Meillä on bordercollien ja australianpaimenkoiran sekoitus. Hemmetin hauskan näkönen ilmestys. Asutaan aika pienessä kerrostalo huoneistossa. Viihtyy hyvin vaikka ei tilaa olekkaan temmeltää. Istuu aina yhdessä nyrkassa ja katsoo lasioven kautta heijastuksilla keittiöön jottei joudu kävelemään ja tarkastamaan ettei äiti katoa minnekkään. Sillä on hirveesti leluja ja tunnistaa kaikki eri nimillä. Kun sanoo että "jim tuo jellona" niin se menee lelukorille ja tuo leijonalelun. Oppii hirmu nopeasti temppuja ja kuuntelee aina tarkkaavaisesti kun harjoitellaan. Ei vakituisesti harrasteta mitään. Mutta kotona on kiva aina ennen kun antaa ruuan, vähän kertailla ja sitten koirakin syö tyytyväisesti kun on tehnyt herkkunsa eteen jotain. Jim syö austraalian paimenkoirille esikoistettua ruokaa joka on tooooooosi kallista. Välillä rahapussia hirvittää kun mennään faunatariin shoppailemaan, jonne jim siis tulee mukaan valitsemaan mitä herkkuja sitä voisi saada mukaan. Ja tietenkin moikkaamaan jäniksiä ja marsuja. Ja leluhylly kiinnostaa aina. Sieltä se valitsee aina jonkun kivan ja raahaa sitä pitkin kauppaa jonka jälkeen se on sitte pakko ostaa kun poika siihen on jo kiintynyt, itkuhan siitä tulee jossei se saa sitä. Kun lähdetään kaupasta niin jim kantaa uutta lelua tyytyväisenä ja näyttelee sitä kaikille. Jim tykkää ulkoilla ja kipittää aina hurjaa vauhtia, niin etten melkein pysy perässä. Osaa se nätisti vierelläkin mennä. Sillä on nahkaiset valjaat jotka eivät hankaa tai kuluta sen pitkää leijona karvaa. Jos pantaa on pakko käyttää niin sekin on ruskea nahkainen jottei karva vaurioidu. Kuristuspanta (ketju) löytyy mutta sitä en missään nimessä käytä. Se koirahan vaan kuristuu siihin. Sit se saa jonkun keuhkosairauden ja kuolee. Niin monella on niitä kuristus pantoja ja kuinka Moni oikeasti tietää mitä ne koiralle tekevät. Juoksulenkille on turha jimbolon kanssa mennä. Kaikki ylä mäet ovat sitä että minä raahaan koiraa ja koira laahustaa perässä, vastakkain alamäet mennään niin lujaa etten minä meinaa pysyä tahdissa. Jos vaan löydätte tämmösen remix koiran jostain niin suosittelen. Tää on tosi hauska ja oppivainen, koko ajan tarkkana oleva ja niin seurallinen. Kun lattialle istuu niin minuutin päästä sylissä kstuu tai makaa sellainen "pieni" kerä joka ei edes mahdu siihen, muttakun pakko änkeä. Ja kovasti tykkää rapsutuksista hellyydestä ja vaan ihan siitä että tulee kotiin vaikka kiskalta. Siellä vilkkuu semmoset hymyt ettei mitään rajaa, hyvä että koira pysyy edes pystyssä kun peppu heiluu hännän tahtiin niin tajuttomasti. Semmonen on meidän remix lonkeroinen jimi.