K
katariina1979
Vieras
Kiinnostaisi tietää, että katsotaanko koulukypsyys tutkimuksissa vain koulukypsyys, vai voiko niiden perusteella saada myös jotain diagnoosia tai jatkotutkimuksia? Ja tietysti kiinnostaa myös omakohtaiset kokemukset koulun aloituksesta/lykkäyksestä. Kun tuntuu, että on niin yksin ja iso asia päätettävänä, joka vaikuttaa paljon lapsen tulevaan koulu-uraan. Ja entäs jos koulu on jo aloitettu ja todetaan, ettei lapsi ole vielä koulukypsä, niin mitä sitten?
Meillä on 6v. loppuvuodesta syntynyt poika, menossa syksyllä kouluun ja noi tutkimukset saadaan todennäköisesti vasta syksyllä, kun koulu on jo alkanut. Poika aloittaa luultavasti erityisluokalla, päätöstä ei vielä ole tullut, mutta rehtori oli sitä mieltä, että kuvauksen perusteella pääsisi. Itse olen todella epävarma kannattaako koulua aloittaa vielä. Kukaan ei tunnu suosivan lykkäystä ja kun ei niitä tutkimustuloksiakaan ole vielä, niin minä en tiedä mitä pitäisi tehdä :/
Vuoden vaihteessa muutettiin uuteen kaupunkiin ja vaihtui päiväkoti. Vanhassa päiväkodissa pojalla oli paljon kavereita ja tuli toimeen kaikkien kanssa. On tosi sosiaalinen luonne. Nyt uudessa päiväkodissa ei ole oikein saanut kavereita. Ihan tässä viime aikoina on alkanut ystävystyä erään toisen pojan kanssa. Luulen, että poika tuntee itsensä tyhmäksi. On sanonutkin, että muiden mielestä on tyhmä, eikä kukaan halua olla hänen kanssa. Useimmiten kun mennään hakemaan on yksikseen.
Pojalla on vaikeuksia puheen ymmärtämisessä ja käsitteet on vielä hakusessa. Sanavarasto on aika laaja ja puhuu paljon, mutta ei välttämättä ymmärrä sanojen sisältöä. Hienomotoriikassa on vielä vaikeuksia, eikä oikeastaan edes mielenkiintoa piirtämiseen, kirjoittamiseen jne,,, Osaa laskea yli kymmeneen, mutta alle 20. Matemaattisia tehtäviä ei ymmärrä alkuunkaan, esim jos on kaksi omenaa ja toinen syödään, niin monta on jäljellä. Mielikuvitusta riittää ja kun pitäisi keskittyä, niin uppoutuu helposti omiin ajatuksiinsa, vaikka paikallaan pysyykin. Puhuu paljon itsekseen, myös kavereiden seurassa. Lisäksi poika on tosi vilkas, aina menossa. On ollut aina hyvin uhmakas lapsi. Sanalliseen kiusaamiseen/nälvimiseen ei rahkeet riitä vastaamaan samalla mitalla ja ottaa sitten nyrkit avuksi. Tietää kyllä ettei niin saa tehdä ja keskustellaan tästä usein, mutta toimii aina ennen kuin ajattelee.
Pelottaa ettei pysty suoriutumaan vielä koulutehtävistä. Koulumatkaa ei pysty kulkemaan yksin. Ja välitunneilla olisi varmasti jatkuvasti tappelemassa. Jos poika leimataankin häiriköksi ja saa vain negatiivista palautetta? vaikka kuitenkin on niin ihana ja hurmaava lapsi.
:heart:
Helpotti jo paljon, kun sai kirjoittaa näitä ajatuksiaan. Kun nämä ajatukset pyörii päässä päivittäin =)
Meillä on 6v. loppuvuodesta syntynyt poika, menossa syksyllä kouluun ja noi tutkimukset saadaan todennäköisesti vasta syksyllä, kun koulu on jo alkanut. Poika aloittaa luultavasti erityisluokalla, päätöstä ei vielä ole tullut, mutta rehtori oli sitä mieltä, että kuvauksen perusteella pääsisi. Itse olen todella epävarma kannattaako koulua aloittaa vielä. Kukaan ei tunnu suosivan lykkäystä ja kun ei niitä tutkimustuloksiakaan ole vielä, niin minä en tiedä mitä pitäisi tehdä :/
Vuoden vaihteessa muutettiin uuteen kaupunkiin ja vaihtui päiväkoti. Vanhassa päiväkodissa pojalla oli paljon kavereita ja tuli toimeen kaikkien kanssa. On tosi sosiaalinen luonne. Nyt uudessa päiväkodissa ei ole oikein saanut kavereita. Ihan tässä viime aikoina on alkanut ystävystyä erään toisen pojan kanssa. Luulen, että poika tuntee itsensä tyhmäksi. On sanonutkin, että muiden mielestä on tyhmä, eikä kukaan halua olla hänen kanssa. Useimmiten kun mennään hakemaan on yksikseen.
Pojalla on vaikeuksia puheen ymmärtämisessä ja käsitteet on vielä hakusessa. Sanavarasto on aika laaja ja puhuu paljon, mutta ei välttämättä ymmärrä sanojen sisältöä. Hienomotoriikassa on vielä vaikeuksia, eikä oikeastaan edes mielenkiintoa piirtämiseen, kirjoittamiseen jne,,, Osaa laskea yli kymmeneen, mutta alle 20. Matemaattisia tehtäviä ei ymmärrä alkuunkaan, esim jos on kaksi omenaa ja toinen syödään, niin monta on jäljellä. Mielikuvitusta riittää ja kun pitäisi keskittyä, niin uppoutuu helposti omiin ajatuksiinsa, vaikka paikallaan pysyykin. Puhuu paljon itsekseen, myös kavereiden seurassa. Lisäksi poika on tosi vilkas, aina menossa. On ollut aina hyvin uhmakas lapsi. Sanalliseen kiusaamiseen/nälvimiseen ei rahkeet riitä vastaamaan samalla mitalla ja ottaa sitten nyrkit avuksi. Tietää kyllä ettei niin saa tehdä ja keskustellaan tästä usein, mutta toimii aina ennen kuin ajattelee.
Pelottaa ettei pysty suoriutumaan vielä koulutehtävistä. Koulumatkaa ei pysty kulkemaan yksin. Ja välitunneilla olisi varmasti jatkuvasti tappelemassa. Jos poika leimataankin häiriköksi ja saa vain negatiivista palautetta? vaikka kuitenkin on niin ihana ja hurmaava lapsi.
:heart:
Helpotti jo paljon, kun sai kirjoittaa näitä ajatuksiaan. Kun nämä ajatukset pyörii päässä päivittäin =)
