Minulla/meillä ei ole ikinä ollut koiraa, enkä enää ikinä itse hakeudu koirien lähelle.
Silti mm.
-kerran bernhandilainen(miten lie kirjoitetaan) hyppäsi päälleni kun olin alakouluikäinen
-tuttavaperheen koira puraisi naamastani(olin lapsi) koska se laitettiin istumaan autossa viereeni. Kun auto kääntyi mutkassa joutui koira nojautumaan minuun ja puraisi
-iso sekarotuinen puraisi käteeni kun yritti karata kaveriltani joka oli pistetty koiraa ulkoiluttamaan. Yritin tarttua pannasta kaverin apuna
-olin tosi pieni kun silitin vanhempien ystäväperheen koiraa, se puraisi käteeni ja vasta sen jälkeen omistajat sanoivat että koira vihaa lapsia
-naapurin koira murisi ja haukkui aina minut nähdessään, sitä pidettiin irti
-äskettäin jouduin lasteni kanssa uhkaavaan tilanteeseen kun ns. taistelukoira päätti murista lapsilleni uhkaavasti koko sen ajan kun olimme leikkikentällä. Omistaja ei tehnyt asialle mitään, tilanne päättyi siihen että katsoin turvallisemmaksi meidän lähteä pois. Koira oli parin metrin päässä meistä, tuskin edes oksaan kunnolla kiinnitetty
Olen erittäin rauhallinen ja jo lapsena tiesin miten koirien kanssa ollaan. En käyttäytynyt missään noissa tilanteissa uhkaavasti, kaipa koirat vaistosivat pelkoni tai sitten koirat eivät vain pidä minusta.
Joka tapauksessa, monetkaan koiraihmiset eivät ymmärrä että kaikki eivät todellakaan pidä koirista. Vaan tuovat koirat väkisin tervehtimään, työntävät lasten naamalle, antavat kulkea vapaana.