Kokemuksia unikoulusta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mamma46
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mamma46

Vieras
Täällä alkaa yhden mamman hermot mennä. Neiti täyttää torstaina 10 kk eikä mamma ole 10 kuukauteen nukkunut yhtään yötä putkeen. Parhaina öinä syödään klo 12, 3 ja 5-6 ja yritetään pitää vauvaa sängyssä seitsemään. Välillä herätään koko yö parin tunnin välein eikä mikään muu tainnuta kuin tissi. Olen vähitellen ajatellut lopettaa imettämisen enkä todella aio ruveta pelleilemään minkään tuttipullojen kanssa.

Siis asiaan: olen lukenut täällä paljon juttuja onnistuneesta unikoulusta mutta voiko se olla niin helppoa? pari yötä valvotaan ja sitten kaikki on kunnossa. En haluaisi masentua etukäteen mutta kai jollain sentään on kokemuksia epäonnistuneesta unikoulusta? Meillä neiti suuttuessaan (siis kun ei saa tissiä) huutaan niin kauan, että on ihan nenä tukossa ja sitten ei saa unta kun tutti ei pysy suussa - jos käyttää niistintä, suuttuu siitä ja huutaa taas itsensä tukkoon.

Onko joku, jolla nukutaan perhepedissä, onnistunut unikoulussa? Meillä vauva kyllä nukahtaa omaan sänkyyn mutta yleensä jää sitten ensimmäisen syötön jälkeen meidän väliimme. Lienee parempi yrittää tainnuttaa vauva myös yöllä omaan sänkyyn jos ei kerran anna imeä?
 
Justiin kirjoitin omasta pojastani tuonne tiheään heräävät vauvat ketjuun. Lukasepas sieltä.

Meillä unikoulu on vaatinut aikaa ja hermoja. Yritin luopua aamuyön tissittelystä, mutta viikon verran jaksoin kunnes väsyin liikaa. Huuto ei vähentynyt viikon aikana lainkaan ja aloimme nousemaan jo puoli kuuden maissa ylös, kun en saanut poikaa enään nukahtamaan ilman tissiä. Eli vieläkin poika saa aamuyön maitonsa.

Sinunkin tyttösi vaikuttaa aika määrätietoiselta, joten voi olla, että unikoulun pitäminen vaatii melkoisen määrän hermoja ja sinnikkyyttä. Toivottavasti tämä lastemme jääräpäisyys näkyy tulevaisuudessa hyvänä piirteenä :)

Aika rankalta kuulostaa sinun tämän hetkinen tilanne. Ainakin itse ajattelisin, että opettaisit tyttösi nukkumaan ensin syönnin välit omassa sängyssä ja sitten pikkuhiljaa opettaisit nukkumaan ilman tissiä. En kyllä tiedä onnistuisiko unikoulu perhepedissä nukkuessa. Voi olla, että äidin nukkuminen aivan vieressä tuo lapselle aina herätessään maidon mieleen. voin olla väärässäkin.

Minäkin lopettelen imettämistä ja en halua aloittaa pullorumbaa yöllä. Poika saa luvan varautua aamuyön tissuttelun menettämiseen muutaman viikon kuluttua. Eihän siinä ole oikein järkeä, että poika saa maitoa puoli kuudelta ja nousee ylös seitsemältä. Eiköhän tuo pärjäisi seitemäänkin ilman lisätankkausta. Ja nyt, kun pojalla on jo monta hammasta niin on aika ikävää, kun torkahdan pojan tissutellessa ja herään karmeaan tunteeseen pojan puraistessa tissin päästä.

 
Juu tuttu juttu. Lopetin yöimetyksen vajaa kuukausi sitten. Poika 13 kk,silloin 12kk. Eli meillä se onnistui niin,että olin poissa koko illan ja iskä nukutti pojan.Iltapuuron aikoihin poika kyllä oli etsinyt minua katseellaan ja huutohan siitä pääsi kun ei äiskää näkynyt mailla halmeilla,mutta nukahti kyllä jo 15 min huudon jälkeen.Nukuin eri huoneessa ja poika heräsi yöllä vain 2 kertaa,ekalla kerralla iskä oli saanut silittämällä nukahtamaan uudelleen. Toisella kertaa sitten itku pääsi ja meinasin jo mennä imettämään,mutta eipähän taaskaan itkenyt kuin 15 min.Kun sitten menin muutaman yön jälkeen taas perhepetiin nukkumaan,niin sanoin pojalle monta kertaa illan aikana,että ei maitoa yöllä,yöllä nukutaan.Se yö olikin koettelevin,kun lapsi huomasi yöllä minun olevan vieressä niin tietysti alkoi huuto.En luovuttanut vaan silitin ja pidin sylissä lasta ja sanoin ,nyt on yö, nukutaan ja ei maitoa yöllä.Poika huusi tunnin ja pyöriskeli toisen. Näin mentiin 2 yötä. Kolmantena sitten on jo nukahtanut ilman huutoa,vaikka ei kyllä nuku vieläkään läpi yön,vaan herää ja herättää minutkin ainakin pari-kolme kertaa yössä. Aamuyöstä sitten tisutellaan tiheään.Mutta yöllä siis on oppinut nukahtamaan uudelleen ilman tisua.Ehkäpä minäkin saisin pian(?) nukkua yhden yön läpi,heräämättä.
 
Meillä pidettiin unikoulu just 10 kk:n iässä. Kesti vain 3 yötä, vaikka olin ihan varma, ettei meillä tepsi. Meneteltiin Gordonin unikoulun ohjeita mukaellen (katso googlesta). Siinä vauva on omassa sängyssään tai sivuvaunussa tai perhepedissä ja häntä silitellään tai ollaan muuten vaan lähellä, mutta ei nosteta ylös eikä anneta maitoa. Piste. Täytyy olla tosi kova hermoinen ja uskoa, ettei lapsella ole tosiaankaan yhtään mitään hätää vaikka itkeekin. Sehän vaan itkee sitä tottumusta, mistä nyt haluat pois. Suosittelen ehdottomasti, sillä meilläkin tuohon asti herättiin jopa tunnin välein ja niiden kolmen yön jälkeen ei ole tarvinnut heräillä kuin joskus peittoa laittamaan paikoilleen. Se on tosiaan ihanaa autuutta, kun saa nukkua ja sitten vasta tajuaa, miten on pitänyt itse ihan turhaan yösyöttöjä yllä. Suosittelen.

Perhepedissä vauvat eivät nuku yhtään sen huonommin tai paremmin kuin omassa sängyssäänkään - sehän riippuu ihan vauvasta ja perheestä missä nukkuu parhaiten! Harmittaa tuollaiset yleistykset. Mekin nukuimme perhepedissä (sivuvaunullisessa) tosi pitkään, mutta nyt poika köllöttää omassa huoneessaan eikä siirrossa ollut minkäänlaisia ongelmia, vaikka täälläkin monet uhkailivat, että perhepeti kerran perhepeti aina. Höpöhöpö.
 
Näin o.
Meillä käytiin unikoulu onnistuneesti tassuhoitona pojan ollessa 8 kuukautta.
Epäonnistumisen kokemusta on lähinnä tosta lapsentahtisesta elämästä.
Ei siitä mitään tuu.
Tai meillä ainakaa tullu.
Niin paitti pari hullua aikusta siinä meinas tulla.
Nyt kun poju nukkuu omassa punkassaan ku tukki semmottet 10 tuntia yhdellä pullosyötöllä, niin ah joha on alkanu taas muillaki tässä huushollissa elämä.
Tissiähä tuo vonkaa vieläki.
Mut ku en anna ku aamulla ja sit päivällä jos oikeen sitkeesti hamuaa.
Jotta jos vielä jäkikasvua tuppaa, ei ala kyllä pikkuterroristit nukkumaan enää äireen ja isin sängysä tissi suussa!
Son taas isin homma tästä lähin ja ainoostaan.

Kyl se siitä mamma46, sitkeesti vaan neito omaan punkkaan ja vaikka korvatulpat itelle jos ei meinaa luonto antaa lapse vähä huudella.
Hae tassuhoidosta tietoo netistä.
Jotenki inhimilline koulu se.
Vaikka kyä meilläki huudettii.. kuorosa.
:)
 
Voi olla, että syy on perhepedissä tai sitten ei. lapset ovat vaan niin erilaisia. Minulla isot lapset lopettivat ihan itsekseen yösyömisen - esikoinen 6 kk iässä kun rupesi saamaan enemmän kiinteitä ja kakkonen lopetti itse 1,5 kk vanhana. Vierottaminenkin kävi minusta tosi helposti kun sitten vaan korvasin aina yhden syötön maidolla (siihen aikaan maitoa sai ruveta antamaan 8-kuiselle).

Meillä on sitten vielä ongelmana yksi viisikymppinen isä, jonka mielestä hänen tytärtään ei saa itkettää. Eli jos en anna maito yöllä niin sitten riitelen isän kanssa. Viime yönä neiti imi lähes jatkuvasti kolmesta kuuteen eikä vaan meinannut nukkua. Kun sitten puoli seitsemältä ajattelin, että nyt saa tissuttelu loppua ja että saisin vähän nukkua, alkoi rakas avokki huutaan (heräsi silloin) että miten voin pitää lasta nälässä (olin siis imettänyht lähes kolme tunti tauotta saadakseni vauvan nukkumaan).

Aamulla ehdotin, että hän nukkuisi viikon sohvalla tai menisi äitinsä luoksi tai käyttäisi korvatulppia mutta ei mikään vaihtoehto kelvannut. Argh!! Onneksi on työmatkalla ensi viikolla - olen suunnitellut tämän unikouluyrityksen siihen saumaan.
 
Ilman muuta unikouluun, kyllä äitinkin yöunensa tarvitsee. Kymmenkuinen pärjäilee ihan varmasti yön ilman syömistä, nälästä ei varmasti ole kyse. Vaikeaa se unikouluttaminen tulee olemaan ihan varmasti, mutta tyttö kyllä hoksaa, että nukahtaa voi uudelleen ilman tissiäkin. Netissä on paljon hyviä ohjeita ja ainakin me saatiin hyviä neuvoja ja kannustusta myös neuvolasta. Päättäväinen siinä pitää olla. Minua ahdisti yön pimeinä tunteina niin paljon, että ilman jämäkkää isää homma olis jäänyt puolitiehen.
 
On se kumma, kun toisilla unikoulu tuo tulosta kolmen yön jälkeen. Meidän poika on varmaan jotenkin erityisen vaikea tapaus. Epätoivon tunne tulee, kun lukee muiden onnnistuneita tarinoita. Tai voihan se olla niin, että epäonnistuneet ei tuo omia surkeita tarinoita julkisuuteen. voi surku.
 
Ei voi muuta sanoa, kuin että uskomattoman sinnikkäitä ja pitkähermoisia naisia olette, jotka jaksatte yösyöttää terveitä lapsia noin pitkään. Itse olen jokaisen lapsen kohdalla päättänyt, että 6-7 kk:n ikä on sellainen ikä, missä terve lapsi ei tarvitse yöllä ruokaa ja jos ei itse älyä heittää syömistä pois öisin, niin minä älyän. Tyttäret jättivät itsekseen yösyömisen pois noin 5 kk:n iässä, vanhempaa poikaa ""huudatin"" viikon verran öisin. Nuorimmainen itse heitti yösyömisen aamu viiden pulloa lukuunottamatta, jonka sitten parina yönä korvasin ensin veden tarjoamisella pullosta ja sitten vain tutilla ja silittelyllä. Helposti hänkin luopui yösyötöistä.

Sinulle mamma46 antaisin ohjeeksi, että mene sinä pois kotoa ja jätä tämä pikku isukki kotia tyttären kanssa. Siinähän iskä voi kokeilla miltä tuntuu valvoa yökausia ja syöttää isin pikku prinsessaa vaikka yöt läpeensä :) Saattaa olla että isukin mielikin muuttuu kun muutaman yön valvoo ja väsyy.

No vitsit sikseen, sinun ehkä kannattaisi kokeilla pulloa siinä määrin, että tarjoat pullosta vettä, se voi tyynnyttää pikku raivottaren vähän paremmin kuin pelkkä tutti. Sitä tarjoat sinnikkäästi parina ensimmäisenä yönä joka kerta kun ei rauhoitu tuttiin. Vettä ei tarvitse antaa kuin juuri suun kostukkeeksi ja taas silitellään ja hyssytellään. Kolmantena yönä et anna sitä vettäkään, vaan pelkkää tuttia ja silittelyä. MUTTA TISSIÄ ET ANNA vaikka huutaisi kuinka kovaa tahansa.
Vaatii sinnikkyyttä todella paljon itseltä jaksaa kuunnella huutoa, mutta jos muutamien öiden huudon palkintona on hyvin nukuttu yö sekä äidille että lapselle, niin varmasti kannattaa. Johan siinä lapsikin on paljon paremmalla tuulella päivällä kun yön nukkuu kunnolla.
 
Meillä perhepeti on toiminut loistavasti kaikkien viiden lapsen kanssa. Vaikka olen jokaista syöttänyt öisinkin yli vuoden vanhaksi, ei oma yöuneni ole häiriintynyt, koska olen nukkunut itsekin. Tissi suuhun ja unta palloon. Univelasta ja väsymyksestä en ole kärsinyt missään vaiheessa. En ole tosiaankaan kokenut ongelmaksi yösyöntejä, ja vähiten nuorimmaisen kanssa, joka söi öisinkin n. puolitoistavuotiaaksi.

Neljän ensimmäisen kanssa pidettiin unikoulu, kun lapset olivat vähän reilun vuoden ikäisiä. Nuorimmainen lopetti yösyönnit itse. Muilla yösyönnit jäivät pois kolmessa yössä. Ensimmäinen yö oli pelkkää huutoa, seuraavana yönä herättiin 4 - 5 kertaa, kolmantena yönä 1 - 2 kertaa ja neljäs yö jo nukuttiin putkeen. Samalla lapset alkoivat nukkua omassa sängyssä. Unikoulun aikaan he nukkuivat isän vieressä ja minä nukuin toisessa päässä taloa tulpat korvissa. Mies kuulemma vain vähän taputteli mahaan tai peppuun ja aikansa huudettuaan lapset tyytyivät siihen, että yömaitoa ei enää tule.
 
Minä en imetä, enkä anna pulloakaan kun vasta noin viiden-kuuden aikaan, mutta tassuttelut ei oo tuottanu minkäänlaista tulosta. Vauva on pian 8kk ja herää joka yö 3-20kertaa. En ole kuukauteen nostanut ylös sängystä, pulloakin pidän pinnojen välistä jos aamulla sen vaatii. Viime yönä ei nukkunut kun pari tuntia putkeen ja loput huusi puolen tunnin välein puolen tunnin pätkissä, mutta aamulla sitten huomasin uuden hampaan puhjenneen. Eli viieöistä hammasitkua ei lasketa... Eikai tuosta silittelyn vaatimisesta ole tullut tapa...? Vauva on kuitenkin jo puolivuotiaasta asti kontannut ja noussut tukia vasten, joten ei luulisi enää näiden uusien juttujen vaivaavan??
 
Samaa Hanna mietin oman pojan kohdalla, kun aina hänen herätessään hetkutan pepusta takaisin uneen. Poika ei osaa nukahtaa itsekseen. Minäkin olen antanut pitkään maitoa vasta viiden-kuuden aikaan. Muuten olen pitänyt pojan sängyssä. Taitaa olla niin ettei unet selkiydy ennen yömaitojen lopettamista. Eihän vauva tiedä paljonko kello on, kun saa maitonsa.

Jos meidän poika alkaa nukkumaan yöt läpeensä pidettyäni toisen kerran unikoulun, kerron siitä isoon ääneen tällä palstalla. Olen nimittäin tällä hetkellä niin turhautunut pojan yöheräämisiin ja pullo/nokkamuki lakkoon, etten usko hetkeäkään niin tapahtuvan. Saas nähdä. Täytyy kyllä varautua siihen, että unikoulu kestää vähintään kaksi viikkoa.
 
Vastaan lyhesti ja ytimekkäästi.
Meillä oli pojan kans ihan samanlaista.Vain ja ainoastaan tissi sai rauhottumaan ja unille uudestaan...vaan pojan,ei äitiä.
Lopetin imetyksen 10kk iässä puolivahingossa...sain lääkekuurin,eikä saanut enää antaa rintaa.Yöt parani välittömästi.Vai olisko menny pari yötä,mut tosi helpolla onnistui.Ja sinne jäi yöheräämiset.Nyt kelpaa yöllä vesitilkka,jos sattuu heräämään.
Olisin lopettanu imetyksen aikaisemmin,jos vaan olisin tuon voinu tietää.
 
Nii viä tosta tassuttelusta.
Me siis kyä oltiin niin julmia, et pikkumies vaa rauhoteltiin nukkumaan mennessä sillä silittelyllä ja sit vaa annettii huutaa ku herra esim. keskellä yötä oli sitä mieltä et ny ja vähä äkkiä joku tänne lääppimää. Pyöriköön siellä punkassaa ja mesokoo..
Et niinku en uskokaa et se siitä mikskää ilman pientä huudatusta.
Viisaitaha noi o.
Vaikkei sitä aina uskos ku kattoo esim. kuinka joku vaikka koiranluu katoaa melki niinku kokonaan tollasseen pikkutenavan kitusee!
Nii ja oikeesti ne korvatulpat ei välttis oo mikään huono juttu.
Tars muistaa laittaa semmottet lahjapaperii ku joku tuttavista seuraavaks pullahtaa.
 
Minä en ois imettänyt yöllä noin isoksi,jos joku olis kertonut että ei tarvii.. siis tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Muistan kun neuvolassa silmät ristissä väsymyksestä kerroin pojan vielä syövän yöllä 10kk iässä,neuvolatäti sanoi: anna vettä pullosta,jos se tyytyy siihen! Sillä äänensävyllä,että ei saa lopettaa yösyöttöä ennen kuin lapsi itse sen tekee.
 
Lyhyesti:
Tyttö omaan huoneeseen, omaan sänkyyn.
1. iltana huudettiin kun vietiin nukkumaan. 5-5-10 min välein laitoin neidin takaisin vaakatasoon, tutti suuhun, en nostanut sängystä vain hyshys-ääniä eikä valoja. Nukahti siis 20 min päästä. Heräsi yöllä 1.30 ja huusi 3.30 saakka jonka aikana kävin taas 5-5-10-10 jne. laskemassa tytön nukkumaan ja tuttia suuhun. Aamulla herättiin klo 7.
2. iltana taas 5-5-10 min huutoa, yöllä ei mitään ja aamulla ylös klo 7
3. iltana nukahdettiin vain pienellä itkulla melkein samoin tein ja herättiin aamulla klo 7.
Vaatii hermoja tuo ensimmäinen yö mut periksi en halunnut antaa. Samalla jätettiin siis tissikin pois.
Hyvä homma tuo unikoulu, ehdottomasti!!


 
Olen myös miettiny et pitäiskö naapureita (kerrostalossa) infota unikoulusta...? Meillä on ainut lapsi tämä meidän poitsu talossa, ja huuto kyllä tuntuu kuuluvan läpikotaisin...

Olen niin monta kertaa päättänyt, että nyt annan huutaa. Mutta mies tuntuu olevan se joka ensin luovuttaa... ymmärrän kyllä että haluaisi nukkua kun töihin meno odottaa aamulla, mut pidemmällä tähtäimellä parin huutoyön kuunteleminen voisi olla parempi.

Olen jossain ketjussa jo sanonut että pian asutaan kolmiossa, ja olen suunnitellut laittavani pojan omaan huoneeseen alusta alkaen. Pitäkää meille peukkuja, tulen myös tänne sitten hehkuttamaan jos ja kun meidän unikoulut alkaa toimia... :)

Tsemppiä meille kaikille!
 
Meillä on pidetty ja pidetään edelleen jonkinlaista unikoulua kohta 10 kk pojalle. Aloitettiin siksi, koska äiti oli vähän väsynyt jopa tunnin välein tapahtuvaan heräilyyn. Mutta meilläpä vaan heräily jatkuu edelleen eli meidän unikoulu ei ainakaan ole onnistunut.

Aloitimme unikoulun niin, että torpedoimme yhden syötön kerrallaan (hyvinä öinä syöttöjä oli kolme!). Luulin, että huuto olisi ollut hirvittävä, mutta ekana yönä huudettiin tunti ja sen jälkeen aina vähemmän. Tosin unikoulu ei siis onnistunut, kun poika heräilee edelleen jatkuvasti. Jatkaa kyllä unia, jos sitkeästi kaataa takaisin sänkyyn, mutta herää sitten viimeistään kahden tunnin päästä uudestaan. Olisikohan sittenkin pitänyt jättää kaikki syötöt kerralla pois? Nyt olen syöttänyt aamuyöllä, kun sillä konstilla nukkuminen onnistuu vähän pidempään.

Poika tuntuu kyllä myös elävän päivän tapahtumia yöllä. Nousee istumaan ja seisomaan unissaan ja sitten lyö päänsä laitoihin. Tämä ei kai liity niihin yösyöttöihin, mutta ei kyllä nukahda silloinkaan itsekseen, jos sattuu heräämään.

Aika rankoilta nämä yöt tuntuvat, kuten Mamma46 sanoo. En muista, koska olisin viimeksi nukkunut kolme tuntia putkeen...
 
meillä ""unikoulu"" tehosi periaatteessa yhdestä yöstä 11kk, kun päätin etten anna rintaa yöllä. Ekana yönä piti ottaa syliin rauhottumaan kun alko itkeä sängyssä. Sen jälkeen kyllä aika pitkään vielä heräili samoihin aikoihian 2-3x yössä niin että minäkin heräsin mutta pinnistelin ja olin menemättä sängynviereen rauhottelemaan ellei kuulostanut jo tosi hätäitkulta. Toisen yön jälkeen ei oikeastaan enää itkenyt, vähän heräsi ""kitisemään"" mutta nukahti uudelleen.
 
Meillä on pidetty samanlailla unikoulua kesästä lähtien kuin teillä Aukustiina. Aamusyöttö jäi pitkäksi aikaa. Sinnikkäästi poika on herännyt pitkin yötä vaikkei maitoa ole saanut, kuin vasta aamuyöstä. Viimeaikoina aamuyöt on olleet pätkinäisiä. Heräilee keskimäärin vajaan puolentoista tunnin välein.

Samaa olen miettinyt, että vähitellen lopetetut yösyömiset ovat vain sekoittaneet pojan päätä. Joka kerta, kun herää, odottaa saavansa yömaitoa. Toisaalta, aloitin yösyömisten vähentämisen puolenvuoden iässä ja silloin vielä ajattelin, että poika tarvitsee yömaitonsa. Olihan kiinteiden syöminenkin vähäisempää kuin nyt. Minäkin jatkoin aamumaidon antamista pitkään osittain sen vuoksi, että saisin aamulla nukkua pidempään. Nykyään poika herää kuitenkin aina seitsemältä.

Toissayönä päätin, ettei yömaitoa tule. Poika sai aamumaidon seitsemältä ja nukahtikin uudestaan ja nukkui yli puoli yhdeksään. Yöllä huusi vain 40 minuuttia. Tänään en sitten antunut edes aamumaitoa ja poika ei huutanut yöllä kuin aivan pieniä hetkiä. Tassuttelulla sain jatkamaan unia. Saa nähdä, miten ensi yö menee.

Mahtavaa olisi, jos saisin pojan nukkumaan paremmin. Minun pitäisi myös opetella siihen, etten heti ensimmäisestä äänestä ryntää pinnasängyn viereen. Pelkään, että jos poika nousee seisomaan, en saa häntä enään rauhoittumaan. Olen lukenut, että kaiken a ja o on se, että lapsi osaa nukahtaa itsekseen illalla. Eilen illalla kävin laittamassa pojan ainakin kymmenen kertaa seisaaltaan takaisin peiton alle ja sitten mieheni jo meni hytkyttämään poikaa uneen. Poika ei nukahda kuin hytkyttämiseen. Pitää varmaan rueta tuotakin vähentämään. Kyllä sitä hyvien yöunien toiveissa tekee vaikka mitä.
 
Meillä on myös se ongelmana, että poika nukahtaa yleensä pullolle. On siis oppinut että ilman pulloa ei tule uni... ja pulloa ei virkeänä huoli, vasta ihan silmien lupsumisvaiheessa.. En tiedä pitäiskö vaan tarjota, ja jos ei kelpaa ni sänkyyn sitten unta etsimään..

Tosin miten käy jos iltavelli 200ml jää juomatta? Varmaan tulee yöllä nälkä sitten ihan oikeasti. Onko muilla tällästä pullo-ongelmaa?
 
miten pitkät yöt vauvanne nukkuu heräämättä teillä jotka olette unikoulussa onnistuneet? tavoitteena olisi meillä 10 tuntia (22.00-8.00), onnistuuko? tyttö jo 10 kk.
 

Yhteistyössä