Kotihoidossa lapsen vai äidin vuoksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Niin valitettavan usein kuulee/lukee kommentteja joissa kotona lapsiaan hoitavat äidit haukutaan suohon. Oletko sinä kotona itsesi vai lapsesi vuoksi? Minä olen siellä kotona lapseni vuoksi ja häntä varten. En siksi, että en halua mennä töihin. Olen aina tykännyt tehdä työtä ja mennä töihin. Nyt vain elämässä tärkeä vaihe, jolloin lapsi on pieni ja koen lapsen kannalta tärkeäksi, että hän saa olla kotihoidossa. Herään aamulla n kuuden maissa kuin kuka tahansa töihin lähtijä, huolehdin ulkonäöstäni ja kunnostani. Mutta päivät siellä kotona olen lasta varten, en sohvalla röhnöttämässä. Työelämä kutsuu, kun lapsi kasvaa ja iloisella mielellä olen sinne silloin palaamassa.
 
Molempien ;)

Lapsi alle 3v. ja meidän alueella todella ruuhkaisia ja ahtaita päiväkoteja. Itse taas en viihtynyt ollenkaan työssä, jota tein ennen äitiyslomaa. Koitan etsiä uutta työpaikkaa kokoajan, mutta vielä ei ole löytynyt.
 
No heti tulee ihan ihme kommentti.


Mä olen kotona lasteni vuoksi, siirsin työpaikkanikin kotiin koska näin se on meille helpompaa.



Miks hemmetissä heti pitää olettaa että ollaan tavattoman varoissaan tai että on 'vainä yksi lapsi? :headwall: MRRRR
 
Jos vain on mahdollisuus (rahallisesti) hoitaa kotona, niin ehdottomasti kannattaa. Korvaushan on siis ihan surkea tuosta hommasta... Mutta en minäkään halunnut laittaa pientä lasta hoitoon jakun rahallisesti on mahdollisuus hoittaa kotona, niin mikä ettei. Tällä hetkellä olen töissä, mutta isä hoitaa lasta kotona. En silti tuomitse äitejä ketkä menevät heti äitiysloman jälkeen töihin. Varsinkin jos asia on rahasta kiinni.
 
Meillä yks lapsi (tutuissani kyllä useampi lapsisiakin, jotka tehneet saman valinnan). Itse olen myös kotona pojan vuoksi; kyllä ehdin töissäkin raahustamaan vielä ennen eläkeikää. Koen, että tämä on ainutlaatuista aikaa meille molemmille! Mutta kukin taaplaa tyylillään ja tekee valintansa. Itse olen tosi tyytyväinen tilanteeseeni.
 
Mä olin myös kotona lapsen vuoksi, en itseni. Valitettavasti oikeus hoitotukeen loppui, joten oli lähdettävä töihin. Mutta jos talous olisi antanut myöten, olisin ehdottomasti halunnut jatkaa kotona lapseni kasvattamista ja hoitamista. Itse olen saanut kasvaa kotona. Äitini lähti töihin vasta kun lähdin kouluun...Mitään muuta asiaa en ole enemmän kiittänyt kuin se, että olen saanut elää lapsena lapsen elämää ja saanut hellyyttä ja rakkautta rajattomasti omalta äidiltäni. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja jep:
good for you. että on perheellä rahaa niin, että voit olla kotona. ja oliko elätettävänä vain yksi lapsi? jep jep.

Ööh eikös sitä saa kotihoidontukea jokaikinen? Ja miksi helvetissä pitää rakentaa 300 neliöinen talo ja ottaa siihen niin paljon lainaa, että lapset tehdään sit kovalla kiireellä?

Meillä on kolmas lapsi tulossa, mies on tavallinen duunari ja tämänkin lapsen kohdalla aion olla kotona. Meillä on okt, mutta siihen säästettiin ensin ostamalla kerrostalokaksio, sitten kolmio, kun perhe kasvui ja lopulta tämä. Ei mikään yli-iso vaan normaali okt. Ei tarvinnut ottaa paljoa lainaa ja pelkällä miehen palkalla voi olla äiti kotona, vaikka on 3 lasta elätettävänä.

Sori. Pisti silmään typerä kommenttisi.
 
Hoisin kotona ihan lapsen vuoksi. Kun huomasi, että ei ollut vielä valmis päiväkoti elämään. Meni sitten nelivuotiaana. kuopus oli sosiaalisempi tapaus ja meni aikasemmin, kun oli aiemmin kypsä. Olen ollut erittäin tyytyväinen, että hoisin kotona. Helevetin tiukkaa oli oli tultiin toimeen todella pienellä summalla. Kun lapset olis tarhassa, niin minä menin töihin ja alettiin rakentaa taloa. Meillä meni prioriteetit tässä järjestyksessä:)
 
Kotona nyt nuorimman lapsen vuoksi, on niin pieni vielä. Muut jo pärjäisivät/viihtyvät hoidoissa/kerhoissa. Hinku töihin on kova, oman ammattitaitoni vuoksi..........!
 
Sekä että.
Harvoin saa työelämässä tämän kaltaisen hengähdystauon jolloin on aikaa miettiä mitä oikeasti tahtoo loppuelämänsä tehdä (irtisanouduin työstäni).
Esikoinen on nyt 2-vuotias, ja varmaan vuoden ollaan vielä kotona juuri syntyneen pikkusiskon kanssa.
 
Sekä lasten että itseni vuoksi. Vielä kituuttelen vuoden kotihoidontuella ja töihin on palattava sitten 5.5v taoun jlk. Hoitaisin niin mielelläni lapset kotona kouluikään saakka jos vain olisi taloudellisesti mahdollista.
 
No meillä on asuntolaina alle 70 neliön kämppään ja lainakin alle 70000. Silti ei mulla ole mahdollisuutta olla kotona, koska me eletään mun palkalla, mies vielä opiskelee. Viimeksi saatiin sinniteltyä niin, että lapsi ehti täyttää vuoden ennen päiväkotiin menoa. Jos meillä mies kävisi töissä niin toki mä voisin sitten olla kotona hoitovapaalla. Mutta meillä ei mies ole valmis siirtämään opintojaan tulevaisuuteen enää kun aika vanhana ne kuitenkin aloitti. En nyt kuitenkaan ole valmis kotona olemisen takia heittäytymään täysin yhteiskunnan tukien varaan, silloin täytyis kyllä kämppäkin myydä jne.
 
Mitä olen huomannut niin pienten lasten äidit on yleensä juuri sen lapsen vuoksi kotona. Mutta mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä enemmän se on äidin itsensä vuoksi. Eskari-ikää lähestyvän lapsen vanhemman on aika turha enää pyörittää tätä iänikuista lapsi-ei-kaipaa-muita-virikkeitä-ja-kavereita-kuin-äidin -levyä.

Viera, tuo sun kommentti vasta naivi olikin. Luuletko sä ihan tosissaan että kaikilla on 300 nelion talo ja hillittömät lainat? Oletko sä kuullut työttömyydestä, jos et niin kannattaisi varmaan tutustua viime aikojen uutisiin. Hieno juttu että sun miehes elättää 5 ihmistä pelkällä palkallaan, kaikilla ei kuitenkaan ole niin hyvin. Monikin tavallinen duunari on vailla töitä tällä hetkellä, eikä pimeitäkään töitä aina riitä.
 
lapsen takia.. haluan hoitaa hänet itse enkä halua viedä päiväkotiin vaan sairastelemaan.tiukille menee,mut menkööt.. 3-vuotta on tosi pieni aika elämästa ja sen voi elää vähän köyhemminkin.rahat riittää kun ne pistää riittämään,omista jutuista voi aina nipistää tai luopua kokonaan.saapahan olla lapsensa kanssa kokoajan ekat 3v.
 
Ei se tosiaan ole aina arvovalinta, kuten moni tuossa edelläkin sanoi. En itse haluaisi olla vuosia sivussa, koska ammattitaitoni rapistuisi, enkä kuka ties enää edes saisi töitä alaltani (olen yhdelle toimeksiantajalle työskentelevä friikku, ei siis pysyvää työpaikkaa). Keplottelen tässä kuitenkin osa-aikaisena, ja lapsi on "vaihtoehtoisella" tavalla hoidossa parina päivänä viikossa.

Yli 3-vuotiaalle pidän päiväkotia tai vastaavaa ympäristöä jo ihan hyvänäkin treeninä ennen koulua. Sosiaalisia suhteitakin voi olla lapsen vaikeampi solmia pelkästään kerhoissa, ja ujolla lapselle pk on myös paikallaan. Sillon tosin toivoisi, että ko. hoitopaikka olisi todella turvallinen ja luotettava kodin jatke, eikä pelkkä lasten säilytyspaikka.
 
Kyllä näkee niitäkin äitejä jotka ovat kotona itsensä takia. Ihan suoraan sanovat, että uutta vauvaa kehiin ennenkuin edellinen täyttää kolme, ettei tarvitse mennä töihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Alkuperäinen kirjoittaja valitettavasti:
Valitettavasti totuus on, että suuri osa kotiäideistä on kotona vain itsensä vuoksi.

Mitäs valitettavaa siinä nyt sitten on?

Niin, että syy kotihoitoon on vain joko
a) äitiä ei nappaa mennä töihin, tai
b) äiti on lukenut tätä palstaa niin paljon, että kuvittelee arvostuksensa nousevan, kun esittää ihanaa kotiäitiä
Molemmat hyvin valitettavia motiiveja, lapsen parhaasta viis.
 

Yhteistyössä