Kissoista, teenkö väärin?

[Halinappi]

Missä ne kissat on nyt? Jos ovat ulkokissoja, niin onneksiolkoon vaan, niistä ei tule kunnolla sisäsiistejä koskaan, koska emo ei osaa niitä siihen opettaa. Toi 12 viikon ikähän perustuu just siihen, että emo opettaa ne tavoille myös, monet kissat vierottaa ennen. ja jos emo on navettakissa, se ei osaa sisäkissan tapoja opettaa. Mä en ikinä ottais navettakissan pentua.

Meilläpä oli navetta kissanpentu!! ja sanonpa vaan että tuli maailman ihanin kissa! Ja sisäsiisti oli alusta lähtien! Ja tämä pentu tuli meille 7 viikkoisena!

Ota ihmeessä pennut ja etsi / anna uusiin koteihin. Hyvähän se olisi jos voitit pitää niitä vaikka pairikin viikkoa luonasi mutta ei se välttämätöntä ole! Älä nyt ihmeessä anna pikkuisia lopettaa!

 

[Juures Suikale]

Ja tuohon väittämään, että metsästä repäistyllekin kissalle on paras "luovutusikä" 12 viikkoa, niin en usko. Kissanpentujen ensimmäinen ja tärkein sosiaalistumiskausi on 6-7 viikkoisesta eteenpäin, ja on suositeltavaa, että metsä ja navettakissojen pennut haetaan silloin ihmisten ilmoille, jotta ne kesyyntyisivät, eivätkä jäisi sinne metsiin holtittomasti lisääntymään, sairastumaan ja sairastuttamaan ja kuolemaan pois. Aina ei teoria ja käytäntö kohtaa, mutta kissojen parasta ajatellen minä ainakin pyrin toimimaan. Ihanteellista olisi, jos kaikki kissat saisivat vietää perheessä arjen äänien ja ihmisten keskellä leppoisaa pentuaikaa emonsa kanssa ainakin tuonne 12 vk ikään. Ihannemaailmassa ei myöskään ole sotaa eikä nälänhätää.

Juuri näin!

Ja en muuten tajunnut aiemmassa viestissäni sanoa, että ootpa sinä ihana ihminen, kun otat nuo kissanpennut suojeltavaksesi ja annat heille mahdollisuuden elämään. Oispa kaltaisiasi enemmän :hug:

 

[palikka]

Minä "pelastin"aikoinaan myös tappouhkauksen alla olleen pennun.Ja ei meidän tarina loppunut onnellisena. Pentu oli aivan liian pieni, pari viikoinen,oppi kyllä aikanaan kakki siisteys jutut ja ruokintakin meni ihan hyvin,kasvoi iso kolli.Käytin sen kissa tutuilla näytillä ja olisivat tahtoneet sen kasvattaja tutut siitokseenkin.MUTTA kisu parka ei ollut ollut toisten kissojen kanssa ja ei osannut olla kissa! Joskus tuli yksin kotona ollessa tunne että joku tuijottaa ja kun katsoin ympärille kissa istuu tuijottaen suoraan silmiin ja sen silmät hohtaa vihreenä..häntä vatkaa nopien nykäisyin edes taas, se oli todella vihainen???
Saatoi olla sylissä reporankana ja kehrätä,yhtäkkiä tarraa käteen kiinni ja puree ja potkii takajaloilla samalla aiheuttaen syviä haavoja.Ihan syyttä!! Kyselin kasvattajilta syytä moiseen ja käytin lääkärissä ettei ole mitään fyysistä vikaa,ei ollut. Todettiin lopulta että se ei osaa olla kissa. ja viimeisen hyökkäyksen kun teki ystävättärelleni kun oli hänen sylissään nukkuvinaan ja kehräsi,hyökkäsi yhtäkkiä kohti kasvoja ja yritti purra,mutta onneksi sai käden väliin johon tuli karmeat haavat.
Pakko oli laittaa lopetuspiikki ennen pahempaa...
Oisinpa aikaisemmin tiennyt että kissa tarvitsee toisen kissan opastusta ihan pienenä.