KOKISITTEKO PIENEN VAUVAN ÄITINÄ AHDISTAVANA???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vieras23
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vieras23

Vieras
Että eräs henkilö ottaisi sinuun yhteyttä viikottain, yleensä kyselee kuulumisia tekstiviestillä, tai kysyy voiko tulla käymään kahvilla+vauvaa katsomassa, tai kysyy haluatko lähteä käymään kävelyllä ??

Kokisitteko ahdistavana?
Kyseessä olisi esimerkiksi miehenne veljen vaimo, miehenne serkku,
miehenne pikkuserkku, miehenne ystävän vaimo... Jokin ei välttämättä luonnostaan teille niin läheinen ihminen, joka kuitenkin haluaisi tukea sinua ja auttaa niin paljon kuin vain mahdollista, jos itse vain haluaisit.
Hän on lapsirakas ja potee itsekin vauvakuumetta, lisäksi haluaisi vain olla ystäväsi.
 
No siis jos kokisin ahdistavana niin kieltäytyisin tarjouksista,jos en niin sitten suostuisin.
Riippuu vähän ihmisestä.. Ja siitä jos roikkuu seurassa vaan vauvan takia. En mä ainakaan tykkäis että joku joka ei oo ennen ollut mitenkään kiinnostunut musta yhtäkkiä alkais piirittämään kun vauvan saisin.
Mutta jos muutenkin ollut kaveri niin sitten ei ongelmaa
 
Voihan sitä sanoa että nyt ei jaksa kun on tuo pieni vauva hoidettavana ja univelkaakin olisi. Lapsettoman on sitä vaikea käsittää,tai ainakin käsitin että hän on lapseton.
 
No en kokis! Olisin vain otettu jos kuka tahansa haluaisi/olisi halunnut auttaa vauva-aikana!!
Ja mistä sitä tietää kuinka hyviä uusia ystäviä voi saada? Niitähän ei ole koskaan liikaa vai?
Miksi ihmeessä pitäisi olla ahdistunut ja negatiivisella asenteella? Jos toisella kerta vielä vauvakuumettakin. Saisi kokemusta vauvan hoidosta etukäteen jos saisi hoitaa vauvaasi.
Vai satutko olemaan kovinkin omistushaluinen vauvastasi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras23:
Yhteyttä alettu pitää lähemmin naisen raskausaikana, raskauden alussa!

no siis etköhän sä itse huomaa että ahdistaako häntä. jos mielellään kertoo kuulumisia,ja pyytää kahville niin sitten varmaan tykkää sun seurasta,mutta jos välttelee,niin sitten en kyllä tuputtais.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
No en kokis! Olisin vain otettu jos kuka tahansa haluaisi/olisi halunnut auttaa vauva-aikana!!
Ja mistä sitä tietää kuinka hyviä uusia ystäviä voi saada? Niitähän ei ole koskaan liikaa vai?
Miksi ihmeessä pitäisi olla ahdistunut ja negatiivisella asenteella? Jos toisella kerta vielä vauvakuumettakin. Saisi kokemusta vauvan hoidosta etukäteen jos saisi hoitaa vauvaasi.
Vai satutko olemaan kovinkin omistushaluinen vauvastasi?

Mää kans näkisin tän asian näin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Phoebs:
Jos en pitäisi henkilöstä niin kokisin todella ahdistavaksi.

peesi. Tai jos ois synnytyksen jälkeen ja vauva-aikana väsynyt ettei oikeesti jaksais. Ihminen voi olla tosi mukava ja hyvää tarkoittava, mutta henk.koht. voi olla, että pidemmän päälle kävis kyllästyttää. Jos se joka kerta tulisi vain sen toisen aloitteesta.
 
Itse haluaisin auttaa millä tavalla tahansa, ihan vaikka olemalla seurana, kun tiedän että tuo nainen on yksinäinen tavallaan, kun ovat vasta muuttaneet tälle paikkakunnalle ja hänen miehensä paljon töissä.
Ei ole mua kovin usein pyytänyt kylään, tai siis sillä tavalla, että olisi itse ottanut yhteyttä.

On kyllä sanonut, että on ollut mukavaa kun olen käynyt ja mielellään kertoo kuulumisia,
ja jos olen kysynyt kuulumisia niin sitten sanonut, että tule käymään jos ehdit.

Mietin vain, että olenko liian tungetteleva. :( Tarkoitukseni ei ole ahdistaa, enkä tiedä mitä mieltä nainen todellisuudessa on minusta, ainakaan ei ole tuntunut kovin negatiiviselta. En joka päivä ole yhteydessä, mutta vähintään kerran kahdessa viikossa.
 
Miksi ihmeessä kokisin sen ahdistavana? tietysti olisi eri asia jollen tulisi ihmisen kanssa toimeen mutta muuten kai sitä nyt voi kerran viikossa mennä lenkille tai kahvit keittää.
 
Ja mietin sitäkin, että ehkä vauva-arjessa ei jää aikaa näpytellä niitä viestejä edes lähimmille ystäville,
että siksi ei pidä tuo nainen minuun niin paljoa yhteyttä. Voihan olla vaan toiveajattelua, mutta yritän miettiä asiaa mahdollisimman monipuolisesti. :)

(Itsellä kun joskus ihan töiden vuoksi ei riitä muka aikaa ja energiaa soittaa ystävälle tai laittaa sitä viestiä.)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras23:
Ja mietin sitäkin, että ehkä vauva-arjessa ei jää aikaa näpytellä niitä viestejä edes lähimmille ystäville,
että siksi ei pidä tuo nainen minuun niin paljoa yhteyttä. Voihan olla vaan toiveajattelua, mutta yritän miettiä asiaa mahdollisimman monipuolisesti. :)

(Itsellä kun joskus ihan töiden vuoksi ei riitä muka aikaa ja energiaa soittaa ystävälle tai laittaa sitä viestiä.)

Minä itse en tykkää ollenkaan laitella viestejä, enkä soitella, tykkään vain ja ainoastaan siitä että kaverit tulee käymään ja seurustelemaan meille meidän kanssa vaikka en osaa/ehdi tekstata ja soitella. Kaverit on tämän oppineet minusta tuntemaan... ja kaikki sujuu todella kivasti. Kyläilyjen yhteydessä muistan usein kyllä sanoa kavereille, että voi kuinka kiva, että tuli/tulitte... että he tietää, että mun yhteydenpitoni vähyys ei tarkoita, että en halua olla tekemisissä. Puhelin ei vaan ole mun juttuni.
 

Yhteistyössä