Kokemuksia perheneuvolasta, parisuhneneuvonnasta jne.

[vieras]

Meillä ois nyt meno perheneuvolaan edessä, mennään eka kerta yksin ja sitten kai yhdessä. Kerran ollan aiemmin käyty seurakunnan paerheneuvonnassa mut se ei auttanu yhtään, kukaan ei oikein puhunu tunnin aikana mitään joten se siitä... Nyt kuitenki tilanne sen verran hankala et pakko yrittää uudestaan, onneks päästiin ihan oikeaan kaupungin perheneuvolaan vaikka jonoja olikin!

Kokemuksia kyselisin, miten asioiden selvittely siellä etenee ja millaisia tunteita käynnit on herättäny? Onko miehen (ja sun) käytös muuttunut käyntien jälkeen, kuinka monennen käynnin jälkeen ja mihin suuntaan...?

Mä olen tosi pessimistillä odotuksilla lähdössä sinne, kun me tai oikeastaan mä olen kyllä kaikki harmittavat asiat puhunu ja moneen kertaan mut ongelma on se, et mikään ei muutu. Vaikka kuinka tapellaan ja vatvotaan asioita läpi niin mikään ei silti muutu, joten mikä sais ne muuttumaan perheneuvolankaan jälkeen...? Meillä ongelma on siis se, et ollaan hävitetty toinen toisemme kiireessä ja väsymyksessä ja nyt tunteet aika vähissä. Läheisyys puuttuu kokonaan mut mies ei viitsi/halua mitään tehdä millekkään.

 

[hilla]

me ollaan käyty yhdessä ja nykyään käyn siellä yksin purkamassa mieltä.Tokihan se vaatii molempien panostusta ja avoimuutta,että asiat saadaan selvitettyä.

 

[ap]

me ollaan käyty yhdessä ja nykyään käyn siellä yksin purkamassa mieltä.Tokihan se vaatii molempien panostusta ja avoimuutta,että asiat saadaan selvitettyä.

Antaako ne sieltä jotain tehtäviä tai jotain vai miten ne asiat sitten etenee? Ite en kyllä usko enää mihinkään yht´äkkiseen muutokseen, sen verran monta kertaa olen pettyny...

 

[hilla]

kyllä se on pitkä prosessi,me käytiin siellä yhdessä vuoden ajan.Keskustelemalla homma etenee.

 

[LisaMarie]

Varmaan on hyvin erilaisia terapeuteja.Me ollaan aloitettu aikoinaan pariterapiasta ja vuosien mittaan päädytty mun masennus diagnoosiin ja mä käyn nykyään useimiten yksin.
Sieläkeskustellaan ja terapeutti ohjaa keksustelua esittämällä välillä kysymyksiä.
Toimiakseen se ei todellakaan -varsinkaan yksilöterapia- ole kivaa siinä vaiheessa kun oikeasti aletaan tilannetta hoitaa. Joutuu etismään omatkin piemeät puolensa ja on turha luula saavansa siitä terapeutista minkäänlaista liittolaista itselleen puolisoa vastaan tai koko maailmaa ja yhteiskuntaa vastaan. Kyllä sielä lopulta aina pädytän "itse olet valinasi tehnyt, nyt etsitään keinoja miten voit elää niiden kanssa" ratkaisuihin.

 

[ap]

Kiitos kommenteista! Me taidettiin sitten viimeksi luovuttaa liian helposti kun jo yhden kerran jälkeen jäätii pois... Meni vaan viimeinenkin toivonkipinä kun olo vaan tuli pahemmaksi kun siellä käytiin, että ei tästäkään ole apua... Oli niin p*skan maku suussa sen käynnin jälkeen kun kaikki revittiin auki mut ratkaisuja eikä keinoja annettu.

 

[ap]

Nostampa vielä jos palstalle ois ilmestynyt perheneuvolassa käyneitä

 

[hilla]

Kiitos kommenteista! Me taidettiin sitten viimeksi luovuttaa liian helposti kun jo yhden kerran jälkeen jäätii pois... Meni vaan viimeinenkin toivonkipinä kun olo vaan tuli pahemmaksi kun siellä käytiin, että ei tästäkään ole apua... Oli niin p*skan maku suussa sen käynnin jälkeen kun kaikki revittiin auki mut ratkaisuja eikä keinoja annettu.

No kyllä meilläkin oli monesti hirveä olo perheterapia käynnin jälkeen,mutta kerta kerran jälkeen olo oli käynnin jälkeen parempi.