V
vierailija
Vieras
Iltalehti:
UutisetPolitiikka
Miksi Malmössä mellakoidaan? Tutkija listaa syyt, joista yksi on korona-ahdinko
Tänään klo 23:01
Ruotsissa on nähty viime kuukausina useita väkivaltaisuuksia.
Perjantai-iltana mielenosoitus Malmössä kärjistyi mellakaksi. REUTERS
Helsingin yliopistonlehtori ja poliittisen ekstremismin ja populismin tutkija Emilia Palonen on harmissaan, että Malmön viime päivien väkivaltaiset mielenosoitukset vaikuttaisivat olevan osa pitkää väkivaltaisuuksien sarjaa.
– Jotenkin tuntuu vaikealta sanoa, että tämä olisi nyt jotenkin normaalia, koska eihän sen pitäisi olla normaalia. Toisaalta se on se ihmisten toivottomuuden tunne, joka alkaa eskaloitua, Palonen sanoo.
Tämän viikonlopun väkivaltaisuudet lähtivät liikkeelle, kun äärioikeistolaiset polttivat kaupungissa Koraanin, minkä jälkeen yli 300 ihmistä kerääntyi Rosengårdin kaduille protestoimaan. Tilanne eskaloitui mellakaksi ja lopulta poliisi joutui pidättämään ainakin 15 ihmistä.
LUE MYÖS
Liekit roihusivat yöllä Malmössä – satoja mellakoitsijoita, useita tulipaloja, 15 pidätetty
– Osa ihmisistä vieraantuu, kun asukkaat osallistetaan yhden tietyn etnis-paikallisidentiteetin kautta. Samaan aikaan niistä brändätään globaaleja metropoleja, Palonen sanoo.
Rosengårdin kaupunginosassa Malmössä mielenosoitus eskaloitui mellakaksi. ALLOVERPRESS
Korona vaikuttaa
Palosen mukaan osa ruotsalaisen yhteiskunnan tämänhetkisestä levottomuudesta tulee maan löysästä koronalinjasta.
– Korona on aiheuttanut hyvin epätasa-arvoisen tilanteen. Keskiluokkaiset paperinpyörittäjät kyllä voivat valita, tekevätkö työnsä etänä vai toimistossa, mutta matalapalkka-aloilla samaa valinnanvaraa ei ole.
Ruotsissa on havaittu koronan leviävän erityisesti maahanmuuttajaväestön piirissä. Palonen näkee tämän ongelmaksi, koska matalapalkkatyöt ovat kasautuneet saman väestönosan tehtäväksi, eikä heillä näin ole pakopaikkaa koronasta.
– Koronatilanne itsessään on jo aiheuttanut toivottomuuden tunnetta ja kun siihen lisätään tällainen kettuilu Koraanin polttamisen kautta, niin se aiheuttaa näitä liikehdintöjä, Palonen sanoo.
Palonen uskoo viime kuukausina esille nostetun rasismikeskustelun voimistaneen tällaista liikehdintää.
Miksi islamia vastustetaan?
Palonen pohtii, mistä äärioikeiston islamin vastustus kumpuaa.
– Eihän kukaan sano vain vihaavansa pinaattilettujakaan, vaan kyllä siinä taustalla on aina jokin syy. Onko se tässä tapauksessa lopulta muu kuin valkoisen ylivallan kannattaminen, se pitäisi tässä tapauksessa selvittää, Palonen sanoo.
Koraanin polttaminen ei Palosen mukaan kuulu ilmaisunvapauden piiriin, kuten ei minkään muunkaan pyhän kirjan polttaminen.
– Kyllä sitä uskoa saa kritisoida argumentoimalla ja käsittelemällä sitä, mitä siinä kirjassa on kirjoitettu, mutta kirjan polttaminen itsessään on huono tapa ajaa asiaa, Palonen sanoo.
Aamun valjettua Malmössä siivottiin mellakan jälkiä, JOHAN NILSSON / ALLOVERPRESS
Erilliset yhteiskunnat
Malmön mellakoitsijat kävivät myös poliisien kimppuun.
Palonen näkee, että ruotsalaisessa yhteiskunnassa ei olla onnistuttu osallistamaan suurta muslimiväestöä niin, että muslimiväestökin kokisi ruotsalaisen yhteiskunnan omakseen. Siksi mielenosoittajat kävivät myös poliisin kimppuun, joka nähtiin tilanteessa sinä ruotsalaisen yhteiskunnan osasena, joka on marginalisoinut heidät yhteiskunnan ulkopuolelle, eräänlaisiksi kakkosluokan kansalaisiksi.
– Miten saamme nyt muodostuneen muslimiyhteiskunnan, ruotsalaisen yhteiskunnan ja anti-muslimiaktivistit keskustelemaan keskenään ja elämään rinta rinnan? Tämä on se kysymys, joka pitäisi pystyä ratkaisemaan, Palonen miettii.
Suurina ruotsalaisina ongelmina Palonen näkee maahanmuuttajien tasavertaisen osallistamisen, ja työllistymisen avainasemassa siinä, että maahanmuuttajakin kokee olevansa osa yhteiskuntaa eikä yhteiskunnan ulkopuolella.
Palonen ei näe järkevänä ratkaisuna sitä, että ihmisiä pakotettaisiin luopumaan omasta kulttuuriperimästään. Mutta miten se yhdistetään järkevästi siihen, että maahanmuuttajat myös hyväksyttäisiin osaksi monikielistä Ruotsin yhteiskuntaa, on erittäin hyvä kysymys.
– Ei ole kohtuulista vaatia, että ihminen luopuisi omasta uskostaan, Palonen päättää.
UutisetPolitiikka
Miksi Malmössä mellakoidaan? Tutkija listaa syyt, joista yksi on korona-ahdinko
Tänään klo 23:01
Ruotsissa on nähty viime kuukausina useita väkivaltaisuuksia.
Perjantai-iltana mielenosoitus Malmössä kärjistyi mellakaksi. REUTERS
Helsingin yliopistonlehtori ja poliittisen ekstremismin ja populismin tutkija Emilia Palonen on harmissaan, että Malmön viime päivien väkivaltaiset mielenosoitukset vaikuttaisivat olevan osa pitkää väkivaltaisuuksien sarjaa.
– Jotenkin tuntuu vaikealta sanoa, että tämä olisi nyt jotenkin normaalia, koska eihän sen pitäisi olla normaalia. Toisaalta se on se ihmisten toivottomuuden tunne, joka alkaa eskaloitua, Palonen sanoo.
Tämän viikonlopun väkivaltaisuudet lähtivät liikkeelle, kun äärioikeistolaiset polttivat kaupungissa Koraanin, minkä jälkeen yli 300 ihmistä kerääntyi Rosengårdin kaduille protestoimaan. Tilanne eskaloitui mellakaksi ja lopulta poliisi joutui pidättämään ainakin 15 ihmistä.
LUE MYÖS
Liekit roihusivat yöllä Malmössä – satoja mellakoitsijoita, useita tulipaloja, 15 pidätetty
– Osa ihmisistä vieraantuu, kun asukkaat osallistetaan yhden tietyn etnis-paikallisidentiteetin kautta. Samaan aikaan niistä brändätään globaaleja metropoleja, Palonen sanoo.
Rosengårdin kaupunginosassa Malmössä mielenosoitus eskaloitui mellakaksi. ALLOVERPRESS
Korona vaikuttaa
Palosen mukaan osa ruotsalaisen yhteiskunnan tämänhetkisestä levottomuudesta tulee maan löysästä koronalinjasta.
– Korona on aiheuttanut hyvin epätasa-arvoisen tilanteen. Keskiluokkaiset paperinpyörittäjät kyllä voivat valita, tekevätkö työnsä etänä vai toimistossa, mutta matalapalkka-aloilla samaa valinnanvaraa ei ole.
Ruotsissa on havaittu koronan leviävän erityisesti maahanmuuttajaväestön piirissä. Palonen näkee tämän ongelmaksi, koska matalapalkkatyöt ovat kasautuneet saman väestönosan tehtäväksi, eikä heillä näin ole pakopaikkaa koronasta.
– Koronatilanne itsessään on jo aiheuttanut toivottomuuden tunnetta ja kun siihen lisätään tällainen kettuilu Koraanin polttamisen kautta, niin se aiheuttaa näitä liikehdintöjä, Palonen sanoo.
Palonen uskoo viime kuukausina esille nostetun rasismikeskustelun voimistaneen tällaista liikehdintää.
Miksi islamia vastustetaan?
Palonen pohtii, mistä äärioikeiston islamin vastustus kumpuaa.
– Eihän kukaan sano vain vihaavansa pinaattilettujakaan, vaan kyllä siinä taustalla on aina jokin syy. Onko se tässä tapauksessa lopulta muu kuin valkoisen ylivallan kannattaminen, se pitäisi tässä tapauksessa selvittää, Palonen sanoo.
Koraanin polttaminen ei Palosen mukaan kuulu ilmaisunvapauden piiriin, kuten ei minkään muunkaan pyhän kirjan polttaminen.
– Kyllä sitä uskoa saa kritisoida argumentoimalla ja käsittelemällä sitä, mitä siinä kirjassa on kirjoitettu, mutta kirjan polttaminen itsessään on huono tapa ajaa asiaa, Palonen sanoo.
Aamun valjettua Malmössä siivottiin mellakan jälkiä, JOHAN NILSSON / ALLOVERPRESS
Erilliset yhteiskunnat
Malmön mellakoitsijat kävivät myös poliisien kimppuun.
Palonen näkee, että ruotsalaisessa yhteiskunnassa ei olla onnistuttu osallistamaan suurta muslimiväestöä niin, että muslimiväestökin kokisi ruotsalaisen yhteiskunnan omakseen. Siksi mielenosoittajat kävivät myös poliisin kimppuun, joka nähtiin tilanteessa sinä ruotsalaisen yhteiskunnan osasena, joka on marginalisoinut heidät yhteiskunnan ulkopuolelle, eräänlaisiksi kakkosluokan kansalaisiksi.
– Miten saamme nyt muodostuneen muslimiyhteiskunnan, ruotsalaisen yhteiskunnan ja anti-muslimiaktivistit keskustelemaan keskenään ja elämään rinta rinnan? Tämä on se kysymys, joka pitäisi pystyä ratkaisemaan, Palonen miettii.
Suurina ruotsalaisina ongelmina Palonen näkee maahanmuuttajien tasavertaisen osallistamisen, ja työllistymisen avainasemassa siinä, että maahanmuuttajakin kokee olevansa osa yhteiskuntaa eikä yhteiskunnan ulkopuolella.
Palonen ei näe järkevänä ratkaisuna sitä, että ihmisiä pakotettaisiin luopumaan omasta kulttuuriperimästään. Mutta miten se yhdistetään järkevästi siihen, että maahanmuuttajat myös hyväksyttäisiin osaksi monikielistä Ruotsin yhteiskuntaa, on erittäin hyvä kysymys.
– Ei ole kohtuulista vaatia, että ihminen luopuisi omasta uskostaan, Palonen päättää.
.
