Koliikkivauvan kanssa laivalle...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Surku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Surku

Vieras
Iltoja kaikille!

Kommentteja ja vinkkejä kaipaisin seuraavaan: elikkäs lyhyesti kuopus on nyt 2kk1vko, ja kuukauden verran on kärsinyt todella pahasta koliikista, huutaa n. 5pv viikossa kolmesta viiteen tuntiin :( Mun äidillä puolestaan kahden vkon päästä 50-vuotissynttärit, joita piti juhlia ihan omalla porukalla (siis äiti, miesystävänsä ja minä perheineni) ruotsinlaivalla. Kun suunnitelmat tehtiin ja lippuja varattiin ei koliikista ollut tietoakaan, ja ajattelin että matka voisi onnistua ihan hyvin vajaan kolmekuukautisen kanssa.

Noh, nyt sitten viime viikolla puhuin äitini kanssa ja totesin, ettei me mitenkään voida lähteä laivalle tuon koliikkitapauksen kanssa. Tämä oli tietty äidille iso pettymys, eikä ymmärrä asiaa ollenkaan. Tänään keskustelu oli jo sillä asteella, että emme vain viitsi lähteä, eikä hänen synttärinsä ole mielestämme sen arvoisia, "täytän vain kerran 50 v." jne... Hoh-hoijaa. Äidin mukaan "laivalla kyllä ymmärretään, että pienet vauvat joskus huutaa". Eli ongelmana lähinnä se, että äitini ei tosiaankaan taida ymmärtää, millaista vauvan koliikkihuuto voi pahimmillaan olla!

Kurja mieli on nyt, onhan nää tosiaan äidin 50v. juhlat, jotka menee nyt täysin mönkään. Mut mitä mieltä olette, eihän me pojan kanssa mitenkään voida lähteä??? Tuskin mitään"ihmeparantumista" tulee kahdessa viikossa tapahtumaan. Pieni mahdollisuus tietysti on, että juuri tuolle risteilyillalle osuisi huuttamaton ilta, mutta aika iso riski huutoon kyllä on. Vai oonko vain liian arka, pitäiskö vaan lähteä ja ottaa se riski että ilta kuluu hytissä vauvaa hyssytellessä? Tietty se on kurjaa myös kaikille naapurihyttiläisille parin kerroksen säteellä...

Siis apua, mitä teen?
 
Itse en kyllä lähtisi. Onhan se totta, että äiti täyttää vaan kerran sen 50v. Mutta tuskin te nyt tarkoituksella olette ajoittaneet raskauden niin, että osuupahan sitten pieni vauva äitin 50v synttäreille ja vielä vähemmän varmasti olette sitä koliikkia suunnitelleet. Eihän siellä kenelläkään ole kivaa jos vauva vaan huutaa. En suosittele.
 
Pienen koliikkilapsen kanssa ei todellakaan kannata lähteä laivalle, luulisi sen jo 50- vuotiaankin tajuavan. Mukavaa, että ajattelet lastasi ja muita matkustajia. Lapsesi huuto ei kukaan ulkopuolinen rakasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmaa:
Itse en kyllä lähtisi. Onhan se totta, että äiti täyttää vaan kerran sen 50v. Mutta tuskin te nyt tarkoituksella olette ajoittaneet raskauden niin, että osuupahan sitten pieni vauva äitin 50v synttäreille ja vielä vähemmän varmasti olette sitä koliikkia suunnitelleet. Eihän siellä kenelläkään ole kivaa jos vauva vaan huutaa. En suosittele.

Peesi.
 
en suosittele minäkään. Jos sattuu se huuto ilta päälle, niin ei ole kenellekään kivaa (lähinnä ajattelen sinua itseäsi).
Kyllä äitisi pitäisi ymmärtää tilanne. Eihän tämä ole teidän vika, minkäs sille voi jos joutuu perumaan.
 
Tai sitten sattuu se ilta, ettei huuda :)

Minä menisin äiskän viiskymppisille, huutaisi lapsi tai ei. Kyllä niille paateille mahtuu ääntä, aikuisten mökää ja örvellystä, ihan riittämiin.
 
mä en lähtis vaikka varmaan mieli tekis. vieraissa oloissa vauvan koliikit ym tuntuu kaksin verroin kauheammilta. ja harmittaa ku muut tekee sitä ja tätä eikä itse pääse. jääkää kotiin koko perhe ja viettäkää 50 myöhemmin pikku porukalla kun on parempi ajankohta eli kun vaavi paremmalla mielellä. lapset on hetken pieniä ja isovanhemmat ymmärtää.
 
Se on sinullekin raskasta olla vieraassa paikassa koliikkivauvan kanssa. Hermoilet muiden reaktioita ja vauva aistii sinun hermoistuneisuuden.. eikä kenelläkään ole kivaa. Ja kaiken ajanhan joutuisit melkein viettämään sitten hytissä-- :/
 
Kiitti kaikista vastauksista!

Ajattelen julkisilla paikoilla ehkä vähän liikaakin sitä, ettei vain lapset kohtuuttomasti häiritse muita, eli siinäkin mielessä matkasta tulisi varmaan melkoinen stressipiikki. Ja tosiaan toi huuto on vauvalla jotain uskomatonta, ollaan muutaman kerran pelätty että pojalta menee taju... Eli kuuluu varmasti kauas eikä näkykään ole mitään kaunista katseltavaa!

Yritän nyt vielä puhua äidin kanssa, josko tosiaan voitais siirtää juhlinta keväälle, odotetaan kiivaasti sitä maagisen kolmen kuukauden täyttymistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pikku-Akka:
Se on sinullekin raskasta olla vieraassa paikassa koliikkivauvan kanssa. Hermoilet muiden reaktioita ja vauva aistii sinun hermoistuneisuuden.. eikä kenelläkään ole kivaa. Ja kaiken ajanhan joutuisit melkein viettämään sitten hytissä-- :/

Mie voin vaan kuvitella miten "ahdistunu" ite olisin tossa tilanteessa. En lähtis.
 
jää kotiin niin kuin sinusta hyvältä tuntuu. voihan äitisi mennä miesystävänsä kanssa kahdestaan. järjestä vaikka myöhemmin yllärijuhlat hänelle, niin varmasti leppyy.
 
Joo, kun äitini oli meillä yötä, niin oli jus tollanen huutamaton ilta, eli ei siis ole nähnyt poikaa tositoimissa. Oon kyllä nyt ihan tarkoituksella soittanut hänelle huudon aikana ;)

Vyöhyketerapiaa kokeiltu, tuo avun niiksi illoiksi kun siellä on käyty, mutta ei pidempään.
 
Oletko miettinyt omaa ruokavaliotasi? Siis jos imetät? Tarkoitan tätä ihan hyvällä, joten älä loukkaannu. Meidän esikoinen itki myös mahaansa ekat kuukaudet ja se oli järkyttävää. Myöhemmin paljastui ties mitä allergioita, joten on käynyt jälkikäteen mielessä, et pahensinko vauvan vaivoja syömällä jotain väärää :( Neuvolasta en oikein apua saanut, enkä siinä vaiheessa mistään mitään tiennyt, joten en osannut ajatella, että oma ruokavalio voisi niin paljon vaikuttaa. Tyhmä mikä tyhmä, mut ei auta enää jälkikäteen surra.

Oletko muuten kantoliinaa kokeillut? Joillakin saattaa sekin asento auttaa pahimpiin huutoihin.
 
Ollaan saatu kotihoito-ohjeet, mutta ei valitettavasti ole ollut apua. Esikoisen kanssa oli sama ongelma, tosin huuto ei ollut niin rajua kuin nyt vauvalla. Hänellä vyöhyketerapia auttoi, ja silloin myös meillä kolme kertaa riitti. Nyt on jostain syystä hankalampi tapaus.
 
Vieraalle: meilläkään ei neuvolasta isompia apuja ole tullut, mutta th:n ja nl lääkärin mielestä olisi selvä koliikki, eikä allergiaperäistä. Noita ruokavaliojuttuja on kuitenkin kokeiltu, ja nytkin olen sellaisella dieetillä, että sallittujen ruoka-aineiden määrän voi laskea melkein yhden käden sormin... Tympii... Mitään allergiatestejä ei ole ainakaan vielä kuitenkaan tehty. Ensi viikolla soitan taas neuvolaan, ja kerron ettei ole tämäkään dietti auttanut, toivottavasti päästäis nyt johonkin testeihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Vieraalle: meilläkään ei neuvolasta isompia apuja ole tullut, mutta th:n ja nl lääkärin mielestä olisi selvä koliikki, eikä allergiaperäistä. Noita ruokavaliojuttuja on kuitenkin kokeiltu, ja nytkin olen sellaisella dieetillä, että sallittujen ruoka-aineiden määrän voi laskea melkein yhden käden sormin... Tympii... Mitään allergiatestejä ei ole ainakaan vielä kuitenkaan tehty. Ensi viikolla soitan taas neuvolaan, ja kerron ettei ole tämäkään dietti auttanut, toivottavasti päästäis nyt johonkin testeihin.

Ihan pienillä ei testeissä välttämättä näy mitään :( Meidän esikoisella alkoi ihottumaoireet, kun huutovaihe loppui. Välillä ihottoma oli hurjaakin ja neuvolassa sanottiin vain, että jos vaikka jotain perusvoidetta vähän kokeilet. Menimme ykstyislääkärille, joka lähetti tytön Tyksiin lisätutkimuksiin eli eipä ihan perusvoiteet auttaneet. Tällöin lapsi oli vähän alle vuoden ikäinen. 1-vuotispäivän jälkeen iho-oireet yhtäkkiä katosivat ja tilalle tuli vatsavaivat. Sitten aloimme itse epäillä ruoka-aineita syyksi ja kotona testailimme erilaisia dietteejä. Aika äkkiä huomasimme mikä vatsaa ärsyttää ja lääkäriin uudestaan. Verikokeissa ei näkynyt juuri mitään allergioita, vaikka oireet syömisen jälkeen oli selvät. Onneksi pienillä lapsilla allergiat voivat mennä ohi kuten meillä. Enää on 1 aine kiellettyjen listalla ja lapsi melkein 3. Tsemppiä teille ja toivotaan, ettei kyse ole allergiasta, ja että kohta jo helpottaa. Se pienen huuto oli ihan kamalaa ja meillä sitä oli yötä päivää ekat kuukaudet.
 

Yhteistyössä