[QUOTE="vieras";25355196]Koska koira on esine, suojaa ostajaa kuluttajansuojalaki. Tämä laki on tehty erityisesti valvomaan kuluttajan oikeuksia ja perustuu siihen että kuluttaja ja ammatinharjoittaja eivät lähde samalta viivalta kaupanteossa.[/QUOTE]
Se, että koira määritetään esineeksi, ei vielä tarkoita että kuluttajansuojalakia sovellettaisiin. Jotta kuluttajansuojaa sovellettaisiin, täytyy myyjän olla rekisteröitynyt elinkeinonharjoittaja eli toiminimellä, Ay, Ky, Oy jne ja ostajan kuluttaja(ei elinkeinonharjoittaja).
Suomessa on sopimusvapaus, jota on rajoitettu elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä sopimuksissa kohtuuttomien ehtojen ym. osalta kuluttajansuojaksi. Etuosto-oikeus itsessään ei ole kohtuuton ehto. Jos koiranomistaja haluaa myydä koiran eteenpäin niin se ei ole kohtuutonta, että kasvattajalla on sopimukseen perustuva oikeus ostaa koira käyvällä hinnalla takaisin. Ei lisäehdot ole laittomia, ei etuosto-oikeuskaan, vaan suotavaa ja laillista varautumista tulevaisuuteen. Hyvä sopimus on juuri sellainen, jossa varaudutaan mahdollisiin tilanteisiin esim. siihen ettei koiranomistaja haluakaan/kykenekään pitämään koiraa. Kohtuuton lisäehto voisi olla esim. sellainen jossa kuluttaja joutuu luovuttamaan täyden hinnan maksaneen koiransa ilmaiseksi kasvattajalle takaisin, jos ostaja ei kykene pitämään koiraa. Jos kyseessä on kahden kuluttajan välinen sopimus, niin samanlaista suojaa kohtuuttomien ehtojen osalta ei ole. Käräjöille ei kannata pikkuasioiden takia mennä, jollei ole valmis maksamaan oikeudenkäyntikuluja moninkertaisesti koiran hintaan nähden.
En ymmärrä sitä asennetta, joilla joillakin vastaajilla oli sopimusrikkomusten suhteen. Aina voi tehdä sopimusrikkomuksen, mutta se ei ole laillista ja mielestäni moraalisesti väärin solmia sopimus, jota ei aio noudattaa. On totta, että kasvattajan ei kannata kalliiden oikeudenkäyntikulujen ja vaivojen vuoksi lähteä oikeuteen, jos ostaja tekee sopimusrikkomuksen etuosto-oikeuden suhteen, mutta ei se tee sopimusrikkomuksesta hyväksyttävää. Samalla asenteella voi sitten ostaa autoa tai taloa ja jättää osan kauppaehdoista toteuttamatta esim. kauppahinnan maksamatta, kun "voi aina tehdä sopimusrikkomuksen".