A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Lady DoMiNa:
Puhuttu on! Ei lopputulos muutu koskaan juuri mitenkään - vähän aikaa menee hyvin ja saan "omaa aikaa", mutta sitten yleensä palataan "ruotuun". Miehen helppo "kiristää" minua, koska tuo leivän taloon, minä minimituloilla. Velkaa ja muutenkin säästäväinen mies, ei esim. ymmärrä shoppailua, kahvilassa käyntiä tai muutakaan menoa, johon menisi enempi kuin 5? rahaa ollenkaan. Sanoo, että sitten saan mennä, kun olen palannut taas töihin ja tienaan enemmän rahaa. Sitä aikaa odotellessa.
OK, en valita, itse olen tieni valinnut, tehnyt lapset ja päättänyt hoitaa kotona kunnes nuorin 2-3 -vuotias...Vali vali...valintoja....
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Argh. Mua ärsyttää miehet, jotka kuvittelevat voivansa sanella sääntöjä vaimolleen, joka on jo ihan täysi-ikäinen ja kaikkea.
Mua ärsyttävät myös naiset, jotka tottelevat, ja suostuvat olemaan määräiltävänä.
Älä kysy lupaa. Ilmoita. Ilmoita, että keskiviikkona kello 17 tapaan Sirpan, ja sinä olet lasten kanssa sillä aikaa. Jos mies mutisee jotain, niin totea ettet kysynyt hänen mielipidettään, vaan ilmoitit. Lapset ovat myös hänen. Sinä et ehkä tienaa rahaa käymällä töissä, mutta hoidat lapset ja kodinkin varmaan, eikä sekään arvotonta ole, vaikkei se olekaan samalla tavalla rahalla mitattavissa kuin työssäkäynti!
Hmm.
Työaika ei ole omaa aikaa.
Shoppailu on. Samoin lenkkeily.
Työpäivän jälkeen teillä pitäisi molemmilla olla jonkun verran aikaa. Jos mies ottaa tänään shoppailuaikaa ja lähtee lenkille, pyri sinä löytämään joku aika, vaikka lyhytkin, jolloin saat tehdä mitä itse haluat. Jonain toisena päivänä taas sinä saat enemmän aikaa ja mies hiukan vähemmän.
Keskustelkaa miehesi kanssa, mutta ÄLÄ sano hänen työnsä olevan jotain vapaa-aikaa, vaikka sinusta niin tuntuisikin. Työssäkäyvällä voi olla eri mielipide asiasta, hyvin henkilökohtaista. Tee kuitenkin selväksi, että sinä tarvitset vapaa-aikaa myös, etkä ole 24/7 palvelija tms.
Työaika ei ole omaa aikaa.
Shoppailu on. Samoin lenkkeily.
Työpäivän jälkeen teillä pitäisi molemmilla olla jonkun verran aikaa. Jos mies ottaa tänään shoppailuaikaa ja lähtee lenkille, pyri sinä löytämään joku aika, vaikka lyhytkin, jolloin saat tehdä mitä itse haluat. Jonain toisena päivänä taas sinä saat enemmän aikaa ja mies hiukan vähemmän.
Keskustelkaa miehesi kanssa, mutta ÄLÄ sano hänen työnsä olevan jotain vapaa-aikaa, vaikka sinusta niin tuntuisikin. Työssäkäyvällä voi olla eri mielipide asiasta, hyvin henkilökohtaista. Tee kuitenkin selväksi, että sinä tarvitset vapaa-aikaa myös, etkä ole 24/7 palvelija tms.
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Juuri kuten Åbo sanoo!! Ilmoitat hänelle, että silloin ja silloin on meno. Ei sinun tarvitse lupaa pyytää, aikuinen nainen.
Te olette perhe. Teillä on yhteinen talous, yhteiset lapset. Työpäivän jälkeen lapset ovat ihan yhtä paljon miehen vastuu kuin sinun.
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Minä olin aina ennen se joka oli tässä suhteessa niskan päällä ja saneli ehdot. Lasten synnyttyä ja velkaa otettuamme (talolaina) olen heltynyt tästä, iänkin myötä - enää en jaksa tapella, lastenkaan takia ja varsinkin kun mies on osittain oikeassa. Niin kauan kuin minulla ei ole omia kunnon tuloja, pitäisi yrittää elää "tiukemmin". Noh, eipä sen omaan aikaan pitäisi vaikuttaa, mutta näin meille vaan on käynyt...huoh...
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mutta hei, ei parisuhteessa kummankaan kuulu olla niskan päällä tai sanella ehtoja
Näinpä...minulle on tainnut käydä vanha sanonta: niin makaa kuin petaa...
J
just
Vieras
V
Vieras
Vieras
Kyllä kuuluu kotiäidinkin saada omaa aikaa. Ihan vain ilmoittamalla.
Vaikka mies on töissä, tuo leivän pöytään, töissäkin on rankkaa jne niin silti. Kotona mulla ei IKINÄ ole tuntia josta tietäisin että saan vaikka syödä ja lukea lehteä rauhassa sen TUNNIN ajan ja sitten jatkuu hommat. Eri tavalla olla kotona "valmiudessa" 24/7.
Vaikka mies on töissä, tuo leivän pöytään, töissäkin on rankkaa jne niin silti. Kotona mulla ei IKINÄ ole tuntia josta tietäisin että saan vaikka syödä ja lukea lehteä rauhassa sen TUNNIN ajan ja sitten jatkuu hommat. Eri tavalla olla kotona "valmiudessa" 24/7.
A
Aikuinennainen
Vieras
Itse en tuollaista katselisi, jos ylipäätään olisin tuollaisen miehen kanssa lapsia tehnyt sanoisin suoraan että tämä peli ei vetele ja lopulta kävelisin suhteesta ulos jos keskustelemalla ei muutosta asiaan saataisi, minun luonteellani ei lasten kanssa oltaisi 24h jatkuvalla syötöllä ilman taukoja. Yh:llakin olisi enemmän taukoja kun joka toinen viikonloppu vapaa.
Meillä mies hoitaa iltaisin ja viikonloppuisin yhtä paljon kuin minäkin ja usein kannustaa minua lähtemään viettämään vaikkapa tyttöjen iltaa. Hän ymmärtää että minäkin kaipaan omaa aikaa omille jutuilleni, en ole pelkkä äiti vaan myös nainen. Minusta olisi outoa ettei mies haluaisi iltaisin viettää sitä lyhyttä aikaa lapsensa kanssa koska töissä on kuitenkin pitkän päivän.
Meillä mies hoitaa iltaisin ja viikonloppuisin yhtä paljon kuin minäkin ja usein kannustaa minua lähtemään viettämään vaikkapa tyttöjen iltaa. Hän ymmärtää että minäkin kaipaan omaa aikaa omille jutuilleni, en ole pelkkä äiti vaan myös nainen. Minusta olisi outoa ettei mies haluaisi iltaisin viettää sitä lyhyttä aikaa lapsensa kanssa koska töissä on kuitenkin pitkän päivän.
L
liinu
Vieras
No, voi hyvänen aika!!! Sitä se on lasten kanssa!! Mitäs teit lapsia jos et jaksa niiden kans sitten olla??? Kai mies saa ostoksilla kaydä.. Rupeehan nyt viel huutaan silleki!! Huhuhh mitä ämmiä täällä pyörii, ei ihme että suomen avio/avoerot tätä luokkaa!!!!
P
peppu
Vieras
Ä
äiti miettii
Vieras
Hei AP! Meillä tilanne jonkin verran samanlainen - kaksi pientä lasta ja lisäksi kolme isompaa. Aion olla kotona kunnes nuorin 3v; tämä on meidän yhteinen päätös. Mieheni ei töiden lisäksi käy juuri missään -enemmän liikutaan sitten porukalla. Itse kaipaan välillä ihan omaa aikaa, pakko tuulettaa päätä jotta jaksaa taas arjen pyöritystä. Mies ei oikein ymmärrä tätä tarvettani, hänen mielestään voimme viettää vapaa-aikaa perheenä. Tsemppiä sinulle, kannattaa nostaa kissa pöydälle ja jutella omista tunteistasi miehellesi. me olemme sopineet, että kummallakin yksi vapaailta viikossa. Ja minusta on tekopyhää väittää, ettei kotiäiti tarvitse vapaata aikaa...
V
vieras
Vieras
Minä sain omaa aikaa, kun lähdin töihin eli työssä on mun omaa aikaa :/ Kotona olo on raskasta, meilläkin olin usein kellon ympäri lasten kanssa. Lenkillä yksin en ole käynyt vuoteen.
K
koti-isän vaimo
Vieras
Minusta on kummallista että töistä tultuaan mies tahtoo viettää aikaansa enemmän poissa lasten luota?
töistä tultuani haluan viettää aikaa lasteni kanssa ja koska tiedän kokemuksesta miten "pienet" piirit kotonaolevalla on niin kehotan miestä ottamaan omaa aikaa. Ei hän kyllä läheskään aina lähde vaan käyttää ajan vaikkapa rauhassa siivoamiseen tai ruuanlaittoon tms.,mutta tuntuu hyvältä edes että toinen tarjoaa mahdollisuutta siihen.
Kumma ettei meillä kumpikaan ole vaatimassa "minun oikeuksiani" vaan enemminkin kumpikin huolehtii että "jaksathan sinäkin".
töistä tultuani haluan viettää aikaa lasteni kanssa ja koska tiedän kokemuksesta miten "pienet" piirit kotonaolevalla on niin kehotan miestä ottamaan omaa aikaa. Ei hän kyllä läheskään aina lähde vaan käyttää ajan vaikkapa rauhassa siivoamiseen tai ruuanlaittoon tms.,mutta tuntuu hyvältä edes että toinen tarjoaa mahdollisuutta siihen.
Kumma ettei meillä kumpikaan ole vaatimassa "minun oikeuksiani" vaan enemminkin kumpikin huolehtii että "jaksathan sinäkin".
K
Khimaira
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja koti-isän vaimo:
Tuota tyyliä meilläkin oli silloin kun toinen oli vielä kotona. Töissäkäyvä sai iltaisin nauttia rauhassa lastenseurasta samalla kun kotona oleva vanhempi sai rauhassa tehdä mahdollisia kotitöitä, laittaa ruokaa jne. Molemmmille piristävää vaihtelua ja pyrittiin siinä samalla turvaamaan myös mahdollisuus siihen omaan aikaan, kummallakin. Lenkkeily on terveellinen, piristävä ja tuollainen matalan kynnyksen irtiotto. Joskus sitten jaettiin lapset niin että molemmille jäi vain se yksi huolehdittava kenen kanssa sai sitten keksiä mitä halusi. Kahden pienen lapsen arjessa se lapsimäärän puolittuminen tuntui jo ihan omalta ajalta sekin.
Mutta muuten samoilla linjoilla Åbon kanssa tuota että molemmilla vanhemmilla on oikeus siihen omaan aikaan, ihan ilmoittamalla (tietty jos on jo jotain muuta sovittu sille ajankohdalle voi joutua joustamaan). Ei se töissäkäynti anna tuollaita etulyöntiasemaa, perhe nyt tapauksessanne toimii niin että toinen hoitaa tienaamisen ja toinen lapset ja kodin, sitä rentoutumista kaipaa varmasti kumpikin raskaan työpäivän jälkeen.
t: ex-kotiäiti & ex-koti-isän vaimo
Mä en ainakaan jaksaisi olla koko aikaa lasten kanssa, eli ymmärrän kyllä sua ap. Kummalakin pitäisi olla yhtälailla hengähdystaukoja. Jos sopisitte vaikka, että esim. tiistai on sun vapaapäivä, voit käydä shoppailemassa, kahvilla yms. ja että vaikka torstai on miehen "vapaapäivä", muista päivistä sovitaan sitten tilanteen mukaan.
