T
"Toivoton"
Vieras
Tämä on nyt mielen purkamista ja toivottavasti herättää keskustelua ja mielipiteitä.
Omistan 12-vuotiaan koira vanhuksen, schapendoes rodultaan. Hän on ollut minulla neljä vuotta, eli otin hänet viettämään eläkepäiviään toisen koirani seuraksi.
Alusta asti hän on ollut todella tottelevainen, uskollinen ja iloinen koira. Eli unelma käytökseltään.
Kaksi vuotta sitten todettiin nivelrikko ja sitä on hoidettu asian mukaisesti. Nyt on näkö huonontunut ja kuulo myös heikentynyt.
Ajan mittaan hänelle on tullut myös rasvapatteja, joita löytyy useasta paikasta, e.lääkäri on ottanut näytteitä pateista ja sillä todettu.
Nyt viimeisen puolen vuoden aikana koiran käytös on muuttunut hyvin paljon. Häntä käskettäessä menee hyvin matalaksi ja epävarmaksi. Esimerkki tilanne keittiöstä häädättäessä, näytän sormella ja annan käskyn pois keittiöstä. Luimistelee ja on hyvin epäröivä. Kun haluan palkita silityksellä, ei anna koskea.
Toinen tapaus, jos on ollut tuhma, esimerkiksi on roskiksella, kiellän ja en ehdi edes kaulapannasta ottaa kiinni, niin on hampaat esillä ja yrittää purra! Ja tämän lisäksi ulisee kuin teuraaksi menevä sika, vaikka vain hipaisen niskasta? Minulle on kerrottu, että eläin ylireagoi ja tämän takia ulisee, että emäntä pelästyy..
Tänään lenkillä päästin koirani vapaaksi ja annoin jolkotella omaa tahtia.
Koiralleni tuli jano ja alkoi syödä multaa maasta.
Olin näyttämässä, että lähellä olisi vesilammikko, josta voisi vettä ottaa ja taas säikähti kosketusta niin, että lähti minua pakoon.. Siinä sitten jahtasin häntä.
Kaikesta naurettavinta on se, että tämä on todella tottelevainen koira.
Epäilen, että hänellä on kipuja, joista käytös johtuu. Mutta vaikka koira on iäkäs ja tutkituttaminen ja syy käytökseen löytyisi, uskallanko enään luottaa koiraan, jonka kunnioitus minuun on loppunut ja se, että esikoinen syntyy kahden kuukauden päästä. Pelkoni on se, että lapsi tarraa turkista ja koira salamana puree..
Olenko hirveä ihminen, jos laitan koirani piikille tutkimatta mahdollista syytä käytökseen, kun kyseessä on muutenkin vanha koira?
Omistan 12-vuotiaan koira vanhuksen, schapendoes rodultaan. Hän on ollut minulla neljä vuotta, eli otin hänet viettämään eläkepäiviään toisen koirani seuraksi.
Alusta asti hän on ollut todella tottelevainen, uskollinen ja iloinen koira. Eli unelma käytökseltään.
Kaksi vuotta sitten todettiin nivelrikko ja sitä on hoidettu asian mukaisesti. Nyt on näkö huonontunut ja kuulo myös heikentynyt.
Ajan mittaan hänelle on tullut myös rasvapatteja, joita löytyy useasta paikasta, e.lääkäri on ottanut näytteitä pateista ja sillä todettu.
Nyt viimeisen puolen vuoden aikana koiran käytös on muuttunut hyvin paljon. Häntä käskettäessä menee hyvin matalaksi ja epävarmaksi. Esimerkki tilanne keittiöstä häädättäessä, näytän sormella ja annan käskyn pois keittiöstä. Luimistelee ja on hyvin epäröivä. Kun haluan palkita silityksellä, ei anna koskea.
Toinen tapaus, jos on ollut tuhma, esimerkiksi on roskiksella, kiellän ja en ehdi edes kaulapannasta ottaa kiinni, niin on hampaat esillä ja yrittää purra! Ja tämän lisäksi ulisee kuin teuraaksi menevä sika, vaikka vain hipaisen niskasta? Minulle on kerrottu, että eläin ylireagoi ja tämän takia ulisee, että emäntä pelästyy..
Tänään lenkillä päästin koirani vapaaksi ja annoin jolkotella omaa tahtia.
Koiralleni tuli jano ja alkoi syödä multaa maasta.
Olin näyttämässä, että lähellä olisi vesilammikko, josta voisi vettä ottaa ja taas säikähti kosketusta niin, että lähti minua pakoon.. Siinä sitten jahtasin häntä.
Kaikesta naurettavinta on se, että tämä on todella tottelevainen koira.
Epäilen, että hänellä on kipuja, joista käytös johtuu. Mutta vaikka koira on iäkäs ja tutkituttaminen ja syy käytökseen löytyisi, uskallanko enään luottaa koiraan, jonka kunnioitus minuun on loppunut ja se, että esikoinen syntyy kahden kuukauden päästä. Pelkoni on se, että lapsi tarraa turkista ja koira salamana puree..
Olenko hirveä ihminen, jos laitan koirani piikille tutkimatta mahdollista syytä käytökseen, kun kyseessä on muutenkin vanha koira?