Koiranpentu ja taapero!?

[onko huono idea?]

Koiranpentu olisi tulossa meille syksyllä kun tyttömme on täyttänyt vuoden
Olemme odottaneet tätä, että kun tyttö on vuoden voisimme ottaa pennun.
MUTTA, olenko tekemässä suurta virhettä? Tuntuu että mitään ongelmia ei tulisi, vai enkö ole ajatellut kaikkea...
Kyllähän siinä varmaan pitkää pinnaa tarvitaan aluksi, mutta ei kai tämä nyt niin mahdoton ajatus olisi. Vai? Kokemuksia?
Sen verran voin paljastaa että rotu on todella ihana, lapsiystävällinen ja mainio perhekoira

Ja joku varmaan kysyy heti onko omaa pihaa niin on meillä, joten sehän helpottaa paljon. Mutta nyt kaipaan kokemuksianne, vinkkejänne?

 

[v]

Ensin taustaa. Meillä oli koira ennenkun vauva syntyi, mutta kuoli tapaturmaisesti. On miehen harrastuksen kannalta tärkeä tuo koira niin otimme sitten uuden.

Vauva oli 6kk kun pentu tuli ja isommat lapset 3 ja 5. Hyvin on mennyt, ollaan heti tehty koiralle selväksi että vauva saa olla rauhassa lattialla ja sen lelut ei oo hänen leluja. Niin paljoa en kerkeä koiran kanssa touhuta tietenkään mitä kerkeisin jos ei olis vauvaa, mutta syksyllä pääsee sitten jo metsälle vähän tuntumaa ottamaan. Meillä myös piha missä koira saa olla.

Riippuu paljon asenteesta ja siitä miten teidän vuosikas antaa koiran olla rauhassa.

 

[ap]

hei nyt ihmiset!? varmasti on muitakin perheitä joissa pieniä lapsia ja pentu...

 

[no]

meillä oli tyttö 2v ja poika 3v kun otettiin koiranpentu. Hyvin on mennyt nyt koira siis 1,5v. Silloin pentuna tietysti roikkui lasten vaatteissa, ja vei leluja mutta nyt on rauhoittunut. Alusta asti tehtiin lapsille selväksi että koiran annettava nukkua rauhassa.

 

[ap]

Ymmärtääkö tuommonen 1 vee sitten mitään?

 

[Saraldo]

Omakotitalossa tuo varmaan sujuukin, mutta kerrostalossa voisi olla vaikeampaa. On meinaan vaikea opettaa koiraa sisäsiistiksi, kun joka kerta pitäisi ottaa lapsikin mukaan ulos. Jos siis toista aikuista ei olisi kotona. Ja kun pennun kanssa joutuu menemään kymmenenkin kertaa päivässä ulos eikä koira aina ehdi odottaa, että lapsikin ehtii mukaan.

Meille tuli koiranpentu kun lapsi oli viisi ja sekin on ollut vähän vaikeaa. Nimittäin lapsi ei millään meinannut oppia sitä, että jalkoihin pitää katsoa koko ajan eikä saa tehdä mitään äkkinäisiä liikkeitä, ettei koira jää alle.

 

[ww]

Ensimmäinen koira tuli meille kun poika oli 11kk ikäinen, aikamoista menoa ja meininkiä oli aina. Mutta ihanaa. Siinä oli kaksi lasta sitten hoidettavana. Nyt poika jo 5 vuotias ja rakastaa koiria ym eläimiä yli kaiken ja auttaa niiden hoidossa.

 

[Tuon ketjun ap]

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1774207

1v ei tietty kuljeskele ja "villitse" pentua.. meillä aika hankala tilanne. Pentua ei saa pihassa kiinni, kun lähtee sit karkuun ja luulee "jahtileikiksi". Kannattaa miettiä kaksi kertaa. Meilläkään tämä ei ole ensimmäinen koira, mutta kamalan villi/aktiivinen/hömelö-tapaus vaan. Voi olla ja toivon ett näin käy, pari kk eteenpäin ja tämä kaikki on unohdettu!

Harmittaa vain että lasten täytyy rajoittaa elämistään/leikkejään koiran takia. Kaverit yleisesti ottaen pelkää pentua, enkä ihmettele.

 

[Saraldo]

Me muuten kehitettiin sellainen systeemi, että lapsen huoneen ovella on portti. Koira ei pääse lapsen huoneeseen ollenkaan ja lapsi saa levitellä pikku tilpehöörinsä lattioille niin paljon kuin lystää, eikä tarvitse pelätä, että koira syö barbin kenkiä tms.