Toggle sidebar

Kotiäidit ja useamman lapsen äidit..kysymys..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äippäliinikkä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Ä

äippäliinikkä

Vieras
Itsekin sellainen:)
Kuinkas te immeiset hoidatte arjen askareet?
Kysymys liittyy lähinnä siihen jotta itse en meinaa arjen 24 tunnissa ehtiä kaikkea tarpeellista tekemään vaikka mies auttaa niin paljon kuin vain ehtii..

Siisteys ja järjestys pysyy jonkin aikaa siivousten jälkeen,mutta jos en koko ajan jaksa pitää sitä yllä niin kaaos nostaa päätään aikas nopeaan ja sitten onkin jo paljon rästihommia...

Koitan olla itsellenia armollinen,olen raskaanakin...ja ottaa asiat tärkeysjärjestyksessä.Nykyään siedän jo hieman tuota sekaisuuttakin..

Eli tärkein lasten ruoka-ajat ja ulkoilit ja nukkumiset...sitten kun ehtisi ne pyykit ja tiskit ja yleisjärjestyksen pitämään...

Jos päivään tulee vierailuja tai muuta ylimääräistä kaikki hommat viivästyy,mutta se kuitenkin piristää mieltä:)

Onko teillä muilla tietty rytmi joka päivä,vai miten aina ehditte kaikki?
Ja joo,olen VAIN kotona joten mun pitäsi ehtiä kun en työssäkään käy..:/

Juttelua ja vertaistukea vaan kaipaan,kiitos:)
 
No mulla on kausia jolloin jaksan pitää tätä kotia yllä ihan kunnolla ja kausia kun annan olla vaan. Tuo on niin totta että siivoomisen jälkeen pitää kokoajan olla järjestelemässä tavaroita ym. että näyttäis siistiltä viel huomennakin.

Mulla on kolme lasta ja nuorin vasta vauva. Yritän pitää ruokailuista ym. kiinni, mutta näissäkin om päiväkohtasia eroja. Mitä enemmän lapsia niin sitä suurpiirteisemmäksi oon tullu. Ei tätä muuten jaksais!
 
mulla nuo pyykinpesut,tiskikoneen tyhjäys/täyttö meni jotenkin siinä sivussa, ottaa sellasen tavan, että esim. aamulla käy laittamaan koneellisen pyykkiä pyörimään, illalla tyhjää tiskikoneen, niin se onn heti aamusta valmiina täyttöä varten, päivän mittaan kun niitä astioita kertyy, niin laittaa sit suoraan koneeseen, ja iltapalan jälkeen sit kone päälle.
imurointia harrastin vain 2kertaa viikossa, rikkaimurilla otin keittiöstä suurimmat mutuset.
leluja nyt lapsiperheessä aina on hujan hajan, niitä aina kulkiessa sit siirtelkin kohti leluhuonetta ja illalla sit kerättiin laatikoihin lelut.
 
Ihan tutulta kuulostaa. Pyykkivuori itse asiassa kutsuu koko ajan eli pitänee kohta siirtyä sinne. Mutta yhden täydellisen burn outin kokeneena tiedä nyt, että näinkin isossa perheessä on aina joku paikka rempallaan, että se yritys pitää koko ajan paikat siistinä on aivan turhaa, koska ei se kuitenkaan onnistu. Nyt on vaan pakko alkaa tekemään omia kivoja juttuja ja myös lasten kanssa kivoja asioita ja siirtää ne sotkujen siivoamiset myöhempään. Onhan sekin toki totta, että aina se työmäärä kasvaa sitä mukaan kun jättää tekemättä. Hyvä ohje on ainakin se, että tekee isoja ruokasatseja kerralla, niin voi syödä samaa ruokaa seuraavanakin päivänä lounaaksi, niin ei tarvi siinä hellan ääressä seistä koko päivää. Pyykkihuolto on meillä se suuri ajanviejä etenkin kun ei ole edes kuivausrumpua. Enkä tiedä raaskiiko hankkia, kun se vie sähköö kuulemma älyttömästii.
Meillä lapset ulkoilee itsekseen, koska asutaan niin turvallisella alueella. Joskus menen itse mukaan ja kesällä täytyy taas alkaa ulkoilla lasten kanssa, koska kuopus tulee 1 v, eikä sellaista voi jättää toisten lasten kanssa yhtään.
 
Sitä monesti kysytään, enkä mä tiedä. Kaikki vaan tossa jotenkuten hoituuntuu.
Tosin...

Mä olen aika boheemi monissa asioissa. Mua häiritsee sotku, mutta jos en jaksa tai ehdi siivota, niin en ota stressiä. Näykkikööt villakoirat vaikka polvista siihen asti, että on aikaa ja intoa kaivaa imuri.
Pyykit ei karkaa mihinkään, jos joskus jää päivä etten pyöritä konettakaan. Seuraavana ehtii sitten vaikka kolme koneellista.

Mistään tarkasta rytmistä en myöskään pidä kiinni, paitsi sen mitä esim. esikoisen eskarin takia on pakko.
Meillä ei ruokailut, ulkoilut tai nukkumiset ole, minuutin, vartin tai edes tunnin tarkkaa. Huolehdin, että kaikki saavat riittävästi ruokaa, unta ja raitista ilmaa, se riittäköön.

Mies osallistuu myös tosi paljon ihan kaikkeen, ei tätä hullun myllyä yksin varmaan jaksaisikaan.

Lapsia on 3, neljäs syntyy touko-kesäkuun vaihteessa. Eläimiä pikaisella laskutoimituksella 19, kanista hevosiin.
Osa-aikatöissä käyn viikonloput ja pari iltaa viikossa (paitsi nyt kun mammalomailen hetken), lisäksi teen kotoa käsin jonkin verran ompelu-, ja kakkutilauksia, ja niihin elukoihin liittyen pidän muutamaa vuokralaishevosta täysihoidossa, että saan vähän jotain hiluja sieltä ja täältä.
 
Meillä 3 lasta, teen rutiini kotityöt heti aamulla.. perusrutiini johon kuuluu petaukset keittiö/aamupala/siivous, pyykkien laitto uudet koneseen vanhat viikataan ja kaappiin lasten aamutoimet ym. Tähän saa kyllä kulumaan koko aampäivän leikiten..
SItten ulkoillaan ja syömme lounaan vasta n. klo 12 tai heti sen jälkeen ja sitten nuorin nukkumaan.. päivälevon aikana isommat saavat katsella dvdtä tms. Minä ylensä teen jotain rutiinista poikkeavaa kotityötä esim. tällä viikolla ikkunoiden pesua. Osan uniajasta myös rentoudun ja juon kupin teetä ja lueskelen lehtiä tms.
Tavallisesti en ole koneella aamulla koska TÄHÄN VOI JUMIUTUA.. ja hommat jäävät jälkeen.. nyt tulin hakemaan yhtä puhelinnumeroa netistä ja jumps tähän jäin myös surffailemaan.
Iltapäivällä siivoilen ympäri taloa .. lähinnä tavaroita paikoilleen ym. Vaihteleva ohjelma.. joskus lähdetään jonnekkin ja illalla odottaa harrastukset..
 
rennosti ottamalla. mun ei tarvi ulkoiluttaa lapsia. tekevät sen itse.
En kerää lasten leluja, keräävät itse,mutta ei niitä joka päivä tarvi. Kaaosta saa olla välillä.
pyykkäystä ja tiskien laittoa en oikein laske miksikään tekemiseksi. ne menee siinä sivussa. Eilenkin pyöritin 5 koneellista pyykkiä.
Niin ja lapset tietenkin osallistuu tiskikoneen tyhjennykseen ja täyttämiseenkin, laittaa pyykkejä kuivamaan jne.
 
Kiva kuulla,jotten ole ainoa...
Kyllä sitä on jokaisen lapsen myötä yrittänyt tulla rennommaksi noitten hommien suhteen,hulluksi sitä muuten tulisi.
ja se on totta että ei tän kokosessa perheessä ole hetkeä jolloin joka ikinen paikka olis kunnossa....olenkin yrittänyt antaa lapsille ainakin omien huoneiden siivousvastuuta,jotta itse jaksaa nää yleiset huoneet pitää kunnossa.

Kyllä tuo pyykinpesu menee sivussa,mutta se kuivaaminen ja viikkaaminen ja kaappeihin vieminen,se suurin homma on,kun sitä vaatetta riittää!
Tiskit laitan jos pakko,yleensä mies auttaa niissä.

isot lapset ulkoilee meilläkin jo keskenään mutta tuon 1veen kanssa täytyykin siellä olla yhdessä:)

Tuota kuivausrumpua taidan toivoa joulupukilta jossen jo aiemmin...saattais hetkellisesti helpottaa.

Nää ilmatkin vielä,meinaa mennä hermo tuohon kuraan:/

Oon mäkin koitäiti kun tuo keittiössä olo ei kiinnostayhtään,ruan laitto ja tiskit on ihan pakkopullaa,mieluummin järjestelisin ihan muuta täällä kämpässä...

No kyllä nää tästä järjestyy ottaa rennosti ja välillä ottaa itteensä niskasta kiinni jos jotain jaksais tehdä:)
 
Ei meillä ole supersiistiä, jotenkin kohtuullista tän kokoiselle perheelle, mutta perusjutut yritän hoitaa pääasiassa päivän aikana. Eli aamulla täytän tiskikoneen ja pyykkikoneen kun vauva on aamutorkuilla, samalla tarjoilen aamiaista muille ja syön itsekin, päivän mittaan aina kuljettelen vaatteita kaappiin, laitan märkiä kuivumaan, imuroida yrittelen yleensä kun mies tulee kotiin. Sitä ennen keräillään leluja lasten kanssa.
Laitan kaks lämmintä ruokaa päivässä yleensä noi alle kouluikäiset auttaa siinä, ulkoilen lasten kanssa noin kerran päivässä, joskus kaksi, mies ulkoilee yleensä tuon toisen kerran illalla...
Isommat siivoukset, kerran viikossa, teen osittain lasten kanssa, mies sitten töistä tullessaan esim. tamppaa matot...
Yritän tehdä mahdollisimman paljon päivän aikana ja ottaa lapset mukaan tekemään, niin illasta jää paljon vapaa-aikaa, esim. ulkoiluun, harrastuksiin, harrastuksiin vientiin, perheelle jne.
Meillä on kuusi lasta.
 
No ei kyllä ehdikkään kaikkea vaan aina on jokin rempallaan... En kylläkään viiletä tukka putkella koko ajan ympäri taloa vaam haluan olla rennosti ja leikkiä välillä lasten kanssa, lukea lehden, pistäytyä netissä. jos tekisin hulluna kotitöitä koko päivän, tulisin kyllä hulluksi. Pikkuvauva/-lapsiaika on tarpeeksi rankkaa muutenkin sairasteluineen, allergioineen, yövalvomisineen... Onneksi mulla on mies joka tekee kotitöitäkin, tosin pyykkihuolto on kokonaan mun harteilla, työvaatteensa mies osaa jo pestä! :)
 
Meillä koiria (lenkit) ja vanhinta vien ja haen kerhosta kävellen, ei siinä niin ylimääräistä aikaa jää.

Aamulla pyykkikone päälle ja ruokaa teen isomman satsin kerralla. Viikonloppuna sitten siivoukset ja muut, onhan meitä kaksi aikuista. Monesti on kamat levällään, mutta lastenhan takia kotona olen, en sen vuoksi että koti kiiltää.
 
Lapset tarvitsee enemmän onnellista äitiä kuin puhdasta kotia, muista tämä ja ota rennosti. =) Kyllä mullakin siivoamista riittäis aina ja silti istun nytkin tässä ja nautiskelen rauhasta kun lapset touhuaa keskenään.
 
Minä olen luonteeltani haaveilija, ehkä jonkun mielestä laiska. Tunnen syyllisyyttä, koska olen kotiäiti, mutta kotimme ei näytä yhtään siltä, että äiti olisi täällä päivän ahertanut. PIdän siisteydestä, mutta unohdun aina omiin haaveisiin, tai vaan olemiseen. Eräs asia on mielestäni kuitenkin tärkeä. Olla vain rauhassa lasten kanssa. Siivoaminen ei ole yhtään niin tärkeää. Mutta itse en sitäkään aina osaa, kun olen omissa ajatuksissani. Huomaan kuitenkin miten lapset ovat onnellisia kun pysähtyy olemaan ja leikkimään heidän kanssaan.

Huomaan, että äidillä on rutkasti hommia, ja epäilen olenko ihan väärässä tehtävässä tässä elämässä, en vain ole sellainen, kuin lähipiirissä useat, jotka leipovat, siivoavat, ehtivät viedä lapsia sinne sun tänne ja touhuta vielä päiväkodin vanhempaintoimikunnissa. Pyörryttää ihan kun ajattelenkin miten jotkut ehtivät ja Jaksavat!

Onkohan minussa jotain vikaa, kun en pääse mihinkään käsiksi, vaikka suunnitelmia ja ideoita on paljon??
 
EI sitä kaikkea ehdikkään. Nytkin pitäs ennemmin siivota kuin istua tässä.
Mutta kyllä sitä aina ajoittain saa paikat kuntoon. Ja sit taas menee hetki. Tärkeämpää mun mielestä kuitenki et huolehtii lapset ja oman pääkopan. Siivoaa sitte kun sille tuntuu.
Kyllähän se väliin ärsyttää kun aina on kaaos. Mut kait tämäkin vaihe joskus loppuu.
Meillä lapsia 6. Ja mies tosi paljon poissa eli ei osallistu siivouksiin ym.
 
Meillä kaksi pientä lasta ja kolmas tulossa. Mies normitöissä ja minä yrittäjä. Minä illat töissä n. 4h, kun mies tulee kotiin. Meillä on aina suht siistiä. Pyykkiä tulee, mutta konehan ne pesee ja kuivausrumpuun laitan kaikki, joten ei se pyykki paljoa vie aikaa. Lelujen keräämistä on paljon, koska lapset ei vielä hirveästi osallistu tai osallistuvat, mutta hitaita vielä ovat. Lasten kanssa ulkoillaan 2-3xpv ja ruoka tehdään 2xpv. Imuroin joka päivä. Vältän tavaroiden kertymistä ja kierrätän nopeaa. Tämä auttaa järjestyksen ylläpitoa. Mies "ylläpitää" kodin minun ollessa töissä. Niin eläimiäkin on 3 kissaa ja koira. Ihan hyvin ehtii. Enkä koe edes olevan kiirettä.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa