Kokonaisveroaste on Suomessa useamman prosenttiyksikön liian matala

[vierailija]

Kokonaisveroaste on Suomessa useamman prosenttiyksikön liian matala

Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velkarahalla, kun aikaisemmat verotulot ovat siirtyneet ulkomaisille sijoittajille osinkotuloina ja ylimmille tulodesiilille muina verohelpotuksina.

Nyt tarvitsemme verotukseen ryhtiliikkeen, ja ylimmille tulodesiileille rajummat verot. Yritykset myös verolle, jos eivät investoi ja työllistä, ja lisäksi on laitettava verolle vielä verovapaat osinkotulot.

Rahaa on kerättävä sieltä missä sitä on liikaa. Löysä raha pois hyödyttämään yhteiskuntaa eli meitä kansalaisia, jotka muodostamme Suomen. Ulkomaalaisia sijoittajia meidän ei tarvitse elättää, he kyllä pärjäävät ylimääräisten rahojensa kanssa muutenkin.

Veroja, veroja, veroja. Lisää veroja. Ei ole muuta tapaa tasapainottaa taloutta terveellä pohjalla ja kansan enemmistön edut huomioiden.

 

[vierailija]

Sixten Korkmanin mukaan (jokunen vuosi sitten) kokonaisverotus oli tuolloin n. 8 mrd euroa alle vuoden 2016 kokonaisveroasteen, nyt OrpoPurran kaudella yhä pahenevan oikeiston veropopulismin aikana railo lienee jo 10 mrd euroa. Eli tuon verran enemmän valtionvelkaa ja leikkauksia oikeiston kestämättömällä veronkiertovelkataloudella. Kärsikö joku muka oikeasti vuonna 2016 kamalasta verotuksesta Ainakin verorahotteisen hyvinvointivaltiomme rahoitus oli vakaammalla pohjalla.

 

[vierailija]

Suomen kokonaisveroaste on maailman ja Euroopan kärkeä, ja bruttokansantuotteestamme noin 42–43 % ohjautuu veroihin ja muihin lakisääteisiin maksuihin. Verrattuna muihin maihin, erityisesti muihin Pohjoismaihin, Suomen verotuksen erityispiirre on jyrkkä progressio: erityisesti keski- ja hyvätuloisia palkansaajia verotetaan ankarasti moniin muihin maihin verrattuna.

 

[vierailija]

Sixten Korkmanin mukaan (jokunen vuosi sitten) kokonaisverotus oli tuolloin n. 8 mrd euroa alle vuoden 2016 kokonaisveroasteen, nyt OrpoPurran kaudella yhä pahenevan oikeiston veropopulismin aikana railo lienee jo 10 mrd euroa. Eli tuon verran enemmän valtionvelkaa ja leikkauksia oikeiston kestämättömällä veronkiertovelkataloudella. Kärsikö joku muka oikeasti vuonna 2016 kamalasta verotuksesta Ainakin verorahotteisen hyvinvointivaltiomme rahoitus oli vakaammalla pohjalla.

Korkmanin ja muiden talousoikeistojen (esim. Kiander) laskelmat ovat perustuneet siihen, että jos kokonaisveroaste olisi pysynyt vuoden 2016 tasolla 44 prosentissa, Suomen julkisen talouden tulot olisivat olleet nykyisellä tasolla noin 8 miljardia euroa korkeammat.

 

[vierailija]

Tuo näkemys heijastaa vahvasti yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannattajan näkökulmaa: että verotuksessa on pitkään tahtomattomasti vahvistettu omistajien ja pääoman asemaa työtä ja julkinen sektori vastaan, ja että nyt tarvitaan systemaattinen korjaus korkeampiin veroihin – erityisesti siellä, missä rahaa on eniten. Tämä on yksi yhteiskunnallisesti hyvin perusteltu lähtökohta, vaikka kansallinen politiikka on toistaiseksi ollut huomattavasti maltillisempi.

Miksi kokonaisveroaste on lian matala kestävyyden kannalta?

Oikeistojohtoiset hallitukset (myös Orpo‑Purra) ovat 2000‑ ja 2010‑lukujen aikana vähentäneet työn verotusta, yritysverotusta ja pääomaverotusta (esim. osinkovero, pääomaverotuksen kevennykset), mutta nostaneet kulutustasaveroja ja palvelumaksuja, mikä on pudottanut kokonaisveroastetta useamman prosenttiyksikön verran verrattuna 2000‑luvun alkupuolen tasoihin.

Samaan aikaan veropohjan rapautus on johtanut siihen, että iso osa tuloista ja varoista on siirtynyt muotoihin, jotka joko verotetaan kevyemmin tai siirtyvät ulkomaille (osinkotulot, veroparatiisit, sijoittajien etuoikeudet).

Tämä on nostanut julkisen talouden velkataakkaa, koska julkisia hyvinvointiperuspalveluita ei ole leikattu samaan tahtiin kuin verotuloja, vaan rahoitusta on haettu velkarahalla – mikä on yksi perustelu sille, että verotuksessa tarvitaan nyt “ryhtiliike”.

 

[vierailija]

Korkmanin ja muiden talousekonomistien (esim. Kiander) laskelmat ovat perustuneet siihen, että jos kokonaisveroaste olisi pysynyt vuoden 2016 tasolla 44 prosentissa, Suomen julkisen talouden tulot olisivat olleet nykyisellä tasolla noin 8 miljardia euroa korkeammat.