Korjaatteko lapsenne puhetta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ov
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

ov

Vieras
Mua vähän ärsytti, kun anoppi oikein isolla haloolla kävi korjaamaan 3-vuotiaani oikeinlausuntaa. Poika on kaksikielinen, tosin suomi nyt vahvempi. Poika ei vielä ihan hahmota, koska tulee sanoa han vai hon ja hän käyttikin veljestään anopin kuullen sanaa hon. No anoppi siitä mölyymään, että se on han, miespuoleinen, eihän veli mikään tyttö oo jne. Mua ärsytti ja näin jälkeenpäin aatellen ois pitäny puolustaa poikaa. Itse en korjaa lapsen puhetta vaan huolehdin siitä, että ite puhun ns oiken eli toimin mallina. Prkle.
 
Mä korjaan. ja mua ärsyttää se kun noi lässyttää pojalle, siis kun poika sanoo esimerkiks mansikka=sampikka jogurtti=rukitti niin anoppi kysyy pojalta että "otatko sampikkarukitin?" :headwall: :headwall: että vois niinkön puhua niinkuin kuuluu eikä lähteä matkimaan lapsen omia sanoja koska niistä jää helposti levy päälle..
 
Korjaan, tosin tuota suomenkieltä vaan kun ruotsia meillä ei puhuta.. tai no toisinaan korjaan myös englantia kun sitäkin tyttö osaa jo pikkuisen.. Mistäs sitä muuten oppis jos ei koskaan kukaan opettais.
 
Korjaan kyllä, jos sana menee väärin tai taivutusmuoto. Mutta en mitenkään osoitellen tai korostaen vaan niin, että lause menee oikein, siis sanon lauseen perässä oikein.
 
Korjaan sanoja kun sotkee. Esim. digiboksi ja suksiboksi menee sekaisin, samon pekoni ja betoni. Sitten aina selitän, että mikä on mikä. Ääntämistä ym. en mene korjaamaan ja mua ärsyttää kun joku nauraa pojalle kun sen R sorahtaa vielä.
 

Yhteistyössä