V
vierailija
Vieras
Suomalaisen oikeiston oppiäiti Margaret Thatcher antoi työnäytteensä jo toimiessaan opetusministerinä vuonna 1971 lopettamalla maksuttoman maidon tarjoilun kouluissa 7–11 -vuotiaille lapsille. Tähän ei Suomen oikeisto ole vielä kyennyt. Kuvassa englantilaiset koululaiset nauttimassa maitoannostaan vuonna 1944
vasenkaista.fi
Hyvinvointipolitiikkaa eri yhteiskuntaryhmissä
Hyvinvointipolitiikan suhde eri yhteiskuntaryhmiin on vaihdellut suuresti eri aikoina. Sodan jälkeen oli kiireellisimpinä hoidettava siirtoväen asiat.
1950-luvulla suuria hankkeita riitti: lapsilisät, kansaneläkkeet, kansakoulujen ja sairaaloiden rakentaminen. Näistä huono-osaiset hyötyivät eniten.
1960-luvulla keskiössä olivat palkansaajat ja naiset – heidän toimeentulonsa turvaaminen ja naisten ansiotyön helpottaminen.
1970- ja 1980-luvulla oli varaa nostaa toimeentuloturvan tasoa ja lisätä investointeja ihmiseen, aina tarhaikäisistä yliopisto-opiskelijoihin.
1990-luvulla ryhdyttiin etuisuuksia leikkaamaan.
(Lähde: Sipilä & Anttonen, WSOY 2010)
Tässä juttusarjassa pureudutaan sodanjälkeisen suomalaisen hyvinvointivaltion syntyhistoriaan ja sen vastustamiseen.
Kuusiosaisen sarjan osat:
https://vasenkaista.fi/2024/04/koht...-hyvinvointivaltiosta-avattiin-syksylla-1956/ (osa 1)
https://vasenkaista.fi/2024/05/sputnikin-lentovuonna-ratkaistiin-suomen-hyvinvointivaltion-suunta/ (osa 2)
https://vasenkaista.fi/2024/06/koyhainhoitomenoista-hyvinvointivaltion-rakentamiseen/ (osa 3)
https://vasenkaista.fi/2024/07/60-l...ettiin-valtionvarainministerion-selan-takana/ (osa 4)
https://vasenkaista.fi/2024/09/hyvi...-huolissaan-rahvaan-tyomoraalin-holtymisesta/ (osa 5)
Kokoomus aloitti hyvinvointivaltion purkamisen propagandansa jo 50 vuotta sitten
Ensimmäisen hyökkäyksen hyvinvointivaltiota vastaan teki itävaltalaisenglantilainen taloustieteilijä Friedrich Hayek vuonna 1944 kirjassaan Tie orjuuteen. Hän väitti hyvinvointivaltion vaarantavan…
vasenkaista.fi
Hyvinvointipolitiikan suhde eri yhteiskuntaryhmiin on vaihdellut suuresti eri aikoina. Sodan jälkeen oli kiireellisimpinä hoidettava siirtoväen asiat.
1950-luvulla suuria hankkeita riitti: lapsilisät, kansaneläkkeet, kansakoulujen ja sairaaloiden rakentaminen. Näistä huono-osaiset hyötyivät eniten.
1960-luvulla keskiössä olivat palkansaajat ja naiset – heidän toimeentulonsa turvaaminen ja naisten ansiotyön helpottaminen.
1970- ja 1980-luvulla oli varaa nostaa toimeentuloturvan tasoa ja lisätä investointeja ihmiseen, aina tarhaikäisistä yliopisto-opiskelijoihin.
1990-luvulla ryhdyttiin etuisuuksia leikkaamaan.
(Lähde: Sipilä & Anttonen, WSOY 2010)
Tässä juttusarjassa pureudutaan sodanjälkeisen suomalaisen hyvinvointivaltion syntyhistoriaan ja sen vastustamiseen.
Kuusiosaisen sarjan osat:
https://vasenkaista.fi/2024/04/koht...-hyvinvointivaltiosta-avattiin-syksylla-1956/ (osa 1)
https://vasenkaista.fi/2024/05/sputnikin-lentovuonna-ratkaistiin-suomen-hyvinvointivaltion-suunta/ (osa 2)
https://vasenkaista.fi/2024/06/koyhainhoitomenoista-hyvinvointivaltion-rakentamiseen/ (osa 3)
https://vasenkaista.fi/2024/07/60-l...ettiin-valtionvarainministerion-selan-takana/ (osa 4)
https://vasenkaista.fi/2024/09/hyvi...-huolissaan-rahvaan-tyomoraalin-holtymisesta/ (osa 5)