Kirjakielen puhuminen lapselle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Mikko"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Mikko"

Vieras
Hei,

minulla ei ole lapsia, ja en pakolla niitä koskaan aio hankkia. Silti, olen kuullut usein olevani hyvä lasten kanssa ja omaavani ns. isyystaitoja. Siksi on välillä hauska funtsia, miten kasvattaisin lapseni.

Yksi asia, mistä olen mietinnöissäni ollut aika kahden vaiheilla, on kirjakieli. Kun näen ja kuuntelen ns. 'nykyvanhempia' ympäri kaupunkia, kuulen hyvin harvoin kirjakieltä. Mä, sä, toi, mee, tuu, kato, ketä, noi jne. Itse minut (ja monet ikäisistäni) kasvatettiin puhumaan kirjakieltä, josta sitten iän myötä "laajenimme" puhekieleen, vielä kuitenkin k-kielen halliten.

Näen itse, että olisi erittäin tärkeää opettaa lapselleen kirjakieltä puhumalla, sillä näin lapsen kehitysaskel lukemiseen ja kirjoittamiseen olisi helppo ja looginen, toisin kuin puhekielestä. Ainoa "what if" teoriassani onkin esim. murteissa tapahtuvan myö työ sie syö -äänteiden vaikutus itse lukemiseen ja kirjoittamiseen, sillä tietääkseni siitä ei koidu pahemmin haittaa lapsen kehityksen kannalta?


Discuss.
 
Suurin osa lapsista kasvatetaan puhekielellä. Kirjakieli opitaan myöhemmin koulussa ja kirjoista ja televisiosta. Kirjakieltä puhuvaa lasta kiusataan ja syrjitään päiväkodissa ja koulussa.
 
Meillä kotona puhutaan ihan tätä meirän murretta, tietysti välillä joukkoon eksyy ihan kirjakieltäkin.
Mutta vastapainoksi puhekielelle meillä luetaan lapsille paljon satuja. Nehän on ihan "oikella"tavalla kirjoitettu. Siinä tulee lapselle se kirjakielikin tutuksi.

Olen myös eräältä lasten kanssa työskentelevältä tuttavaltani kysynyt että kuinka se olisi lapselle parasta puhua. Että alanko ihan kirjakielellä lapselle puhumaan vai käytänkö tätä meitin omaa murretta. Murre kuulemma parempi, koska se tulee multa luonnostaan.
 
Suurin osa lapsista kasvatetaan puhekielellä. Kirjakieli opitaan myöhemmin koulussa ja kirjoista ja televisiosta. Kirjakieltä puhuvaa lasta kiusataan ja syrjitään päiväkodissa ja koulussa.

Tähän voin sanoa, että ehkä ajat ovat sitten muuttuneet, nimittäin pretty much everyone bamlas kirjakieltä ollessani tarhassa/eskarissa ja ekalla luokalla ainakin - ei ketään sen takia kiusattu. Siitä sitten lähdettiin puhekieltä enemmän käyttämään pikkuhiljaa.
 
Mielestäni olisiv teennäistä puhua lapselle kirjakieltä. Se on vähän kun puhuisin omalle lapselleni vaikka englantia. Jos itse käyttää aina puhuessaan kirjakieltä ja se tulee siis luonnostaan niin silloin mikä ettei.

Ja tuosta, että lapsi oppisi sitten ensin kirjakielen ja sen jälkeen puhekielen niin meidän 2v4kk kyllä ihan suvereenisti nyt jo puhuu välillä leikkiessään kirjakieltä (kirjoista ja telkkariohjelmista oppinut) mutta normaalisti puhuessaan puhuu puhekieltä. Mun mielestä on aikamoista lapsen älykkyyden aliarvioimista että puhuisi kirjakieltä, jos ei sitä muutoin itse käytä.
 
No minusta kasvoi kielellisesti lahjakas (sekä äidinkielen että vieraiden kielten osalta) siten, että meillä kotona puhuttiin yleispuhekieltä ja lisäksi luettiin paljon. Äiti siis luki minulle paljon, ja itse aloin lukea hieman alle 4-vuotiaana. Lukemiseen on aina kannustettu. Samoin matkustelimme todella paljon, jolloin tuli kontaktia myös vieraisiin kieliin.

Murreasiaan en osaa ottaa kantaa, koska synnyinseudullani ei ole varsinaista murretta, vaan alueella puhutaan enimmäkseen yleispuhekieltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kvart över;24013599:
Mielestäni olisiv teennäistä puhua lapselle kirjakieltä. Se on vähän kun puhuisin omalle lapselleni vaikka englantia. Jos itse käyttää aina puhuessaan kirjakieltä ja se tulee siis luonnostaan niin silloin mikä ettei.

Ja tuosta, että lapsi oppisi sitten ensin kirjakielen ja sen jälkeen puhekielen niin meidän 2v4kk kyllä ihan suvereenisti nyt jo puhuu välillä leikkiessään kirjakieltä (kirjoista ja telkkariohjelmista oppinut) mutta normaalisti puhuessaan puhuu puhekieltä. Mun mielestä on aikamoista lapsen älykkyyden aliarvioimista että puhuisi kirjakieltä, jos ei sitä muutoin itse käytä.

No, en nyt ihan aliarvionniksi vielä sulkis. Mutta hyvä, juuri erilaisia mielipiteitä puolesta ja vastaan haluankin kuulla, nice.
 
[QUOTE="Mikko";24013424]Hei,

minulla ei ole lapsia, ja en pakolla niitä koskaan aio hankkia. Silti, olen kuullut usein olevani hyvä lasten kanssa ja omaavani ns. isyystaitoja. Siksi on välillä hauska funtsia, miten kasvattaisin lapseni.

Yksi asia, mistä olen mietinnöissäni ollut aika kahden vaiheilla, on kirjakieli. Kun näen ja kuuntelen ns. 'nykyvanhempia' ympäri kaupunkia, kuulen hyvin harvoin kirjakieltä. Mä, sä, toi, mee, tuu, kato, ketä, noi jne. Itse minut (ja monet ikäisistäni) kasvatettiin puhumaan kirjakieltä, josta sitten iän myötä "laajenimme" puhekieleen, vielä kuitenkin k-kielen halliten.

Näen itse, että olisi erittäin tärkeää opettaa lapselleen kirjakieltä puhumalla, sillä näin lapsen kehitysaskel lukemiseen ja kirjoittamiseen olisi helppo ja looginen, toisin kuin puhekielestä. Ainoa "what if" teoriassani onkin esim. murteissa tapahtuvan myö työ sie syö -äänteiden vaikutus itse lukemiseen ja kirjoittamiseen, sillä tietääkseni siitä ei koidu pahemmin haittaa lapsen kehityksen kannalta?


Discuss.[/QUOTE]

Puhutusta yleiskielestä olisi parempi käyttää ilmaisua yleispuhekieli tai yleiskieli, kirjakieli kun viittaa enemmän kirjoitettuun yleiskieleen. Avauksesi ei ole täydellistä yleiskieltä, ajattelitko siirtyä siihen vasta sitten, kun saat lapsia?
 
[QUOTE="Mikko";24013611]No, en nyt ihan aliarvionniksi vielä sulkis. Mutta hyvä, juuri erilaisia mielipiteitä puolesta ja vastaan haluankin kuulla, nice.[/QUOTE]

En tarkoita tätä nyt loukkaukseksi, mutta onkohan tuossa sinun kirjakielellä puhumaan oppimisessa syy vai missä, mutta miksi sinun on vaikea pitäytyä yhdessä kielessä kirjoittaessasi?
 
[QUOTE="Mikko";24013569]Tähän voin sanoa, että ehkä ajat ovat sitten muuttuneet, nimittäin pretty much everyone bamlas kirjakieltä ollessani tarhassa/eskarissa ja ekalla luokalla ainakin - ei ketään sen takia kiusattu. Siitä sitten lähdettiin puhekieltä enemmän käyttämään pikkuhiljaa.[/QUOTE]

Kuinka vanha oikein sitten olet?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kvart över;24013619:
En tarkoita tätä nyt loukkaukseksi, mutta onkohan tuossa sinun kirjakielellä puhumaan oppimisessa syy vai missä, mutta miksi sinun on vaikea pitäytyä yhdessä kielessä kirjoittaessasi?

Mixing it up! No ei, mutta puhun ja kirjoitan niin paljon englantia sekä työn että vapaa-ajan puolesta. Se on yksi syy ja alan huomaamaan etsiväni välillä jollekin sanalle tai ilmaisulle suomenkielistä vastinetta hyvinkin pitkään, huolestuttavaa.

Tämä oli myös yksi syy keskustelun aloitukselle, miettiessäni kielen häilyvyyttä ja juurikin kirja/yleiskielen puhumisen kannattavuutta oppivalle oliolle.
 
[QUOTE="Mikko";24013659]Mixing it up! No ei, mutta puhun ja kirjoitan niin paljon englantia sekä työn että vapaa-ajan puolesta. Se on yksi syy ja alan huomaamaan etsiväni välillä jollekin sanalle tai ilmaisulle suomenkielistä vastinetta hyvinkin pitkään, huolestuttavaa.

Tämä oli myös yksi syy keskustelun aloitukselle, miettiessäni kielen häilyvyyttä ja juurikin kirja/yleiskielen puhumisen kannattavuutta oppivalle oliolle.[/QUOTE]

No itse olen tuostakin syystä sitä mieltä, että lapsen on hyvä oppia luonteva puhekieli.
 
On ihan syy, miksi suomen kirjakieltä kutsutaan kirjakieleksi. Lähinnä siksi, että se on keinotekoisesti eri murteista yhdistelemällä luotu kirjallista ilmaisua varten tehty kieli, jota ei ole koskaan sellaisenaan missään päin maata puhuttu eikä puhuta nykyäänkään. Se on siis kirjallista ilmaisua varten luotu kieli.

Minusta on siten tärkeää, että lapsi oppii monipuolisen kielen ja siihen kuuluu nimenomaan puhekieli paikallisella murteella väritettynä.
 
Fonetiikan kurssilla opetettiin että lapsi oppii ne kielet ja kielen muodot joiden kanssa on kontaktissa. Eli oppii puhekielen ja kirjakielen kunhan molempia kuulee. Koska puhe on ihmiselle luontainen kommunikaation keino, jo melko pienelläkin lapsella on kyky havainnoida että ihmiset käyttävät eri tilanteissa erilaisia kielen muotoja.

Itse näkisin, että lapselle on tärkeintä oppia käyttämään kieltä kommunikaatioon muiden ihmisten kanssa, ja se tapahtuu alussa nimenomaan puhumalla ja omaksumalla ne puhutun kielen normit jotka ovat vallalla lapsen lähiympäristössä. Lukemaan ja kirjoittamaan lapsi ehtii oppia myöhemminkin, ja jos hän kuitenkin kuulee kirjatekstejä luettuna ei kirjakieli tule minään hankalana yllätyksenä.
 
[QUOTE="Mikko";24013710]No niin, hieno homma, tämä on saatu jo selväksi keskustelun aikana, mutta kiitos kun vielä kerran painotit asiaa. Yleiskielen käyttö oman lapsensa kanssa siis torpataan aikalailla täysin näistä mielipiteistä päätellen? Jännää.[/QUOTE]


Yleiskielen käyttö lapsen kanssa ei varmaan ole kenestäkään mitenkään haitallista, mutta ei myöskään erityisesti tarpeen lapsen kielellisen kehityksen turvaamiseksi. Siitähän sinä alussa puhuit?

Itse olen kasvanut mää-nää -alueella, ja lisäksi vielä altistunut isovanhempien murteille, ja silti opin ongelmitta lukemaan kirjakieltä alle kouluikäisenä.
 
  • Tykkää
Reactions: Rieputarallaa
[QUOTE="vieras";24013743]Yleiskielen käyttö lapsen kanssa ei varmaan ole kenestäkään mitenkään haitallista, mutta ei myöskään erityisesti tarpeen lapsen kielellisen kehityksen turvaamiseksi. Siitähän sinä alussa puhuit?

Itse olen kasvanut mää-nää -alueella, ja lisäksi vielä altistunut isovanhempien murteille, ja silti opin ongelmitta lukemaan kirjakieltä alle kouluikäisenä.[/QUOTE]

Joo, niinhän kanssa alkuperäisessä viestissä mainitsin, että tuskinpa murrealueilta tulevat ihmiset kääntävät puheensa kirjoitukseensa (ellei tarjoituksella).

Hyvää keskustelua, olen iloisesti yllättynyt.
 
[QUOTE="Mikko";24013710]No niin, hieno homma, tämä on saatu jo selväksi keskustelun aikana, mutta kiitos kun vielä kerran painotit asiaa. Yleiskielen käyttö oman lapsensa kanssa siis torpataan aikalailla täysin näistä mielipiteistä päätellen? Jännää.[/QUOTE]

Yleispuhekieli ja kirjakielikin ovat kaksi eri asiaa. Yleispuhekieli mukailee kirjakieltä, mutta ei ole kuitenkaan sama kuin puhuttu kirjakieli. En ole eläissäni tavannut kuin yhden ihmisen, joka puhui normaalikeskustelussa kirjakieltä ja se kuulosti todellakin oudolta. Yleispuhekieli sen sijaan on jo, kuten nimi sanoo, puhekieltä, jota voi luontevasti puhuakin.

Mielestäni ihmisen kannattaa puhua lapselleen äidinkieltään. Jos äidinkielenäsi on todellakin puhuessa kirjakieli, niin siitä vaan, mutta harvallapa meistä on. Käytännössä kaikki puhuvat jotain murremuotoa, joka on lähempänä tai kauempana yleispuhekieltä. Ja tätä kieltä mielestäni kannattaa lapsensa kanssa käyttää, sillä hallitsemme yleensä parhaiten tunnekielen ja eri kielen vivahteet.
 
[QUOTE="Mikko";24013710]No niin, hieno homma, tämä on saatu jo selväksi keskustelun aikana, mutta kiitos kun vielä kerran painotit asiaa. Yleiskielen käyttö oman lapsensa kanssa siis torpataan aikalailla täysin näistä mielipiteistä päätellen? Jännää.[/QUOTE]
Puhun "yleispuhekieltä" joidenkin tiettyjen ihmisten kanssa keskustellessani. Meitä kaikkia yhdistää joukko as-piirteitä, vaikka varsinaista diagnoosia ei olekaan kenelläkään.

Pystyn kuitenkin melko luontevasti siirtymään "tavalliseen puhekieleen" kun seura vaihtuu.

Saman huomaan kahdesta lapsestani.
 
Itse olen kuulemma lapsena puhunut kirjakieltä. Vanhemmat puhuivat minulle murretta, mutta minulle myös luettiin todella paljon koska pidin siitä niin kovasti. Siitä varmaan tuo kirjakieli sitten tarttui.

Minusta tärkeintä puhua lapselle sillä tavoin minkä itselleen luontevimmaksi kommunikointitavaksi kokee. Paras tapa opettaa lapselle sen enempää englantia kuin kirjakieltäkään ei ole, että vanhempi alkaa käyttää niitä normaalissa, arkisessa kielenkäytössä (ellei sitten ole tehnyt niin jo muutenkin ennen lasta) vaan laittaa lapsi vaikka kielikylpykerhoon jossa natiiviohjaaja tai lukea tälle paljon hyvällä kirjakielellä kirjoitettuja kirjoja (koska siihen suullisen ilmaisun muotoon kirjakielen käyttö sopii).
 

Yhteistyössä