kissan sopeuttaminen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ilman nimeä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ilman nimeä

Vieras
Olen niin vihainen ja pettynyt yms yms.. Notta pakko purkaa jonnekin!!
Meillä on/oli kolme aivan ihanaa kissaa joista kaksi puoliksi ulkokissoja. Asumme rivitalossa joten naapurustosta tuli toive että kissat olisivat sisällä, vaikka pihalla kulkee neljä muutakin kissaa. Syyksi toiveelleen sanoivat että kissat kuseksii pitkin pihoja ja naarmuttavat autot. Tietysti sitten päätettiin että otetaan kissat sisälle, onhan ne olleet vuosia sisäkissoina kun asuin kerrostalossa. Niin no kissankusta on edelleen pihalla ja autojen konepelleillä tassun jälkiä...
Meidän kissat ei sitten sopeutuneet uudelleen sisälle, kaksi kuukautta yritettiin ja tuloksena on raavitut oven pielet, revittyjä verhoja paljon hajonneita koriste esineitä, sekä pelko lapsen puolesta joka viihtyisi lattialla, muttei siellä voi oikein olla kun kissat juokset riivattuina toistensa perässä ja turhautuneina tappelevat keskenään.
Eli vaihtoehtoina oli joko alkaa naapuruston kanssa sotajalalle tai antaa kissat pois. Päädyimme jälkimmäiseen. Toinen kissoista sai aivan mahtavan uuden kodin, jossa on 3 hehtaaria pihaa puollustettavana ja monenlaisia eläimiä kavereina. Toiselle kissalle luvattiin myöskin hyvää ja kaikki vaikutti lupaavalta...

Perheemme toinen kissa on hieman arempi luonteeltaan ja on aina painunut saunan lauteitten alle kun on tullut kylään uusia ihmisiä, sieltä on sitten tullut hetken tuuminnan jälkeen itse tekemään tuttavuutta, ei tykkää pakottamisesta laisinkaan, kuten kissat ei muutenkaan. Muutoin on aivan ihana sylikissa, kun on saanut ylimääräiset energiansa johonkin purettua.

Annoin ohjeiksi uudelle perheelle että antavat aikaa kisulle, antavat omassa tahdissaan tutustua uuteen kotiin ja ihmisiin ja ettei missään nimessä saa pakottaa. Tässä uudessa kodissa oli kissa entuudestaan, mikä vielä enemmän sanelee sopeutumista uuteen paikkaan.

Ottivat kissan iloissaan mukaan, mutta seuraavana päivänä ilmoittivat etti se sopeudu kun on ollut saunanlauteiden alla siitä lähtien kun pois kuljetuskopasta pääsi. Neuvoin ettei saa mennä pakottaen hakemaan pois sieltä, vaan tulee itse kun on tutustunut uusiin tuoksuihin ja ääniin, ja uuden perheen äiti sanoi ettei hän haluaisi vielä luovuttaa.. Ja korosti vielä että hänen mies on kyllä oikein kissaihminen ja on sitä mieltä että kissa takaisin. Sovittiin äidin kanssa että viikon verran katselevat tilannetta ja antavat kissan rauhassa katsella uutta paikkaa.... No eiköhän siitä jo seuraavana päivänä tule puhelu että kissa ei sopeudu ja perheen isä on sitä mieltä että kissa on niin hullu että piikille vaan ja että on vastuutonta antaa niin sekoa kissaa. Kyselin mitä on tapahtunut ja perheen äiti kertoi heidän ajaneen kissan pois saunasta tutustumaan uuteen kotiin ja perheen isä ottanut pakolla kissan syliin, jolloin miuku tietysti raapinut.. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ!!!! Niin sanottu ja oikein kehuttu kissaihminen menee ja pakottaa kissan jostain pois, varsinkin uudessa paikassa ja vielä ottaa pakolla syliin!!! En ymmärrä, tekivät aivan päinvastoin kuin neuvoin ja syy on kissan.

Kissa on nyt takaisin meillä ja pohdin että mitä hänen kanssaan tekisin, koska sama ulos naukuminen ja ovien raapiminen jatkui heti kun kopasta ulos pääsi. Mutta onneksi "ei sopeutunut" uuteen kotiin koska siellä ei näyttänyt sitten olevan mikäänlaista tietoa kissoista!!
 
Kurja juttu. Meillä on ollut kaksi kissaa, jotka ovat tulleet meille aikuisina. En edes tiedä ovatko ne olleet sisä- vai ulkokissoina aikaisemmin, mutta oikein hyvin ovat sopeutuneet sisäelämään. Tosin meillä on rivitalopiha, jossa kissat voivat joskus ulkoilla. Olisiko teillä mahdollista laittaa pihalle aitaus/häkki, missä kissat voisivat olla? Vaikea keksiä ongelmaan ratkaisua. Kukapa haluaisi naapureitakaan suututtaa.
On kyllä tosi omituista 'sopeuttamista' tuo, että väkisin kissaa otetaan syliin. Toiset kissat vain ovat niin arkoja, että tarvitsevat aikaa. Onneksi meillä on ollut ihan 'reippaita' kissoja.
 
Kuulostaa kyllä aika hurjalta tuo, ettei kissa tottuisi sisälle. Meillä on jokaikinen kissa tottunut suht helposti sisälle, jopa 16 vuoden ulkoilun jälkeen. Jokaisen tilanne on tietysti erilainen.

Onko teillä raapimispuu? Leluja? Virikkeitä (vaikka pahvilaatikko, aktivointileluja, piilopaikkoja)? Tarpeeksi aikaa kissalle?

Oven pielien raapimiseen auttaa Feliway-suihke (apteekeista, eläinlääkäreiltä ja -kaupoista).
 
edesmennyt kissani oli pennusta asti elänyt meillä maalla ja siis ollut ulkona vapaana ihan mielinmäärin.
Muutin kerrostaloon ja vanhempani erosivat, joten kissa olisi jäänyt ilman hoitoa tuonne,oli siis 8v silloin, joten jouduin ottamaan sen kerrostaloon sisäkissaksi. Kissa sopeutui näennäisen hyvin. Ainut vaan että karva lakkasi kiiltämästä, käytin eläinlääkärissäkin ja kokeiltiin öljyjä mutta ei auttanut. Sitten muutin toiseen asuntoon joka oli lähempänä maanpintaa ja asukkaat eläinmyönteisiä. Päästin kissan ulos, se osasi tulla pyytämään oikeaan rappukäytävään ja kun joku päästi sen sinne, se tuli ovelle rapsuttelemaan. Ja karva kiilsi :)
Ja oli sen ilmekkin oikeastaan huomattavasti onnellisempi.
Mutta sitten se katosi ja jäi sille tielle. Epäilen että lähti takaisin "kotiin", joutui kulkemaan pitkähköjen siltojen yli ja jäi auton alle. :(
Voi se oli ihana kissa!
Mutta siis pointtini oli olevinaan että ehkä kissan olisi kuitenkin kivempi päästä uloskin kun on siihen tottunut..
 

Yhteistyössä