koliikin kesto

[Raisa]

Kertokaa äidit joiden vauvalla on koliikkia ollut, että kuinka kauan se kesti?

Meidän tyttö on 7vk ja koliikki on sietämätön. Ensin iltakärttyisyyttä noin välillä 21-24 ja sitten alkaa huuto. Huutoa kestää 05-06 saakka, toissa yönä jopa 10 asti aamulla. Mikään ei auta paitsi ylösalas hytkyttäminen jonkun verran, ja sitä jaksaa vain muutaman minuutin melkein viisikiloisen kanssa..

Olemme kaikki aivan sekaisin väsymyksestä. Jostain luin, että helpottaa puoleen vuoteen mennessä ja kokonaan loppuu viimeistään vuoden ikään mennessä, mutta ei kai tämä voi olla totta? Siis sekoan ihan varmasti, jos tätä kestää edes muutaman viikon vielä saati sitten vuoteen saakka:I

Neuvolassa sanottiin vaan, että ""keskimääräistä vaikeampi koliikki"" eikä paljoa apuja tullut.

 

[ei kai..]

ei kai koliikki niin kauaa kestää?!?!?
Olen kuulluut ja lukenut, että 3 kk iässä pitäisi suurin osa olla kärsitty ja olon helppottua (myös vanhemmilla) suuresti!!!
Myös ""sanonta"" että toinen kuukausi olisi pahin itkukuu on tuttu..
Mutta onhan niitä eroja vaaveissa.

Onko teillä rintarappua/kantoliinaa?!?
Jos siinä vauva rauhoittuisi edes jonkin verran...

voimia

 

[,,]

Kolmeen kuukauteen mennessä pitäisi helpottua! Oletko muuten kokeillut vyöhyketerapiaa, kuulemma on ollut iso apu monille!
Tsemppiä kovasti ja jaksamista!

 

[Rusina]

Meidän tytöllä, nyt 4,5kk oli ""paha"" koliikki. Tyttö heräsi klo.10-11 aamulla, Huuto alkoi n.klo. 12 ja sitä kesti klo.01.00 asti joka päivä 3 vkon iästä 3kk1vkon ikään asti. Meillä ei auttanut mikään muu kuin sylissä maha lattiaa kohti kantaminen ja samaan aikaan hytkyttäminen (kokeiltiin vyöhyketerapiaa, kantoliinaa, kaiken maailman vauvakiikkuja jne.. Tyttö ei viihtynyt vaunuissa eikä autossa, vain sylissä mahdottomassa hytkytyksessä ja silloinkin usein itki . Tyttö painoi jo syntyessään 4,3kg ja koliikin loputtua melkein 8kiloa. Mulla on itsellä ainakin käsilihakset nyt kunnossa, mitään muuta hyvää koliikissa ei sitten ollutkaan. Meille tarjottiin neuvolasta kotiin apua, mutta oltiin jo siinä vaiheessa palkattu kotiapulainen, koska esikoisemme alkoi olla myös jo väsynyt tytön jatkuvaan itkemiseen. Huuto on hirveää ja se ettei lasta voi auttaa kunnolla, on vielä kamalanpaa. Pyydä pian neuvolasta apua, että et pala totaalisesti loppuun. Voimia!

 

[hmm]

Sanon vaan että virheen teette kun alatte hytkyttää lasta rauhoittaaksenne. Lapsi vaan villiintyy lisää eikä varmasti rauhoitu.
Lapsen itku kannattaa kuulostella ja jutella rauhallisesti. Jos lasta hytkyttää ei ehdi edes huomata milloin itkussa tulee ""tauko""-vaihe jolloin lapseen saa parhaiten kontakstin. kun vauva tajuaa että äiti tai isä on siinä lähellä ja pitävät sylissä niin tutti monesti auttaa ja hellä taputtelu selkään. huoneen jossa lasta ""rauhoitetaan"" tulee olla mahdollisimman hämärä. jopa pimeä. monesti ai auta muu kuin mennä oikein pimeään komeroon tai huoneeseen johon ei pääse valoa ja rauhallisesti rauhoittaa lasta. Kaikenlaiset virikkeet ja heiluttelut vain pahentavat tilannetta.
kannattaa lukea Tracy Hoggin kirja ""Opi kuuntelemaan vauvaasi"". Ja puhun siis nyt omasta kokemuksesta. pojalla samanlaista huuto/kitinää ja neuvot ovat auttaneet.

 

[leonie]

Meidän tyttö huusi aika kovasti noin kolme viikkoa vanhana eikä silloin varmasti olisi auttanut rauhallinen äiti tässä vakuuttelu. Erinomainen apu on ollut iso voimistelupallo, lapsi sylliin ja pallon päälle pomppimaan. Emme ole mielestäni tehneet mitään virhettä sillä nykyisin huuto on loppunut (vauva 2 kk). Mutta kokemusta mulla on toki vain tästä yhdestä ja vielä hyvin pienestä tytöstä.

Ainakin kirjojen mukaan koliikki loppu 3kk tienoilla, joillan voi jatkua 4-5 kk asti (mutta silloin yleensä lievempänä).

Hurjasti jaksamisvoimia ap:n perheelle!

 

[Rusina]

Kuten jo kerroin meillä kaikki sinunkin edellä mainitsemat keinot kokeiltiin. Tuli heti mieleen, että teillä ei ole koliikkivauvaa ollut, koska noin neuvot. Koliikkivauva ei rauhoitu pyllylle taputtelulla saati sitten pimeään komeroon viemisellä. Jollakin se varmasti toimii itkua lievittävänä keinona, mutta ei meillä. Ainoa millä tytön sai rauhoittumaan oli tuo kuvaamani hyssytys. Jos tuttia tarjosin, huuto senkun yltyi.. Meillä tyttö huoli tutin vasta viikko sitten, eli reilu 4kk vanhana ja se onkin nykyään mitä mainioin kapistus. Mutta mitään vauvaan liittyvää ei voi kyllä yleistää, koska ihan kaikki vauvat ovat omia yksilöitään, toivon kyllä ap:n vauva rauhoittuisi esim.pyllylle taputtelulla tai tutilla, aina helpompi kuin kantaa ja hyssyttää lasta 13h vuorokaudessa.

 

[Pahvi]

VOIMIA!!!!

Meidän tytön koliikki loppui 3kk neuvolapäivänä
Tosin meidän likka huusi aika paljon vähemmän, vain 5 tuntia joka ilta...

Ei kait siihen huutoon mikään auttanut, ehkä eniten se, että mies kantoi tyttöä niin, että tyttö oli maha alaspäin käsivarsilla. Samalla hytkytystä eestaaas... Ja sen 5 tuntia illassa... Vuorotellen miehen kanssa kannettiin ja hytkytettiin. Paitsi, että oli elokuu ja hiivatin kuuma. Ikkunat auki Varmaan koko lähitienoo tiesi meidän koliikin
Meillä ainakin oli telkkari päällä ja telkkarin edessä hytkytettiin, saipahan itse katsella sitä telkkaria

Ja välillä pyysin isovanhempia avuksi illan hytkytykseen. Varsinkin jos miehellä oli menoa. Kannattaa pyytää ihan kantoapua.
Meillä ainkaan auto, kantoliina, vaunut yms ei auttanu.

 

[onneksi ohi]

Mikäänhän siihen huutoon ei oikein taho auttaa muuta kuin se paljon puhuttu aika. Koliikki loppui kokonaan vähän ennen 4 kuukautta. Meillä tyttö 5 kuukautta ja iloinen ja aurinkoinen neiti on nykyään.

Pieniä kikkoija joita meillä kokeiltiin, joista olikin hieman apua (ainakin parempi mieli vanhemmilla) Kantelu käsivarrella, niin että lapsen kasvot lattiaan päin ja niin sitä käveltiin pitkin asuntoa, jos neitiä käänsi toisin päin sylissä huuto yltyi. Olihan niitä muitakin, mutta eipä niistä ollut apua meillä....

 

[kikka]

Meillä koliikki loppui 3,5 kuukauden iässä. Cuplaton ja vyöhyketerapia olivat käytössä mutta silti oli aika tuskaa.. Meillä rauhoittelukeinoina mm. auton turvakaukalossa kantelu ja jopa autoajelut, lämmin kaurapussi mahaa vasten ja kantoliina. Usein puhutaan ""kolmen kuukauden koliikista"" eli siihen mennessä yleensä helpottaa, voimia!

 

[sarika]

hei Raisa,
oletko kokeillut Rela-tippoja? Meillä tyttö heräsi myös aina samaan aikaan huutamaan vielä viime viikolla ja mitään selitystä sille huudolle ei ollut. Vaihdoin Devitolit Jekovit-tippoihin ja annan hänelle myös joka aamu Rela-tippoja ja koska tyttö nukkuu suurimman osan päivästä, pidämme häntä väkisin hereillä illalla, jotta unta riittäisi sitten yöksi. Meillä oli ilmeisesti vain rytmi sekaisin, koska nyt ollaan nukuttu monta yötä hyvin ja rauhallisesti. Kannattaa myös kokeilla ehdottomasti sitä vyöhyketerapiaa ja jos teillä on vauvavakuutus, korvannee käynnit, ehkä. Voimia ja jaksamista!!

 

[Meitsi]

Meillä ei onneksi ole kolmen muksun kanssa omakohtaista kokemusta koliikista, mutta rohkenen silti kirjoittaa yhden vinkin, josta voi olla apua tai sitten ei. Eli : onko vauvaltanne tarkistettu, ettei hänellä syöty ruoka palaa takaisinpäin ruoansulatuskanavassa ja aiheuta kipua ? Englanniksi ongelman nimi on esophaegal reflux, suomenkielistä nimeä en tiedä. Isolla osalla koliikkivauvoista on ko. ongelma, ja sen selville saaminen ei ymmärtääkseni ole kovin vaikeata. Vaivaan on lääke, jonka antaminen helpottaa samantien.

Olen kuullut, että jostakin syystä Suomessa ei koliikkivauvoja rutiininomaisesti tutkita tämän vaivan suhteen, mikä on aika ihmeellistä.

 

[voi olla]

Suomeksi sanotaan refluksitauti tai refluksiesofagiitti. Se tosiaan saattaa olla joidenkin koliikkivauvoiksi ""leimattujen"" taustalla oleva tauti.

 

[Raisa]

Kiitos paljon neuvoista ja tuesta.

Kaikkea on kokeiltu paitsi vyöhyketerapiaa. Vakuutus ei korvaa ja mieheni ei usko sellaiseen ""hömpötykseen"" (no en oikein kyllä minäkään).

Tuo refluksivaiva taitaa olla ""takaisinvirtaus""-ongelma, josta luin lääkärikirjasta. Vauva viedään ensi viikolla lääkäriin (jollekin koliikkiasiantuntijalle, sen vakuutus kyllä korvaa!), jollei tilanne helpotu.

Olen nukkunut neljän viime vuorokauden aikana 1-2h/vrk. Olen aivan sekaisin ja pudotinkin vauvan (onneksi sängylle eikä sitä sattunut. Mutta arvatkaa pelästyinkö.) Ensi yön saan nukkua, kun isovanhemmat ja mies lupasivat hoitaa vauvan eli saan vetää unta palloon koko yön, paitsi täytynee pumpata tissit ainakin kerran yön aikana. Ihanaa.