

Juhlassa emännän ja isännän tehtävä on saada juhlaväki viihtymään. Älä enää tänä iltana väsytä itseäsi, kuku autotallissa tai täällä netissä.

Käy saunassa ja ota elämä rennosti. Tuolla menolla saat sydänkohtauksen ja kuolla kupsahdan kesken ilonpidon.

 

[Hmm..]

Otan osaa, että tunnet itsesi ulkopuoliseksi. Onko vaimosi aina samanlainen touhottaja, vai vain nyt kun on parit isot juhlat tulossa. Jos tällainen hössötys johtuu vaan näistä bileistä, niin oikeasti, mikä on ongelma?

Kyseessä on tärkeät juhlat ja jos vaimosi haluaa tehdä kaiken viimeisen päälle, niin onko se niin kauheaa. Eihän niitä oman lapsen ylioppilas- ja rippikekkereitä alinomaa ole järjestettävänä, joten jos vaimosi ja tyttäresi haluavat niiden eteen nyt vaivaa nähdä, niin mikä siinä on pahaa? Kestät varmaan ulkopuolisuuden tunnetta paremmin, jos ajattelet, että tällainen on kuitenkin poikkeustilanne.

Vähän kyllä minulle särähti tuo käsityksesi parisuhdehellyydestä. Eikö sitä mielestäsi tarvitse muussa kuin seksitarkoituksessa harrastaa lainkaan?

""Haluaisiko hän, että mies hyväilisi häntä joka päivä ja hän saisi sitten torjua?""

Tästä tuli sellainen mielikuva, ettet haluaisi helliä vaimoasi joka päivä, ellet saa joka kerta seksiäkin? Jos näin on, niin kokeilepa muuttaa taktiikkaa. Moni nainen tarvitsee hellyyttä hellyyden takia. Kun minun mieheni hellii minua, se merkitsee että hän rakastaa minua. Minulle on tärkeää osoittaa hellyyttä puolin ja toisin ilman mitään seksitarkoitusta.

Sanoit että tällainen syö miestä. Niin, ja se, että osoitat toiselle hellyyttä vain silloin, kun haluat hänen korvaavan sinulle sen seksillä, syö puolestaan naista. Naisen logiikalla se merkitsee sitä, että hänellä on sinulle vain seksuaalista merkitystä. Nainen haluaa olla paitsi haluttu, myöskin rakastettu.

 

[Anniina]

sori Pena, mutta en nyt ihan tarkkaan ymmärrä. Vieras omassa kodissasi? Miten niin?

Kerropa nyt kaikille, mitä olisit halunnut tehdä näitten juhlien eteen?

Miten SINÄ järjestäisit juhlat esim. kymmenelle hengelle?

Menisit kauppaan ja ostaisit sieltä pullaa ja pikkuleipiä?

Miten ihmeessä sinä et ole saanut suutasi auki, ja sanonut, että jos vaimosi mielestä pitää pestä ikkunat, SINÄ haluat tehdä sen. Jos et osaa, pyydä vaimoa neuvomaan. Ikkunan peseminen on helppoa.

Ilmoita, että sinä haluat viedä matot ulos tuulettumaan, sinä haluat käydä kaupassa, sinä haluat imuroida ja pestä lattiat, sinä haluat silittää verhot, jos ne pitää laittaa uudet jne.

Sinulta ei kuulemma kysytä mitään. MITÄ sinulta pitäisi kysyä? Minkä asian suhteen sinä olet eri mieltä näiden juhlien järjestämisestä, paitsi että kaupasta pitäisi ostaa tarjottavat?

Tiedätkö muuten, että tällaiset perhe/suku -juhlat ovat vähän sellaiset, ettei niistä kaupan valmiista tarjottavista oikein sellaisiin ole. Minä ainakaan en halua tarjota tärkeimmissä juhlissa vieraille mitään saamarin Kantolan pipareita ja Fazerin juhlapitkoa. Niissä on teollinen maku, ja ne kuuluvat arkipöytään.

No, kyllähän kaikki tarjottavat voisi ostaa joltain pitopalvelulta, jolloin ne ovat sitten enemmän kotonatehdyn oloisia. Mutta hemmetin kallista se vaan on. Mutta ehdotapa tätä seuraaviin juhliin vaimollesi, käy kyselemässä paikallisilta pitopalveluyrittäjiltä jo valmiiksi, mitä heillä on tarjota, ja mitä se kaikki maksaa. Lupaa kustantaa koko höskä, niin voihan olla, ettei teillä sitten leivota ja hösätä tarjottavien kanssa yötä myöten.

Mutta muuten en ymmärrä tuota sivullisena olemista. Mihin sinä sitten oikeastaan haluaisit osallistua?

Voiko mielestäsi ylioppilasjuhlat tai rippijuhlat järjestää jotenkin toisin?

Että mitä sinulta oikein pitäisi kysyä?

Ja miten ihmeessä olet muka vieras omassa kodissasi? Eikö se sama koti ole kuin ennenkin, samat tavarat, samat ihmiset, samat seinät? Jos ne ovat vähän siistimmät ja puhtaammat, niin mitäs vikaa siinä on?

Seksi ja seksi. Että kun vaimo nyt ei ehdi eikä jaksaa antaa sinulle seksiä. Siitäkö kaikki on kiinni? Oletko satavarma siitä, että itsellesi ei koskaan, ei siis KOSKAAN tule tilannetta, että et jaksa, halua tai pysty siihen seksiin??? Entä jos sairastut niin, ettei seksi tule nyt ensimmäisenä mieleen? Entä jos tulee joku sellainen kolaus elämässä eteen, että et innostu seksistä? Onko se mielestäsi vaimolle heti marisemisen aihe?

En usko, että teillä joka jumalan päivä siivotaan raivon lailla. Juhannus ja joulu on vain kerran vuodessa, ja ylioppilas- ja rippijuhlat erittäin paljon harvemmin.

 

[ymmärrän]

Minusta ap. kertoi hyvin tuon ulkopuolisuuden tunteen. Olen tavannut vastaavia tapauksia ja ihmetellyt millä oikeudella nainen/naiset ovat ottaneet kaiken vallan kotona ja kodin vain omaksi valtakunnakseen. Miehen mielipiteet kodin asioissa ja erityisesti juhlajärjestelyissä on täyttä ilmaa. Missä muka on määritelty se ""totuus"", että naisen näkemys näistä asioista on se ainoa oikea. Ja toisaalta ihmetyttää, miksi mies antaa tuon tapahtua. Vielä lisäyksenä, että olen nainen.

 

[kodinhengetär]

Täällä parjataan naisia jotka osaavat ja haluavat itse valmistaa juhlat lapsilleen. Itse kuulun siihen sukupolveen (40v) joka on tottunut siihen että vieraille tarjotaan muutakin kuin kaupan keksejä..en voisi kuvitellakaan että ostaisin jonkun kaupan keksejä tai pakastimesta tuotteita isoihin juhliin! Sen verran haluan kunnioittaa juhlakalua ja vieraita että teen hiukan työtä heidän eteen. Harmi että miehet eivät sitten arvosta sitä työtä. Parjataan uusavuttomai ja samalla niitä jotka viitsivät nähdä vaivaa.

Vieraamme tulevat meille aina mielellään kun meillä saa kotona leivottuja herkkuja ja ei kai kukaan halua kutsua vieraita likaiseen kotiin? Mies, auta sinä vaimoasi siivoamaan ja anna hänen tehdä muut järjestelyt. Tehkää yhdessä, kysy missä voit auttaa.

Kokeilin viime jouluna olla tekemättä itse muutamia jouluruokia ja täytyy sanoa ettei se joulufiilis kyllä tullut ainakaan ruokapöydässä. Kai minä olen sitten marttyyri?

 

[Kikka]

""...ihmetellyt millä oikeudella nainen/naiset ovat ottaneet kaiken vallan kotona ja kodin vain omaksi valtakunnakseen. Miehen mielipiteet kodin asioissa ja erityisesti juhlajärjestelyissä on täyttä ilmaa.""

No tähän nyt tekisi mieli ihmetellä takaisin.

Syntyykö sitä jälkeä, ja minkälaista, jos miehen vastuulle tulee kodin asiat ja juhlien järjestäminen?

Enkä ikinä hyväksy tuota, että naiset muka käyttävät kaikkea valtaa kotona ja että koti on vain naisen valtakunta. Jos miestä ei pätkääkään kiinnosta kodin sisustus tai vaatehuolto tai siivous, niin onko se naisen vika?

En ole kuullut miesten keskenään keskustelevan verhoista, astioista, sisustustyyleistä, siivousasioista, kukista, lasten vaatteista, juhlien laittamisesta yms. Jos ne asiat miehiä kuitenkin kiinnostavat, miksi he eivät edes keskenään niistä puhu? Käsi sydämelle, miehet. Kun aloititte yhdessäelämisen sen naisenne kanssa, niin oletitteko ilman muuta, että te miehet siis alatte suunnitella huoneitten sisustamista, mattojen ja verhojen valintaa, astioitten hankkimista, siivousvälineitä ym? Ja vaimo sitten tylysti työnsi teidät sivuun tästä?

Vaikkaan toisin. Jätitte heti samantien kaiken tällaisen suunnittelemisen ja tekemisen naisen tehtäväksi. Kuinka moni teistä heti yhteiseen asuntoon muuttaessanne kertoi, miten siivoustyöt tulisi tässä yhteisessä huushollissanne järjestää? Eiköhän vain käynyt niin, että siitä asiasta ei pahemmin puhetta syntynyt, oletitte ilman muuta, että nainen hoitakoon siivoamisen ja se siitä.

""Valtaa"" asioissa ei ole, ellei sitä ota. Ryhtykää huushollaamaan, niin sitä on naisenkin täytynyt ""ryhtyä.""

Miten niin koti olisi vain naisen valtakunta? Joka ikisessä perheessä, missä olen vieraillut ja ketä olen tuntenut, on mies erittäin näkyvässä osassa kotonaan. Jos mies itse ei tätä osaansa tajua, hän on hölmö.

Mies jopa sanelee perheen statuksen. Vaikka vaimo olisi korkeimman oikeuden presidentti, mutta mies putkimies, ympäristön silmissä perhe on putkimiehen perhe ja status sen mukainen.

Jos miehen mielestä paras siivouspäivä on tiistai perjantain sijasta, mies siirtäköön siivousurakkansa tiistaiksi. Mikä ongelma tässä oikein on?

Jos miehen mielestä lakanoita ei pitäisi mankeloida, hän ottakoon käyttöönsä omat lakanat, joita ei sitten mankeloida. Käytäntö osoittaa, kumpi tapa on parempi.

Kaksi ihmistä ei voi elää täysin yhteensulautuneessa symbioosissa, vaan yhdessä eläminen merkitsee aina kompromisseja. Molempia se koskee, kun vain vähän asioita miettii tarkemmin.

Jos elät todellisen pirttihirmun ja tyrannin kanssa, sen kyllä sitten tunnistat ja huomaat.

 

[Toini]

Moi Pena, autotalli.com, sinne ne miehet menneet on. Leikkiä. En halua sinua mitenkään ilkkua, ymmärrän tunteesi.
Meillä naisilla on se ikiaikainen historiaperinne, jonka olemme saaneet omalta äidiltämme. Pitää jouluksi ja juhannukseksi siivota kaikki ja kaapit myös. Minä tiedän tämän perinteen, mutta en ole sitä koskaan noudattanut; syyllisyyttä kylläkin tuntenut joskus joulun aikaan, kun tiesin, että kaappeja en ole tänäkään jouluna siivonnut. Joulupukki ei koskaan kuitenkaan katsonut kaappeihin.

Juhannuksen perinne oli helpompi kestää. En siivonnut, koska minun lapsuudessani silloin ryypättiin. Yritin kyllä omassa elämässäni tästä ryyppäys-traditiosta pyrkiä eroon. Ja olin kauhea nainen ja miniä. Ai niin, joulun ryyppäämisen sain kohtuulliseksi, vaikka olinkin outo miniä.

Minä olen paljon laittanut juhlia, koska olen nauttinut siitä itse. Apua pyytänyt perheeltä, mutta saanut sitä noukanlaisesti, kun en halunnut alkaa rähjätä asiasta. juhlat oli ja meni ja vierailla ja kulloisellakin juhlakalulla oli hauskaa. Kyllähän siitä emäntä väsyy, mutta ei se kauan minulla kestänyt.

Se mitä tässä nyt yritän kömpelösti sanoa on, että siitä lapsuuden historiasta on niin kovin vaikea päästä eroon. Oman tyttäreni olen kasvattanut niin, että hän ei sotkuista kotia hätkähdä, se meni vähän överiksi. Meitä on niin moneksi. Et sinä taida tuosta vimmasta perheessäsi päästä eroon, mutta toistele tämän tuota mantran tavoin: eivät ne vieraat kaappeihin mene eivätkä tarkasta jauhokaapin hyllyjä. Ehkä siitä pikku hiljaa siten jotain jää muhimaan vaimosi pääkoppaan ja toivo, että tyttäriisi ei sama geeni ole pesiytynyt.

Ylppärit on just meneillään, voimia sinulle sinne rippijuhliin. Se juhla on kuitenkin sille nuorelle henkilölle tärkeä ja olisi hyvä, jos muisto päivästä ei olisi vanhempien kinastelu, vaan se, että häntä haluttiin juhlia. Nuori on sen juhlan arvoinen.

Minulle ei kukaan järjestänyt rippijuhlia eikä ylioppilasjuhlia.

 

[yks mummo]

Tottakai pestään ja puunataan juhliin. Itte oon jäjestäny
kolmet rippi-ja ylioppilasjuhlat. Kolmelta yöllä pestiin keittön lattia ja levitettiin puhtaat matot -jotka sitten lähes sadan vieraan jälkeen sai vaihtaa uusiin jo juhlaillan huipennukseksi. Mutta vaivan arvoista oli. Ja olihan ihana fiilis juhlan jälkeisenä yönä lipitellä ylijäänyttä kuohuviiniä ja kehua toisiamme.

 

[sim]

Totta kai koti pitää juhlatilaisuuksiin laittaa kuntoon.

Ja aika uusavuton täytyy miehen olla, jos ei itse osaa tässä asiassa auttaa.

Seksiä vaan vongataan, pyh!!!

 

[Missä Mennään]

Ks. oma kysymykseni tämän jälkeen. Iso osa on tuttua. Silti vaikutat melkein ""hyväosaiselta"" itseeni verrattuna. On autotalli (kuten pari kaveriani neuvoi) ja on edes normaalia (?) lähestyä puolisoa.