Vauva 6 kk yöheräily ja unikoulu?

[Emppu]

Meidän 6 kk poika alkanut möyrimään ja kääntyilemään ja heilumaan öisin aivan mahdottomasti. Ryömimistä ja konttausasentoa harjoitellaan päivisin - ja nyt öisinkin. Tiedän että on ihan normaali kehitysvaihe. Meillä nukutaan perhepedissä. On viime viikkoon asti syönyt rintaa 3-5 kertaa yössä. Nyt on muutama yö ollut ihan mahdotonta. Viime yönä heräsi alle tunnin välein....Yrittää kääntyä mahalleen ja sitten saattaa nukahtaa naama patjaan. Ja minä sitten käännän takaisin selälleen ja sama jatkuu...Hädissäni annan rintaa vaikka kuinka usein, jotta rauhoittuisi, vaikka tiedän, että ei kannata alkaan lisäämään jo ennestään useita yösyöttöjä.

Tänään neuvolassa suositeltiin pehmeää unikoulua ja vauvan siirtämistä omaan sänkyyn. Kertokaa kokemuksia!! Meillä yritettiin aluksi laittaa omaan sänkyyn, mutta vauva heräsi aina sinne siirrettäessä niin sitten koin helpommaksi nukkua vauvan kanssa vieretysten. neuvolassa sanottiin, että puolivuotias jo pärjää yön ilman ruokaa/juomaa. Mikä on koko yö tuntimääräisesti? Meidän vaavi nukkuu tällä hetkellä yön 10 h, pärjääkö se niin kauan ilman mitään? Näin kuumallakin?
Ja mitä jos tuon ikäinen nukahtaa tosiaan pyöriessään naama alaspäin niin voiko se tukehtua? Monethan vauvat nukkuvat omassa huoneessaan, niin eiväthän silloin vanhemmat voi vahtia kuinka vauvat nukkuvat...

Tuntuu niin tyhmältä, mutta ensimmäisen kanssa kaikki on opettelua...
Mutta haluaisin kuulla vinkkejä siitä unikoulusta ja jos jollain on kirjavinkkejä mistä voi opiskella niin otan ilolla vastaan! Onko parempi jos isä hoitaa tassuttelun alussa vai äiti? En haluaisi millään huudattaa vauvaa, kun itku on niin raastavaa.. Neuvolantäti sanoi että menee 2-4 yötä kun vauva oppii nukkumaan yön itsekseen.

 

[Äiskä]

Hei. Meillä myös puoli vuotias lapsi. Hän on nukkunut omassa sängyssä alusta asti (nukutettu aina sänkyyn) ja omassa huoneessa parikuisesta. Yösyöttöjen lopetuksen jälkeen (5kk) yöt menneet vaihtelevasti, mutta yleensä nukkuu hyvin koko yön. Joskus käydään laittamassa tuttia suuhun tai kääntämässä kaveri oikeaan asentoon, kun on möyrinyt itsensä poikittain tai väärinpäin (jalat tyynyllä) ja huutelee sängyssään . Jos on hiljaista koko yö, niin korkeintaan kurkataan oman vessassakäynnin lomassa että kaikki ok. Nukkuu jo syömättä ja juomatta. Unia kestää noin iltakahdeksasta aamukuuteen. Meillä on itkuhälytin.

Mielestäni voisitte ensin koittaa laittaa vauvan omaan sänkyyn, vaikka oman sängyn viereen. Sitten voitte tarkkailla sivusilmällä puuhia ja antaa maitoa tai tuttia tarvittaessa. Ja jos hän jo syö muuta ruokaa, niin antakaa pojalle niin paljon ruokaa illalla, ettei ainakaan nälkään herää. Meillä nukkuu sitä paremmin, mitä täydempi on vatsa.

Vauvan voi antaa itkeä mielestäni jonkin aikaa. Muistaakseni olen jostain lukenut että kymmenen minuuttia on raja. Meillä käy joskus niin että kun itkee sen ajan sängyssään, niin sen jälkeen on niin naatti että nukahtaa kun antaa tutin ja peittelee hyvin. Se helpottuu koko ajan. Tietenkin lapsi on niin innoissaan kehityksestään, ettei malta pysyä paikallaan, vaan haluaa treenata omia taitojaan. Mutta omassa sängyssä ei häiriinny itse eikä häiritse muidenkaan unia.

Enpä nyt tiedä oliko avuksi, mutta toivottavasti

 

[Tsemppiä]

Turhaan käännät lasta selälleen. Hän voi haluta nukkua mahallaan, niinkuin moni muukin lapsi. Meillä oli myös kamala vaihe 5-6kk. Heräili tunnin välein (nukuimme myös perhepedissä). Meni onneksi ohi n. kuukaudessa. Pahimman ajan mentyä teimme niin että menin hoteliin yöksi. Isä hoiti vauvaa. Vauva herätti hänet vain kahdesti! Seuraavat kolme yötä nukuin toisessa huoneessa. Sama jatkui. Sitten tulin takasin makuuhuoneeseen nukkumaan ja rauhalliset yöt ovat jatkuneet. Niin ja vauva nukkuu sänkymme vieressä pinniksessä.

 

[vinkki]

neuvolassa sanottiin, että puolivuotias jo pärjää yön ilman ruokaa/juomaa. Mikä on koko yö tuntimääräisesti? Meidän vaavi nukkuu tällä hetkellä yön 10 h, pärjääkö se niin kauan ilman mitään? Näin kuumallakin?
Ja mitä jos tuon ikäinen nukahtaa tosiaan pyöriessään naama alaspäin niin voiko se tukehtua?

Mutta haluaisin kuulla vinkkejä siitä unikoulusta ja jos jollain on kirjavinkkejä mistä voi opiskella niin otan ilolla vastaan! Onko parempi jos isä hoitaa tassuttelun alussa vai äiti? En haluaisi millään huudattaa vauvaa, kun itku on niin raastavaa.. Neuvolantäti sanoi että menee 2-4 yötä kun vauva oppii nukkumaan yön itsekseen.

Yksi keskeinen vauvojen vuorokautta rytmittävä tekijä on nälkä. Pienet lapset eivät kykene syömään kerrallaan niin suuria määriä, että näläntunne voisi pysyä poissa esimerkiksi läpi yön. Näin ollen imetystä tai maitopulloa ei pitäisi säännöstellä edes yöaikaan. Jotkut lapset saattavat tarvita yöruokailua pitkäänkin, vaikkakin siitä saattaa muodostua joillekin lapsille tapa.

Suurin osa lapsista näyttää tutkimusten valossa lopettavan yösyömisen noin puolen vuoden iässä, mutta sitä ei voida yleistää kaikkiin lapsiin. Tähän vaikuttaa paljolti iltaruokailu: kuinka paljon ja mitä lapsi saa syödäkseen. Toiset lapset eivät syö iltaisin niin suuria annoksia että pysyisivät koko yön kylläisenä, ja myös aineenvaihdunnalliset tekijät saattavat vaikuttaa.

Pieniä vauvoja hoidettaessa ehkä tärkein vanhempien ominaisuus on ns. responsiivisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että vauvan itkuun pitää aina reagoida, koska vauva ei kykene jäsentämään ympäristöään niin hyvin, että voisi käsittää miksei itkuun vastata. Vauva ei itke koskaan turhaan, vaan itku on aina hälytysmerkki.

Pientä vauvaa ei voi liiaksi hemmotella, ja vastaamalla nopeasti vauvan antamiin merkkeihin taataan se, että vauva tuntee itsensä tervetulleeksi tähän maailmaan. Sellainen vauva, jonka itkuun ei reagoida ei tunne oloaan turvalliseksi. Se ilmenee tyypillisesti esimerkiksi univaikeuksina ja yleisenä tyytymättömyytenä (ns. vaikea vauva).

Mitä vaikeampi vauvan temperamentti on, sitä tärkeämpää on, että vanhemmat herkistyvät kuuntelemaan vauvan antamia signaaleja. Tyypillistä on, etteivät tällaiset ns. vaikeahoitoiset vauvat viihdy itsekseen vaan haluavat syliin, nukkuvat vain lyhyitä jaksoja ja itkevät jäädessään yksin. Tämä on kuitenkin täysin normaalia, eikä sitä pitäisi sekoittaa esimerkiksi koliikkiin. Vaikean vauvan pitäisi saada olla vanhempien sylissä mahdollisimman paljon, jotta perusturvallisuus kehittyisi, mikä mahdollistaa sen että vauva oppii vähitellen olemaan tyytyväinen myös itsekseen. Vauvaan ei saa kyllästyä, vaikka mikään ei tuntuisi riittävän, sillä se vain pahentaa tilannetta. Toisaalta ongelmatilanteen laukeaminen saattaa jo olla lähempänä kuin arvataankaan. Hoidon laiminlyönti aiheuttaa vauvalle jatkuvan stressin, joka voi kärjistää ongelmia.

 

[vinkki]

Kuuden kuukauden iässä vauvan kehitys etenee nopeasti sekä motorisella että emotionaalisella alueella. Tässä, kuten myöhemmissäkin voimakkaan kehityksen vaiheissa, vauvan yöuni häiriintyy helposti. Useimmiten apua unihäiriöihin haetaankin kuuden kuukauden ja yhdeksän kuukauden välissä. Aiemmin kohtuullisen hyvin nukkunut vauva on tässä vaiheessa alkanut tarvita huomattavasti enemmän aikuisen apua nukahtamiseen ja unessa pysymiseen.

Vauvan havahtuminen erillään olemiseen lisää pelkoa nopeasti.

Kiinnittymissysteemin vakiintuminen 6–10 kk:n iässä on vaihe, jossa olisi erityisen tärkeätä välttää lapsen turvallisuudentunnetta horjuttavia kiinnittymistraumoja. Monet vanhemmat oivaltavat tämän vaistomaisesti ja tuntevat epäluuloa yleisesti toistettua ohjetta kohtaan antaa lapsen huutaa huutonsa yksinäisyydessä. Huudattaminen toki johtaa usein siihen, että lapsi on oppinut nukkumaan yksin – ihminen on nopeasti ehdollistuva olento. Hän on kuitenkin samalla oppinut karvaan läksyn siitä, ettei hänen kokemustaan hädästä aiotakaan kuulla.

Tämän ikäinen lapsi ei pysty manipuloimaan toisia, vaan hän ilmaisee oman kokemuksensa tilanteesta ja odottaa siihen vastattavan. Vastauksen laatu vaikuttaa hänen sisäistyvään perusoletusmalliinsa siitä, kuinka aikuiset ja nimenomaan hänelle tärkeimmät aikuiset suhtautuvat häneen. Lapsen hädän ilmausten sivuuttaminen vahvistaa välttelevää, avun tarpeet tukahduttavaa kiinnittymismallia, joka rajoittaa lapsen tunne-elämän myöhempää kehitystä.

Tässä erityisen vaikeassa vaiheessa vauvat tarvitsevat paljon apua omien tunteiden säätelyssä. He tarvitsevat läsnäoloa, mutta omien unensäätelymekanismien vahvistamiseksi yön ja päivän pitämistä selkeästi erillään, selvästi toisistaan erottuvina.

Yksin nukkumisen vaikeuksissa ja siirtymäkohteen käytössä korostuu länsimaisen vanhemmuuskulttuurin erityinen vaikeus. Pyrimme korostamaan lapsen itsenäisyyden ensisijaista arvoa ja tukemaan kaikkea kehitystä, joka saa hänet selviämään jo varhain omillaan. Tämä ei kuitenkaan ollut ihmislajin kehityksellinen, evolutiivinen päämäärä, vaan lapseen on virittynyt vahva taipumus varmistaa kiinnittymisen kohteen läsnäolo ja läheisyys oudoissa ja uhkaavissa tilanteissa, joista pimeys on biologisesti keskeisin.

Muualla, jossa pienet lapset nukkuvat läheisessä yhteydessä vanhempiinsa, äidin ulkopuoliselle kohteelle ei ole tarvetta. Lähellä nukkuminen näyttää toisten tutkimusten mukaan myös vähentävän lapsen heräilyä synkronoimalla lapsen ja äidin unirytmejä ja hengitysrytmejä toisiinsa. On näyttö siitäkin, että yhdessä nukkuminen vähentäisi kätkytkuoleman riskiä, koska lapsen hengityksen säätyminen äidin tahtiin vähentäisi äkillisen, hengityskatkokseen liittyvän hapen puutteen vaaraa. Vierellä nukkuminen on kuitenkin meidän kulttuurissamme paheksuttua, eikä meillä ole kulttuuriin liittyviä suojarakenteita vanhempien suhteen säilymiselle tässä tilanteessa vireänä.

Lähde: HUS unikoulu:
Vauvojen unihäiriöt

 

[vinkki]

Nukkuminen, kuten syöminenkin, ei ole käyttäytymismuoto, jonka voisi opettaa lapselle pakolla. Korkeintaan voit luoda olosuhteet, jotka tekevät lapselle mahdolliseksi nukahtaa. Neuvottuani kolmen vuosikymmenen ajan vanhempia nukkumista koskevissa kysymyksissä olen tullut johtopäätökseen, että useimmat yöheräilijät ovat sellaisia syntyjään, eivät olosuhteiden vuoksi. Ei ole sinun vikasi, että vauvasi herää, eivätkä vauvasi nukkumatavat ole vanhemmuutesi heijastusta. Jos ystäväsi kehuvat, että heidän vauvansa nukkuvat läpi yön, luota meihin: he todennäköisesti liioittelevat - ja paljon.

Kuulemasi ristiriitaiset neuvot voivat valvottaa sinua enemmän kuin vauvasi. Pelkäät, että hemmottelet vauvasi pilalle, jos otat hänet vuoteeseesi tai hoidat vauvaa herkkävaistoisesti, kun hän herää keskellä yötä. Murehdit, jos epätoivon ja uupumuksen ajamana kokeilet hiukan vauvakoulutusta ja annat vauvasi itkeä muutamana yönä.

Joskus on hyödyllistä ymmärtää, että jotkut vauvat ovat hyväunisia ja osaavat syntyjään rauhoittaa itsensä, kun taas toiset vauvat heräävät helposti yöllä ja ovat vaikeasti jälleen rauhoitettavissa. Jokainen vauva on erilainen ja unikäyttäytyminen liittyy enemmänkin synnynnäiseen tempperamenttiin (tai yöheräilyn kohdalla lääketieteellisiin syihin) kuin mihinkään äidin tai isän aikaansaamiin "huonoihin tapoihin". Tulee aika, jolloin sinnikkäänkin yövalvojan vanhemmat palkitaan keskeytymättömällä unella. Ikävaihe, jona perheet palkitaan tällä koko yön kestävällä autuudella, vaihtelee lapsesta toiseen. Odottaessanne kokeilkaa, mikä yöaikainen vanhemmuuden tyyli toimisi teidän tapauksessanne. Tätä varten teidän ei tarvitse konsultoida muita uniexperttejä kuin vauvaanne ja itseänne.

KIINNITTYMISEN JATKAMINEN YÖLLÄ
Yöajan kiintymysvanhemmuudessa on kysymys enemmästä kuin vain vauvan nukkumapaikasta. Kysymys on asenteesta vauvan öisiin tarpeisiin, sen hyväksymistä, että vauvasi on pieni ihminen, jolla on suuret tarpeet - ympäri vuorokauden ja läpi viikon. Vauvasi luottaa siihen että sinä, hänen vanhempansa, olet jatkuvasti saatavilla myös yöllä, kuten päivälläkin. Joten sopeutat yöhön liittyvät tapasi vauvan tarpeisiin. Jos olet halukas joustamaan ja luovut kulttuurissa yleisestä asenteesta, jonka mukaan vauvat pitäisi opettaa heti alusta lähtien nukkumaan itsekseen, tulet ymmärtämään, että vauvan toivottaminen tervetulleeksi omaan vuoteeseesi ei ole pilalle hemmottelua eikä vauvan komentoon alistumista.

Lisättäköön, ettei vauvalle ole mitään oikeaa tai väärää nukkumapaikkaa. Päämääräsi ei ole sopeuttaa vauvasi nukkumakäytäntöä jonkun muun neuvomiin periaatteisiin - tulivatpa neuvot sitten vauvakouluttajalta tai kiintymysvanhemmuuden kannattajalta. Päämääräsi on löytää yötä varten vanhemmuuden strategia, joka tekee kaikille perheessä mahdolliseksi nukkua hyvin. Me, ja monet muutkin vanhemmat olemme huomanneet, että vauvan lähellä nukkuminen on paras tapa mahdollistaa vauvan tarpeisiin reagoiminen myös yöllä, ja nukkua silti hyvin.

MIKSI VAUVAN LÄHELLÄ NUKKUMINEN TOIMII?

On kaksi pääsyytä sille, miksi vanhemmat nukkuvat lastensa lähellä. Ensinnäkin yhdessä nukkuminen jatkaa kiinnittymistä, jonka rakentamiseksi vanhemmat ponnistelevat päivät. Kun lapsen ei tarvitse päiväsaikaan itkeä yksinään, käy järkeen, ettei häntä yölläkään jätetä toiseen huoneeseen itkemään. Vauvan lähellä nukkuminen on vauvan kantamisen yöversio. Toiseksi vauvat, joiden kanssa nukutaan, nukkuvat paremmin ja tämä auttaa äitejäkin nukkumaan paremmin. Toisin sanoen yhdessä nukkuminen toimii.

Pikkulapsen uni on erilaista kuin aikuisilla. Tutkijat eivät tiedä, miksi vauvat viettävät niin paljon aikaa kevyessä unessa. Voi olla, että vauvat eivät vielä ole kyllin kehittyneitä voidakseen turvallisesti nukkua syväunta. Jos hyväksytään ajatus, että vauvoilla on hyvä syy nukkua kuten nukkuvat, alkaa tuntua järkevältä myös ajatus, että vauvojen pitäisi nukkua jonkun rakastamansa ihmisen vieressä.

Uneen vaipuminen äidin rinnoilla tai isän käsivarsilla luo tervettä suhtautumistapaa nukkumista kohtaan. Vauva oppii, että on mukava nukahtaa. Vanhempiensa kanssa nukkuvat vauvat eivät ainoastaan nuku tyytyväisempinä, he myös pysyvät unessa kauemmin.

Jos vauva on yksin, herääminen saattaa olla pelottavaa. Kun huoneessa ei ole vanhempaa, vauva päättelee olevansa yksin ja hylättynä. Jos vauva herää lähellä äitiä, herääminen ei ole niin pelottavaa. Vauva ymmärtää, että kaikki on hyvin, jos äiti on lähellä. Hän voi imeä maitoa, jos on nälkä ja imeminen tyynnyttää hänet taas uneen. Ja äiti voi ehkä ojentaa kätensä, taputtaa vauvan selkää, mumista muutaman lohdutuksen sanan ja saatella vauvan näin kevyestä unesta kohti syvempää ilman että hänen tarvitsisi itse edes kunnolla herätä.

Kuinka paljon mukavampaa onkaan pystyä tyydyttämään vauvan tarpeet yöllä lähtemättä ollenkaan sängystä. Tällä tavoin yöllä usein syövien vauvojen äidit eivät ainoastaan pysy hengissä vaan suorastaan kukoistavat. Jos kysyt heiltä aamulla, he eivät osaa kertoa, mihin aikaan tai kuinka usein vauva heräsi yöllä. He vain tietävät levänneensä kunnolla. Koska samassa vuoteessa nukkuvien äitien ja vauvojen unirytmit asettuvat yksiin, vauvan heräämiset eivät häiritse äidin unirytmiä.

Vertaa tätä tilanteeseen, jossa äiti ja vauva nukkuvat eri huoneissa. Kun yksin nukkuva vauva herää itkien, yksin ja herättää äidin syvästä unesta, äidin on noustava vuoteestaan ja kiiruhdettava vauvan luo. Sitten hänen on rauhoitettava vauva niin, että tämä pystyy imemään maitoa. Kun vauva viimein vaipuu uneen, äiti laskee tämän koriinsa, ja sitten hänen itsensä pitäisi pystyä nukahtamaan.

Vauvakoulutuksen näkökulmasta yöherääminen on tapa, josta vauva pitää opettaa pois, ei merkki siitä, että vauvalla olisi tarve kiinnittyä vanhempiinsa. Usein toistuva yöherääminen ei tunnu kuitenkaan vaivaavan useimpia vauvan kanssa nukkuvia äitejä. Useammin toistuvat ruokinnat, lisämaito ja lisäkosketus auttavat vauvaa kasvamaan paremmin.

Vauvoilla on oma tapansa tietää, miten he voivat saada vanhemmiltaan sen, mitä kasvaakseen tarvitsevat. Jos otat vinkistä vaarin ja nautit yöllä vauvasi läsnäolosta, tulet iloisemmaksi ja pysyt paremmin kiinnittyneenä vauvaasi.

Vauvan kanssa nukkuminen tekee sinulle mahdolliseksi välittää vauvallesi huolenpidon viestejä läpi koko yön, sanomatta sanaakaan. Kun olet lähellä vauvasi herätessä ahdistuneena, voit vastata hänen tarpeisiinsa nopeasti ja asianmukaisesti. Tämä välittää vauvallesi viestin, että hän voi luottaa siihen että tyydytät hänen tarpeensa ja olet paikalla hänen tarvitessaan. Kun jätät kriitikot ja vauvakouluttajat omaan arvoonsa ja lasket vauvasi viereesi nukkumaan, viestität hänelle, että luotat hänen merkkeihinsä.


YHDESSÄ NUKKUMINEN - KUINKA SEN SAA TOIMIMAAN?

Varmistakaa, että kummatkin vanhemmat ovat yhtä mieltä.
Kiintymysvanhemmuuden periaatteiden olisi tarkoitus lähentää vanhempia, ei vieraannuttaa heitä toisistaan.

Käytä suurta sänkyä
Yhdessä nukkuminen on mukavampaa, kun on paljon tilaa jaettavaksi.

Laajenna sänkyäsi
Jotkut äidit ja vauvat tarvitsevat hieman etäisyyttä, jotta olo on mukava eikä herää liian usein. Kokeile sivuvaunua.

Kokeile erilaisia nukkumisjärjestelyjä
Monille perheille parempi järjestely on , että vauva nukkuu äidin ja seinän välissä

Nukkukaa yhdessä osa yöstä
Vauvan kanssa nukkuminen ei ole kaikki-tai-ei-mitään-kysymys.
Vauvan nukkuessa yksin vanhemmat voivat nauttia hetken kahdestaan. Vauvan herätessä vauva haetaan nukkumaan vanhempien sänkyyn.

Jaa vuoteesi vain yhden lapsen kanssa kerrallaan
Pikkuvauvan ja taaperon nukkuminen yhdessä ei ole turvallista. Järjestä taaperolle oma erikoissänky parisängyn viereen.

Joko heräät lastesi kanssa, kun he ovat vauvoja, tai sinun on herättävä heidän kanssaan, kun he ovat vanhempia.

(Kiintymysvanhemmuuden kirja: Onnellisen vauvan hoito-opas, kirjoittaneet William Sears & Martha Sears)

 

[vinkki]

Unihäiriöt ovat länsimainen ilmiö

Kun vauva tulee perheeseen, hän on valmis mukautumaan millaisiin olosuhteisiin tahansa. "Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että mikä tahansa ympäristö tuottaisi tasapainoisen vauvan", lastenpsykiatri Jukka Mäkelä korostaa.

Lue loput: Perhepeti


Vauva on neurologisesti ja kehityksellisesti epäkypsä nukkumaan yksin:

Imetystukilista.net - Äidin ja vauvan nukkuminen - perhepeti vaihtoehtona


Ei ole olemassa yhtä oikeaa paikkaa, jossa vauvan pitäisi nukkua. Paras järjestely on sellainen, missä kaikki perheenjäsenet saavat riittävästi lepoa.

On tärkeää, että lapsi oppii kokemaan nukahtamisen miellyttävänä asiana ja unen turvallisena olotilana.

Useimmat lapset käyvät läpi eri vaiheita nukkumisen kanssa. Yritä löytää nukkumisjärjestely, joka sopii juuri teidän perheellenne. Varaudu siihen, että keinot vaihtuvat ja pidä mieli avoimena uusille ratkaisuille. Kun vauva on vielä pieni, yöheräämiset ovat luonnollinen osa arkea ja heräilyä helpottaa niihin asennoituminen rennosti ja positiivisesti.

Yölliset heräilyt ovat normaali osa vauvan terveellistä unirytmiä

Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James McKenna on tutkinut vauvojen nukkumista jo vuosia ja hänen mukaansa pitkät unijaksot eivät ole luonnollisia ihmisvauvoille. Pienet vauvat havahtuvat hereille unestaan useita kertoja yössä ja sillä näyttää olevan selkeä merkitys vauvan selviytymisen kannalta. Tuore tutkimus antaa osviittaa, että vauvat, jotka nukkuvat liian syvästi ja liian pitkään saattavat olla suuremmassa riskissä kätkytkuolemalle. Vauvan unijakson pidentäminen pidempien unijaksojen toivossa ei siis välttämättä ole vauvan edun mukaista. On normaalia, että 6 kk vauva herää vielä useita kertoja yössä ja kahteen ikävuoteen asti useimmat lapset heräilevät öisin. Vauvan katsotaan nukkuvan läpi yön, kun hän nukkuu yhtäjaksoisesti 5 tuntia yöllä. Ensimmäiset 6 kuukautta vauvan tulisi aina nukkua vanhempiensa huoneessa. Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.

Monet äidit kokevat luonnollisimmaksi tavaksi nukuttaa vauvan rinnalle. Useimmat alle 2-vuotiaat lapset tarvitsevat vielä vanhempien apua nukahtaakseen, monet lapset vielä pidempäänkin.

Enemmän unta perhepedissä

Unilaboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan perhepedissä nukkuvat äidit imettivät vauvojaan useammin yön aikana, mutta eivät aamulla muistaneet paljonkaan yöllisistä heräilyistä. He myös raportoivat saaneensa enemmän unta nukkuessaan yhdessä vauvan kanssa, kuin silloin, jos vauva nukkui eri huoneessa.

Kun vauva on lähellä äiti havahtuu jo vauvan varhaisiin nälän merkkihin maiskutukseen, ähinään ja levottomuuteen. Näin vauva ei ehdi hätääntymään, ja vauvan rauhoittaminen on nopeampaa. Huomatessaan olevansa äidin turvallisessa kainalossa vauva saattaa rauhoittua uudestaan nukkumaan.

Äidin ja vauvan unirytmit mukautuvat

Erityisesti imettävän äidin ja vauvan unirytmit lähentyvät toisiaan ja silloin äiti ja vauva nauttivat usein syvästä unesta samaan aikaan. Vauvan ollessa kevyen unen vaiheessa (REM) äidin kevyen unen pituus vähitellen vastaa vauvan kevyen unen pituutta. vastaavasti äidin syvän unen(ALFA) pituus alkaa vastata vauvan syvän unen pituutta. Näin vauvan herätessä kevyestä unesta äitikin herää kevyestä unen vaiheesta ja on valmis vastaamaan vauvan viesteihin riittävän pian vauvan tarpeiden mukaan.

Nukkuessaan perhepedissä vauvat heräilevät useammin, kuin yksin nukkuessaan, mutta sekä vauva, että äiti saavat silti enemmän unta. Vauvat myös itkevät huomattavasti vähemmän, minkä johdosta enemmän energiaa säästyy kasvuun ja elintoimintojen ylläpitoon.

Kun vauva herää yöllä nälkäänsä, hän herää kevyen unen vaiheesta. Jos äiti ja vauva nukkuvat yhdessä ja heidän unirytminsä ovat mukautuneet samanlaisiksi myös äiti herää kevyen unen vaiheesta. Tällöin yöimetys onnistuu helposti ja myös takaisin nukahtaminen helpottuu. Jos äiti ja vauva nukkuvat erossa toisistaan, äiti joutuu joskus heräämään syvän unen vaiheesta, jolloin herääminen on paljon hankalampaa. Hän ei reagoi vauvan varhaisiin nälän merkkeihin ajoissa ja vauva ehtii alkaa itkeä. Tällöin takaisin nukahtaminenkin vaikeutuu.

Kun vauva ja äiti heräävät samasta kevyestä unen vaiheesta on äidin myös myöhemmin helpompi nukahtaa kuin erivaiheessa vauvan kanssa nukkuesaan. Vauvalla on unesaan oma rytminsä, mutta äidin on mahdollisuutta sovittaa kevyen ja syvän unenvaihetta, unirytmiään vauvan rytmin kaltaiseksi.

Unikoulu ei ole hyväksi lapselle

Unikoululla (controlled crying) tarkoitetaan sitä, että lapsi jätetään yksin huoneeseen ja annetaan itkeä vähitellen pidempieä ja pidempiä aikoja, ennenkuin häntä mennään rauhoittelemaan. Tämän tarkoituksena on opettaa vauva nukahtamaan yksin. Jotkut asiantuntijat ovat huolissaan, että tällä saatetaan aiheuttaa vahinkoa lapsen kehitykselle. Lapsi itkee aikansa ja odottaa, että joku vastaa hänen huutoonsa. Hän on yksin, avuton ja peloissaan. Hän on stressitilassa, hänen verenpaineensa nouseeja hänen lihaksensa ovat jännittyneet. Jos kukaan ei tule hän lopulta luovuttaa. Näin lapsi oppii, että hänen tarpeensa eivät ole tärkeitä ja lakkaa kommunikoimasta hätäänsä. Huudatusunikoulun sijaan lasta voidaan totuttaa nukkumaan lempeämmin ns. tassu-hoidolla.

Lapsen totuttaminen nukkumaan yksin voi olla molemmille osapuolille raskasta ja apu saattaa olla vain lyhytaikainen. Eri kehitysvaiheet näkyvät öisenä levottomuutena, jolloin lapsi tarvitsee vanhemman läheisyyttä.

(lähde: Raskaus, synnytys, vauvanhoito ja vanhemmuus. Ajankohtaista ja asiantuntevaa tietoa bebesinfo.fi -sivustolla)

 

[kokeilkaa]

Voitte kokeilla sivuvaunua, ottakaa yksi laita pinnasängystä pois ja laittakaa se kiinni parivuoteeseen. Saatte lisää tilaa, eikä vauvan liikkuminen häiritse. Vauva on silti lähellä kätevästi yöllisiä rauhoitteluja / syöttöjä varten. Sivuvaunu = laajennettu perhepeti.

Kun vauva osaa itse vaihtaa asentoaan tai mennä tietoisesti vatsalleen, silloin ei vauvan asentoa tarvitse enää mennä muuttamaan ja kääntämään selälleen.

 

[köppänä]

En siirtäisi omaan sänkyyn tms. enkä usko että on hyvä idea lopettaa yösyötöt naps kerrasta, kyllä tuon ikäisellä voi olla nälkä yölläkin ja nyt on niin kuumat kelitkin, että mieluummin liikaa kuin liian vähän... Mutta siis anna nukkua mahallaan, ei jätä päätä suoraan alaspäin vaan hetken päästä kyllä ymmärtää kääntää pään sivuttain, katsele vaikka vierestä. Mahallaan myös pierut tulevat helpommin ja nukkuminen voi olla siksin rauhallisempaa. Nukuta siis selälleen tai kyljelleen, mutta jos itse menee mahalleen, niin anna mennä.

 

[kaksosten äitee]

Kuulostaa siltä kun neuvolan tädilläsi ei olisi omia lapsia tai jos on niin kovin helppoja Aikamoista yleistystä että 6kk ei tarvitse enää öisin ruokaa tai että 2-4- päivää huudatusta niin lapsi osaa nukkua omassa sängyssä... Suosittelen Elisabeth Pantleyn "Pehmeä matka höyhensaarille" siinä on kirja joka antaa ainakin ajattelemisen aihetta ja joitain ihan hyviä vinkkejä esim kuinka opettaa vauva nukahtamaan ilman tuttia/tissiä eli "itsekseen" mutta kuitenkin huudattamatta.

Tsemppiä ja voimia. Kuuntele vauvaasi ja luota itseesi, sinä tiedät mikä on hänelle parasta!Toivottavasti kyseessä on ohimenevä kausi.

 

[terkka]

Vauva ei pääsääntöisesti tarvitse enää ravintoa 6 kk -> yöaikaan. Etenkin jos vauvalla on jo hampaita suussa, aiheuttaa yösyötöt vain turhia ylimääräisiä happohyökkäyksia vauvan hampaille. Suosittelen pikku hiljaa yösyötöistä luopumista, jos niiden lopettaminen tuntuu juuri tällä hetkellä hankalalta, siirtäkää sitä vielä. Kannattaa tehdä niin, mikä perheen kannalta tuntuu parhaimmalta ratkaisulta. Niin että kaikilla on hyvä olla. Itsellä 6,5 kk vauva ja nyt olen yösyöttöjä lopettamassa. Ajatuksia näistä asioista on varmaan yhtä paljon kuin on ihmisiä. Jokainen vanhempi omalle lapselleen se paras ja jokainen perhe tekee omat ratkaisut.

Mitä tulee lapsen nukkumiseen. On teillä ehkä hyvä, että lapsi ainakin aluksi nukkuu teidän huoneessa. Jos hän nukahtaa sylissäsi tai teidän sänkyyn, olisi hyvä, että vauva herää hieman unestaan siirron ajaksi. Turvattomuutta lisää ainakin se jos siirrät vauvan unessa toiseen paikkaan ja vauva herää aivan eri paikassa johon on nukahtanut. Meillä vauva nukkui välissä n. 5kk asti sitten siirsimme omaan sänkyyn. Edelleen välillä hankaluuksia nukahtaa omaan sänkyyn. Joskus otan viereen sängylle nukahtamaan, josta nostan hänet sitten omaan sänkyynsä. Tämä on meidän tapa on se sitten oikea tai väärä jonkin muun mielestä.

 

[ap]

Kiitos kaikille omista kokemuksista ja vinkeistä!! Oon nyt antanut nukkua vatsallaan ja poika nukkuu nyt kaiket yöt vaan mahallaan ja on nukkunut paremmin nyt. Välillä aluksi tarkistelin että hengittääkö D Mutta osaa hienosti kääntää pään sivulle. Heräili varmaan siksikin usein, kun halusi vaan olla vatsallaan ja minä tyhmä käänsin selälle. Muutenkin on palattu normiheräilyyn/syöttöön 3-5 kert yössä, vaikka välillä mönkiikin ja treenailee hiukan, niin saattaa nukahtaa itsekseen.
Ostin kirjan "Pehmeä matka höyhensaarille" ja lueskelen sitä nyt..että jospa jossain vaiheessa sitten sitä pehmeää unikoulua...ja omaan sänkyyn meidän sängyn vierelle. Mutta on pieni vielä ja näillä helteillä haluan vielä antaa yöllä maitoa. On alkanut syömään isompia annoksia kiinteitä, eilen illalla söi kunnon satsin puuroa, ja nukkui sitten yöllä 5,5 h putkeen ekaan heräämiseen asti! Ei ole kyllä piiiitkään aikaan nukkunut niin kauan yhteen menoon..
Mutta pikkuhiljaa edetään...