Korkeakoulutettu vs Duunari.. what?!

[dsfsd]

Mikä ihmeen korkeakoulutettu vastaan duunari päivä täällä tänään on oikeen ollut? Yliopisto/AMK sitä ja tätä ja eipäs kun näin ja ei ja joo ja amis sitä ja amis tätä ja plaaplaa.

Tottakai varmasti yleisesti ottaen korkeakoulutettu (amk,yliopisto) tienaa paremmin, kuin ammattikoulun käynyt. Mutta tottakai on olemassa paljon toisen asteen koulun käyneitä, jotka tienaa paremmin kun koulutettu kaverinsa.

Kysmys kuuluukin: Mikä ihmeen ihmisarvon määrittäjä PALKKA on? Tässä maassa ei paljon työtä tekemällä rikastu. Olen melko nuori vielä itse. Ne tuttavani, joilla on varallisuutta ja millä mällätä ovat saaneet ne perintönä, ennakkoperintönä tai tavalla tai toisella sukulaisiltaan.
Kyllä rikkaudet ovat pääasian peräisin perinnöistä, sijoituksista tms. Harva se hyvälläkään palkalla kovin leveän leivän ääreen pääsee.
Ja miksi tästä asiasta pitää taistella? Se, että joku on pienipalkkainen duunari sulkee pois kaikki ominaisuudet ihmisestä?

Sekä koulutettu, että duunari voivat olla palkasta riippumatta rehellisiä, luotettavia, ystävällisiä, taiteellisia, luovia, sisukkaita, huumorintajuisia tai epärehellisiä, laiskoja, ilkeitä, juoruavia jne. Kyse on VAIN palkasta. Mitä paremmuutta tai huonomuutta te oikeasti tunnette tästä asiasta vääntämällä? Ei se tee ihmisestä parempaa.

Varmasti korkeakoulutettu tekee monin tavoin vaativampaa työtä. Duunari ei tajua helposti sitä. Luullaan vaan, että istutaan toimistossa papereita pyörittelemässä. Koulutetun hommaan ei moni kykene. Koulutettu osaa helpommin duunarin työn kuin toisinpäin. Koulutetut tekevät vaativaa työtä.

MUTTA? Mitä sitteN?
Miksi kaikkien työn pitäisi olla niin vaativaa? Pakkohan ne lumet on jonkun aurata ja jonkun ne talot rakennettava. Ei tehda pyöri ilman työläisiä, kauppa ei kannata ilman myyjiä ja kuka ne sähköt teidänkin taloon on vetänyt?
Pitääkö työn olla vaativaa aina. Toisaalta monet duunarin ammatit vaatii helkkarinmoista sisua.

Eiköhän me olla jokainen ihan saman arvoisia. Me ollaan erilaisia luonteeltamme, joten miksei myös koulutukseltamme, palkkatasoltamme jne?
KAIKKIA MEITÄ TARVITAAN !!

 

[Aamuäree]

Se on tätä joko tai - meinikiä, mikä täällä aina vallitsee.
On tasan kaksi vaihtoehtoa jotka ovat 'oikea' ja 'väärä'- asiassa kuin asiassa.

 

[nojopas]

Olipas avautuminen.

Ei kukaan mitään ihmisarvoa ole palkan perusteella määritellyt. Ei kannata vetää herneitä nenään omista (vääristä) johtopäätöksistä.

 

[Juudi]

No katsos kun moni nainen on statushuora. Alapää kostuu titteleistä ja rahasta.

 

[!!]

Mä tein opiskeluaikana kesätöinä duunarinhommia. Toisaalta työskentely esim. tehtaassa oli aikamoista paskaduunia. Palkka oli pienempi, mitä nyt saan korkeakoulutettuna. Nyt minulla on paljon lomia, hyvä palkka, mukava sisätyö.
Toisaalta nuo duunarihommat olivat helppoja. Kun kerran oppi se oli siinä. Työporukka oli aivan loistava! Yhteishenki pelitti ja töissä heiteltiin hyvää läppää. Työkaverit olivat mukavia. Työt sai jättää töihin, eikä kotona tarvinnut miettiä.
Nyt taas tämä korkeakoulututkintoa vaativa työni on välillä todella hektistä ja stressaavaa. Mulla on ihan älyttömästi vastuuta ja välillä meinaa pää hajota. Yöunet menee usein työasioita stressatessa. Töissä kun on oikeen kiireistä, niin koko ostasto on kiukkuisella tuulella. Eli vaikka hyvät edut ja korkea palkka onkin, huonot puolensa tässäkin.
Eli fifty fifty

 

[Suomayrjö]

Kyse ei varmasti nyt olekaan tienisteistä, vaan siitä, että on muille mukavampi sanoa, että vaimo on ( huonosti palkattu ) opettaja/ mies ( alipalkattu ) insinööri. Niin moni on tittelin perään, niin monessa suvussa on tapana, että lapsi nai vertaisensa. Tuskin tästä koskaan irti päästään, haittaaks se?

 

["mä"]

Eiköhän me olla jokainen ihan saman arvoisia. Me ollaan erilaisia luonteeltamme, joten miksei myös koulutukseltamme, palkkatasoltamme jne?
KAIKKIA MEITÄ TARVITAAN !!

Miksi korkeakoulutetut eivät saa arvostaa koulutustaan ja sanoa tätä ääneen ilman, että muut kokevat sen siten, ettei heitä tarvittaisi?

 

["vieras"]

jännää on muuten se, että mitä alempi korkeakoulututkinto, sen paskantärkeämpää sakkia.
Ensin luulin, että vastavalmistunut maisteri on jotain aivan mahdottoman hienoa omasta mielestään ja siksi sietämätön.

Mutta sittemmin olen tutustunut farmaseutteihin - ja ne on niin olevinaan vielä 30 vuotta valmistumisensa jälkeenkin!

Sen sijaan vanhat maisterit ja tohtorit, myös tuoreet tohtorit, on ihan ihmisiä...

Itse olen käynyt ensin lukion ja sitten ammattikoulun. Se ei mene monille jakeluun millään että niinkin voi tehdä.

Töissä olen osaston vähiten koulutettu - mutta osaan parhaiten englantia, kaikki tarkastuttaa lontoonkieliset tekstinsä mulla... Enkä mä sen lukion jälkeen ole missään englantia opiskellut (kirjoitin vain c:n ! ), olenpahan vain lukenut paljon englanninkielisiä kirjoja.