konflikti mieheltä

[ov]

mies iski nyrkillä oven rikki

oltiin illanvietossa,kivaa oli. Pyysin miestä, että lähdetään ajoissa kotiin. Juuri tultiin kotiin. Sanoin miehelle, etttä toivottavasti hän muistaa jatkossa kanssa lähteä joskus kotiin silloin kun minä toivon, kun itse olen hänen kanssaan tähän asti. Hän raivostui,menetti täysin malttinsa, hajoitti nyrkillä makuuhuoneen oven ja haukkui minut.

voisitko elää tällaisen miehen kanssa jatkossa

 

[oli ainakin]

"fiksu" ajankohta aloittaa turhamainen keskustelu...

miettikää kotiinpaluuaikoja sitten kiltisti selvin päin.

 

[sister of mercy]

Näyttää hieman siltä että miehelläsi alkaa olla mitta täynnä pikkuaviomiehen velvollisuuksista. Ole kiitollinen että se oli ovi etkä sinä ja opettele lukemaan tilanteita äläkä aloita turhamaisia keskusteluja kun miehelläsi on sytytyslanka palamassa.

 

[älä odota milloin osuu]

mun mielestä miestä ei voi puolustella. Mikään ei oikeuta käyttäytymään väkivaltaisesti. vaimoa tai muita ihmisiä kohtaan. Se, että hajottaa nyrkillä oven tuollaisesta syystä kertoo, että nyt nainen ala kalppia. mulla ollut joskus äkkipikainen väkivaltainen ukko, ja voin sanoa, että nyrkin kohteena muutaman seinäänlyönnin jälkeen olin minä.

jotenkin oletin, että mies oli toivonut sut olemaan siellä kauemmin kuin halusit. kerroit, että joskus hän myös tekisi sinun toivomuksen mukaan, sehän on ihan normaalia keskustelua.

tuollaiset väkivaltaiset miehet kiistävät jälkeenpäin aina kaikki. Hajotettu ovi kodissani todistaa tämän tapahtuneeksi. Olet siihen syypää, niin sanoo juoppuhullu äijä, siis lähde jo aamulla...

 

[Liioittelua!]

mielestäni tuo nyrkillä oven paukominen on sellaista, mitä tekee mies kun haluaa määrätä ja komentaa naista.
Eli mies ei ole välttämättä väkivaltainen tai ei halua ehkä lyödä naista.
Mutta jostain henkisestä kehittymättömyydestä tuollainen kumpuaa.
Minunkin mies monesti alkaa kukkoilla kun kokee että sanat eivät riitä,
en pidä häntä vaarallisena, vain typeränä ja silläi hankalana että en luota että hänen kanssaan voi keskustella, kun aina pitää muistaa että saattaa mennä takuuvuokra kämpästä mikäli aloittaa keskustelun väärin.

Joten jätä ukko, mutta älä paisuttele asiaa tai ala dramatisoida kuinka sinua nyt kaltoin kohdellaan ja joudut "elämään pelon ilmapiirissä"

Eli nyt vähään aikaan älä tee mitään mutta sinuna alkaisin suunnitella jo eroamista, miehelle voi sanoa että koet ettei kommunikointipuoli oikein toimi.

Kuitenkin juttu on sillä tavalla että jos nyt opetat miehelle, että särkemällä jotain tavaraa hän saa tahtonsa läpi ja sinä vaikenet, niin hän alkaa joka kerta käyttää sitä konstina kun ei halua puhua, ja mies vetää sitä konstia sitten usein koska miehet ei lähtöjäänkään halua keskustella vaimonsa kanssa, joten se on joka kerta kun pyydät miestä viemään roskat ulos sen pitää paukutella jotain mennessään.

 

[Liioittelua!]

siis korostan vielä että meillä tuo ovenpaukuttelu alkoi kauan sitten, ja kertaakaan mun ei ole silti tarvinnut pelätä että minua löisi.
Tietenkin jos tuo oli eka kerta niin seuraava voi toki olla se nyrkki naamassakin,

mutta itse siis jäin viellä ekan särkemistapauksen jälkeen eikä se ole siitä edennyt pitemmälle, kuitenkin huomaan että kun en kerrasta laittanut poikki niin nyt se on alkanut käyttää raivoamista konstina..eli alkaa ilmeillä sun muuta, jotaa näkisin että seuraavaksi paukkuu taas jotain..

 

[Liioittelua!]

..ja luottamushan siinä menee toisen järjenkäyttöä kohtaan kokonaan...eli paukuttelijamiehen kanssa eletään aivan vaikenemispainotteista elämää, joutuu harkitsemaan liikaa sanojaan yms.

 

[järkevää]

mielestäni tuo nyrkillä oven paukominen on sellaista, mitä tekee mies kun haluaa määrätä ja komentaa naista.
Eli mies ei ole välttämättä väkivaltainen tai ei halua ehkä lyödä naista.
Mutta jostain henkisestä kehittymättömyydestä tuollainen kumpuaa.
Minunkin mies monesti alkaa kukkoilla kun kokee että sanat eivät riitä,
en pidä häntä vaarallisena, vain typeränä ja silläi hankalana että en luota että hänen kanssaan voi keskustella, kun aina pitää muistaa että saattaa mennä takuuvuokra kämpästä mikäli aloittaa keskustelun väärin.

Joten jätä ukko, mutta älä paisuttele asiaa tai ala dramatisoida kuinka sinua nyt kaltoin kohdellaan ja joudut "elämään pelon ilmapiirissä"

Eli nyt vähään aikaan älä tee mitään mutta sinuna alkaisin suunnitella jo eroamista, miehelle voi sanoa että koet ettei kommunikointipuoli oikein toimi.

Kuitenkin juttu on sillä tavalla että jos nyt opetat miehelle, että särkemällä jotain tavaraa hän saa tahtonsa läpi ja sinä vaikenet, niin hän alkaa joka kerta käyttää sitä konstina kun ei halua puhua, ja mies vetää sitä konstia sitten usein koska miehet ei lähtöjäänkään halua keskustella vaimonsa kanssa, joten se on joka kerta kun pyydät miestä viemään roskat ulos sen pitää paukutella jotain mennessään.

Oli mukava lukea kirjoitustasi näinkin vaikeaan asiaan. Siinä on valtavasti tunneälyä. Mielenmaltti on mahtava. Vain muutama järkevä ja harkittu lause ei todellakaan kerro, mitä mielessäsi ajattelet. Hyvin harva nainen pystynee vastaavassa tilanteessa coolisti vain toteamaan: " ettei kommunikontipuoli oikein toimi".

 

[no]

[viesti moderoitu]

 

[Sivupersoona.]

Joskus sitä vaan suuttuu jostakin niin silmittömästi, että haluaisi särkeä jotakin.
Onneksi olen kuitenkin pystynyt hillitsemään itseni. Tunne on kuitenkin tuttu, joten jos itsehillintä pettää, niin silloin voi tapahtua mitä vaan. Mutta mikä olisi sitten se paras keino ettei miehet ajautuisi tuon tunteen valtaan? Olisiko se tapa hyvä, että riideltäisiin usein mutta maltillisesti, ettei syntyisi patoutumia. Tai jotakin muuta?

 

[Liioittelua!]

No mitä tuota apn tapausta lukee niin ilmeisesti apllä on ollut ongelma aiemmin miehen kanssa siitä, että hän ei suostu lähtemään baarista ihmisten aikoihin pois, vaan istuttaa aptä kännäyksen merkeissä aina tappiin asti, tai ei ainakaan lotkauta korvaansa jos ap sanoo että mennään kotiin, vaan mies päättää milloin lähteä.

Joku voi siihen sanoa että menkää erikseen baariin, tai antaa miehen jäädä sinne jos itse haluaa nukkua. Mutta sitä kun ei tiedä mitkä mahdollisuudet rahallisesti on ottaa kaksi eri taksia illan aikana tai missä asuvat. Joten sitä on turha spekuloida.

Siispä vaikuttaa siltä, että kun mies ei ehkä ole aiemin kuunnellut, niin nyt kun kuunteli niin ap koitti ottaa tilaisuudesta vaarin ja kehua miestä, ja sanoa että olisi mukava jos muinakin kertoina menisi näin hyvin.

No, siitä päästään siihen että itselläni ainakin sanomisen tarve on joskus ihan konkreettinen, mietin vain että miten ja milloin sen esittäisi ettei mies koe sitä vaatimuksena. Siinä mielessä olen parantumaton tapaus, että aina tietyin väliajoin jotain sanomista ilmenee, ja on kurjaa jos joutuu panttaamaan ja kiertämään asioita sen vuoksi että miehellä on lyhyt pinna.

Eli jokaisen kannattaa omalla kohdallaan varmaan miettiä, että kannattaako mieluummin laittaa mies mäkeen, vai jaksaako todennäköisesti koko loppuelämänsä jokaisen pikkuasian kohdalla miettiä "sanoako vai ei" jottei mies vain tuhoa asuntoa.

Koska voihan se naisellekin olla kohtuuton pyyntö. Sydän ja verisuonitauti itselleni ainakin on tulossa kaiken panttaamisen vuoksi, kun taas yksinäisenä ihmisenä saa justiinsa päättää mitä teen ja millä aikataululla.

Sama koskee miestä, että jos akka niin ärsyttää että pitää nyrkkinsä hajottaa niin olisikohan aika vaihtaa akkaa ettei tarvitse maksella rikinäisiä ovia ja muita yöllisiä raivon hedelmiä. Ja saa olla siellä baarissa ihan rauhassa.

 

[T.T.]

Kuitenkin juttu on sillä tavalla että jos nyt opetat miehelle, että särkemällä jotain tavaraa hän saa tahtonsa läpi ja sinä vaikenet, niin hän alkaa joka kerta käyttää sitä konstina kun ei halua puhua, ja mies vetää sitä konstia sitten usein koska miehet ei lähtöjäänkään halua keskustella vaimonsa kanssa, joten se on joka kerta kun pyydät miestä viemään roskat ulos sen pitää paukutella jotain mennessään.

Miksihän miehen ovien paiskominen tai hakkaaminen on niin dramaattista ja melkein väkivallan merkki mutta jos nainen paiskoo vaikka astioita niin se on vain räiskyvää temperamenttia? No vakavammin ottaen ei tuollaista pitäisi katsella kenenkään toimesta. Mutta toiset nyt vain ovat sellaisia että tunteet näkyvät aina suuresti ja liioitellusti. Jos homma toisaan jää vain ovien paukuttelun asteelle niin ei tuossa nyt kuitenkaan vielä mitään kauhean vakavaa ole. Tietysti asiasta täytyy keskustella mutta kyllä erilaiset temperamentitkin pitää hyväksyä silloin jos niistä ei ole oikeasti vaaraa kenellekään vaikka saattavatkin ulkopuolisesta näyttää aika lapsellisilta.

 

[Liioittelua!]

No , mielestäni ovi tai sen paukuttelu varsinkaan ei ole tuon tarinan dramaattisin osa.
Vaan se että se voi estää puhumisen, kommunikaation. Jos ei voi luottaa siihen että voi ilmaista itseään toiselle ilman rangaistusta, niin se ei toimi,

sama koskee miestä. jos mies kokee, että hänen on saatava ilmaista raivonsa, niin silloin hänen on saatava. Mutta eri asia on että kestääkö nainen katsella sen lajin teatteriesitystä kovin kauaa.

Sekin on mahdollinen ongelma, että onko ne kahden ihmisen temperamentit yhteensopivat. Itse rauhallisena ihmisenä koen suurta ahditusta kun mies paiskoo, mutta jos itse paiskon hän ei näytä mitään henkisen murenemisen merkkejä.
Kyse on sietokyvystä, nainen kyllä varmaan useimmiten alkaa vetäytyä kuoreensa, varoa ja pelätä miestä jos olennainen osa miehen temperamenttia on hajottaa paikkoja.

 

[öö ja böö]

Mikäli riita kärjistyy nimenomaan juovuksissa, niin kannattaako kännätä yhdessä? Minäkin tulkitsen tämän niin, että mies ei malta lähteä ajoissa baarista pois, kun kunnon nousuhumala on päällä, joten kun nainen kerrankin sai miehen lähtemään pois baarista ajoissa, niin sitä tilannetta ei kannata lähteä analysoimaan yöllä kotona, kun kumpikin on väsynyt eikä ole selvinpäin. Seuraavana aamuna esimerkiksi voisi kömpiä miehen kainaloon ja sanoa, miten ylpeä on miehestä, kun hän lähti ajoissa baarista ja miten ihanaa on köllötellä ja nauttia kauniista sunnuntaipäivästä.

Me juhlimme yleensä eriksemme ihan käytännön syistä. Meillä ei ole lastenhoitajia, joten jos johonkin haluaa mennä työajan jälkeen, niin hoitajana pitää olla jompikumpi. Toinen syy on se, että mies kokee, että hänen pitää baarissa vahtia minua pepun puristelijoilta yms., jotka tunkevat loppuillasta liian lähelle, joten mies ei osaa rentoutua sillä tavalla kuin yksin ollessaan. Emme kärsi mustasukkaisuusdraamasta, vaan miehen osalta hänen suojelunhalunsa korostuu baarissa ollessa entisestään. Ylipäätään en oikein tiedä, miksi aina pitää juoda viinaa. Eikö sitä muutakin tekemistä voi keksiä? Uskoakseni suurin osa nyrkkitappeluista, itsemurhista, tapoista, perheväkivallasta, uskottomuudesta yms. tapahtuu juuri humalassa.

 

[Liioittelua]

Mikäli riita kärjistyy nimenomaan juovuksissa, niin kannattaako kännätä yhdessä? Minäkin tulkitsen tämän niin, että mies ei malta lähteä ajoissa baarista pois, kun kunnon nousuhumala on päällä, joten kun nainen kerrankin sai miehen lähtemään pois baarista ajoissa, niin sitä tilannetta ei kannata lähteä analysoimaan yöllä kotona, kun kumpikin on väsynyt eikä ole selvinpäin. Seuraavana aamuna esimerkiksi voisi kömpiä miehen kainaloon ja sanoa, miten ylpeä on miehestä, kun hän lähti ajoissa baarista ja miten ihanaa on köllötellä ja nauttia kauniista sunnuntaipäivästä.

Tuossa on mielestäni merkillepantavan hyviä ajatuksia.