Koulut alkaa ja pelkään että lastani kiusataan taas :(

[äiti]

Kiusaaminen alkoi ekalla joulun jälkeen ja jatkui loppu vuoden. Lapsen käytös muuttui kovasti kotona ja sitten loppuviimein saatiin kauívettua asia esille että kiusausta on. Opettaja EI ollut huomannut mitään :/

Kesällä lapsesta tullut taas avoin ja sosiaalinen, mutta mites käy kun koulut taas alkaa, palataanko siihen samaan kiusaamiseen?? Sen kun tietäs, mutta nyt osaan "lukea" merkkejä paremmin lapsesta.

Mikä olisi paras tapa puuttua kiusaamiseen? Soitto opettajalle vaiko suoraa kiusaajan vanhemmille?

 

[Porina]

Soittaisin koulupoliisille. Kuulostaa rajulta, mutta saa kiusaajat parhaiten aisoihin. Luokkaan puhumaan ja tarvittaessa henkilökohtaisesti kiusaajille tai kiusaajien vanhemmille. Oma lapse ei ole vielä kouluiässä, mutta olen kuullut, että opettajalle sanominen ei johda mihinkään.

 

[endie]

minä juttelisin opettajan kanssa tilanteesta heti koulun alettua ja että asiaa pidettäs silmällä ja jospa voisivat tehdä koulussa jotain kiusaamiseen liittyviä juttuja - esim. ryhmätöitä,miettiä miltä se tuntuu,miten ehkäistä sitä jne jne.
toivon aurinkoista koulutietä lapsellesi jatkossa!

 

[Sivusta seurannut]

Opet ei tee mitään, ovat laiskoja ja suosivat vain suosittuja oppilaita. Eli yhteys tosiaan koulupoliisiin tai kiusattujen tuki ry:hyn.

 

[Entinen kiusaaja]

Ekan luokan joulujuhlissa äitini luokse tuli eräs ystäväni äiti kyyneeleet silmissään. Hän pelkäsi lähestyä äitiäni - ehkä hänkin olisi yhtä "kauhea" kuin minä. Olin kuulemma kiusannut koko alkuvuoden tätä ystävääni. Äiti oli shokissa ja haki heti minut paikalle. Juttutuokio on jäänyt hyvin mieleen, sillä en ymmärtänyt laisinkaan mistä oli kyse. Tuon juttutuokion päätteeksi otettiin ystäväni ja hänen äitinsä mukaan keskusteluun ja minä pyysin anteeksi - olemme olleet kiusaamattomia ystäviä siitä lähtien. Minä olin perheen nuorimpana tottunut pompotteluun ja oman puoleni pitämiseen kun taas ystäväni oman perheen vanhimpana ei. Tein siis väärin, mutta en tajunnut sitä ollenkaan. Aloita siis puhumalla kiusaajan äidille - jos se ei auta niin käytä kovempia keinoja. Tsemppiä!

 

[Vieras]

Ei opettajalle sanominen mitään auta jos ei edellisenä vuonna huomannut kun toista puoli vuotta kiusattiin. Mä tein diilin kahden kuudesluokkalaisen kanssa, ne kävivät ystävällissävyisesti juttelemassa kiusaajien kanssa pikku palkkiota vastaan ja tyttö sai olla rauhassa siitä lähtien. Kyse oli siis ekaluokkalaisesta tytöstä, jota kiusattiin koko eka luokan ajan. Ensin opettajalla meni puolisen vuotta ennenkuin huomasi koko asiaa vaikka siitä hänelle jokseenkin suoraan tuli sanottua ja toinen puoli vuotta silitellessä maahanmuuttajakiusaajien päitä. Ekaluokan jälkeisenä kesänä otin asian puheeksi sitten niiden kuudennelle menevien poikien kanssa ja homma loppui kuin seinään.

 

[17v]

Näin edelleen kouluja käyvänä sanoisin, että ensiki kysyy lapselta millä tavoin häntä kiusataan ja kuka kiusaa, sen jälkeen sanoa opettajalle (niin, että koulun rehtori on vieressä todistamassa opettajan pätevyyttä, onko hän ollut huomaavinaan kiusaamista. ) sen jälkeen vaikka rehtorin, opettajan ja lapsen kanssa kiusaajien luo ja antaa selvät ohjeet mistä on kyse. Jos ei toimi, sen jälkeen keskustelua kiusaajien vanhempien kanssa. Jos lapsesi on menossa nyt toiselle luokalle, on kiusaaminen siis sairaan yleistä, mutta sekin on yleistä että ne pikkukillit uskoo heti, kun rehtori saadaan paikalle. (Kokemuksesta; itse pelkäsin isoa ja pahaa rehtoria kuin sutta kun olin ala-asteella.)
Ja vielä: Kiusaaminen pitää saada loppumaan tähän tokaluokkaan, sillä jos se jatkuu vielä ylemmillä luokilla, siitä tulee helvettiä. Uskokaa pois.

 

[ap]

Huomasin kyllä että opettaja ei ollut kovinkaan kiinnostunut asiasta, sanoi vaan että ei olla huomattu mitään. Mutta vähän väliä sattui jotain pientä naarmua siellä täällä, jalat mustelmilla ja mieli maassa. Enää ei ollutkaan niin kiva lähteä kouluun kun pelkäsi että välitunnilla kiusataan.

Lapseni on sellainen sivustaseuraaja, ei lähde mukaan painimaan poikien kanssa ja kauhistellen kertoo kun muut tappelevat välitunnilla

 

[ap]

Vielä sellainen, voiko kiusaaminen pahentua jos se otetaan puheeksi kiusaajan kanssa?

 

[Vieras]

Totta kai voi pahentua. Vasikoinnista saa turpiin. Ja isolta porukalta.

 

[Porina]

Onhan se mahdollisuus olemassa. Sen takia suosittelenkin koulupoliisia... se on tehokkaampaa ja vaikuttaa tuon ikäisiin hyvin auktoriteetillään. Pakkohan siihen on joka tapauksessa puuttua.

 

[guess]

Onko lapsesi kertonut miten sitä on kiusattu? Juttelisin lapsen kanssa mitä tilanteessa ajatella ja miten toimia, kertoisin että kiusaajilla on paha olla ja ongelmia kotona kun täytyy toisia kiusata. Ottaisin myös suoraan yhteyttä kiusaajien vanhempiin ja antaisin heidän kuulla kunniansa!

 

[Mr Nobody]

Antaisi turpaan kiusaajille. Näin mä opetan

 

[ap]

Onko lapsesi kertonut miten sitä on kiusattu? Juttelisin lapsen kanssa mitä tilanteessa ajatella ja miten toimia, kertoisin että kiusaajilla on paha olla ja ongelmia kotona kun täytyy toisia kiusata. Ottaisin myös suoraan yhteyttä kiusaajien vanhempiin ja antaisin heidän kuulla kunniansa!

Mitähän kaikkea sitä olisi tapahtunut, ainakin telineestä tiputtamista, potkimista, lyömistä, tavaroiden varastelua ja piilottamista, pyörän turmelemista, leikeistä ainoana pois jättämistä, muut kutsutaan syntymäpäiville paitsi lapsi jne...

 

[miltski]

Meidän pojan kiusaaminen loppui, kun mies vähän jututti kiusaajia. Kerran siis poika tuli itkien kotiin, kun koulun pihassa olivat taas kerran kiusanneet. Mies otti pojan mukaan ja karautti autolla kiusaajien viereen, antoi tulla aika kovaa tekstiä ja pojat pyysi anteeks, ja se loppui sitten siihen. Nykyään ovat pojan kavereita.

 

[tytönjapoikienmamma]

Totta kai voi pahentua. Vasikoinnista saa turpiin. Ja isolta porukalta.

Juu,mutta kyllä siihen on puututtava silti. Tämä taisi olla provo tavallaan tämä sinun kommenttisi...Mutta siis yhtyttä vaikka mihin, että saadaan loppumaan

 

[miltski]

Onko lapsesi kertonut miten sitä on kiusattu? Juttelisin lapsen kanssa mitä tilanteessa ajatella ja miten toimia, kertoisin että kiusaajilla on paha olla ja ongelmia kotona kun täytyy toisia kiusata. Ottaisin myös suoraan yhteyttä kiusaajien vanhempiin ja antaisin heidän kuulla kunniansa!

Mitähän kaikkea sitä olisi tapahtunut, ainakin telineestä tiputtamista, potkimista, lyömistä, tavaroiden varastelua ja piilottamista, pyörän turmelemista, leikeistä ainoana pois jättämistä, muut kutsutaan syntymäpäiville paitsi lapsi jne...

Hyi, että! Toihan on jo paha! Ota nyt yhtetyttä kouluun ja vanhempiin! Meillä se oli vaan henkistä kiusaamista. Mulla kilahtais kyllä totaalisesti, jos meillä tuo tilanne olis!
:kieh:

 

[ap]

Totta kai voi pahentua. Vasikoinnista saa turpiin. Ja isolta porukalta.

Juu,mutta kyllä siihen on puututtava silti. Tämä taisi olla provo tavallaan tämä sinun kommenttisi...Mutta siis yhtyttä vaikka mihin, että saadaan loppumaan

En myös viittinyt tähän ottaa kantaa ensin. Tiedetään että "pikkasen" vanhempana tämä mahdollista, mutta jos tälläiselle tokaluokkalaiselle näin pääsis käymään niin menisin itse ja lopsisin näitä kiusaajia ihan ite korville

 

[tytönjapoikienmamma]

Tuon tason kiusaamisen on loputtava heti. Tosiaan poliisiin jo yhteys, kun on siis fyysistä ollut!!

 

[ap]

Onneksi tässä on vielä lomaa joku viikko jäljellä. Toivon parasta että kiusaukset olisi taakse jäänyttä elämää pojan kohdalla.

 

[guess]

Voi hyvänen aika, tossa ei kyllä ole lapsellasi mitään tehtävissä, kun kiusaaminen on noin kovaa ja julmaa ja fyysistä! Oon miettinyt aikasemminkin tilannetta mitä tällasessa tilanteessa itse tekis, ja kyllä varmaan oikeesti lähtisin vanhempia tinttauttamaan sekä henkisesti että fyysisesti. Eka luokkalainen lapsi ja kiusaa muita noin, vika ei voi olla kun vanhemmissa. Ja joku sano aikasemmin et mies oli kiusaajille antanut rankkaa tekstiä ja kiusaaminen oli loppunut, tekisin varmasti niinkin ( tai mieheni tekisi).. Nyt kyllä saa loppua! Otat kontaktia ensin kiusaajien vanhempiin ja jos ei tehoa niin sitten näihin kiusaajiin. Mä olisin niin vihanen sun tilanteessa!! huh...

 

[ap]

Voi hyvänen aika, tossa ei kyllä ole lapsellasi mitään tehtävissä, kun kiusaaminen on noin kovaa ja julmaa ja fyysistä! Oon miettinyt aikasemminkin tilannetta mitä tällasessa tilanteessa itse tekis, ja kyllä varmaan oikeesti lähtisin vanhempia tinttauttamaan sekä henkisesti että fyysisesti. Eka luokkalainen lapsi ja kiusaa muita noin, vika ei voi olla kun vanhemmissa. Ja joku sano aikasemmin et mies oli kiusaajille antanut rankkaa tekstiä ja kiusaaminen oli loppunut, tekisin varmasti niinkin ( tai mieheni tekisi).. Nyt kyllä saa loppua! Otat kontaktia ensin kiusaajien vanhempiin ja jos ei tehoa niin sitten näihin kiusaajiin. Mä olisin niin vihanen sun tilanteessa!! huh...

Olen myös vihainen, mutta eihän minulla ole "todisteita" asiasta. Mitä sitten kun kiusaaja sanoo että ei ole tehnyt mitään Ketä uskotaan?

 

[guess]

No tottakai uskot omaa lastasi, miksi hän valehtelisi? Ja jos valehtelisi, huomaa lapsesi että uskot ja luotat häneen, puolustat ja välität. Jos niin olisikin että löapsesi olisi keksinyt kaikki, tuntisi hän varmasti häpeää ja huonoa oloa, kun menet kiusaajien vanhempia ja kiusaajia höykyttämään. En siis millään voi uskoa että oma lapsesi valehtelisi sinulle tällaista. Sinä olet äiti ja luotat lapseesi ja hän sinuun, ei sellaista tarvi kenellekään todistella että onko varmasti kiusattu. Mutta toivotaan nyt että kiusaaninen olisi jäänyt sinne kevääseen, eikä enään jatkuisi. Sanot lapsellesi, että pitää heti kertoa jos vielä jatkuu, että sitten se saadaan loppumaan.

 

[ap]

Tottakai minä uskon omaa lastani, mutta uskooko opettaja tai kiusaajan vanhemmat että oma lapsi voi olla kiusaaja??

 

[been there]

Onko lapsesi kertonut miten sitä on kiusattu? Juttelisin lapsen kanssa mitä tilanteessa ajatella ja miten toimia, kertoisin että kiusaajilla on paha olla ja ongelmia kotona kun täytyy toisia kiusata. Ottaisin myös suoraan yhteyttä kiusaajien vanhempiin ja antaisin heidän kuulla kunniansa!

Mitähän kaikkea sitä olisi tapahtunut, ainakin telineestä tiputtamista, potkimista, lyömistä, tavaroiden varastelua ja piilottamista, pyörän turmelemista, leikeistä ainoana pois jättämistä, muut kutsutaan syntymäpäiville paitsi lapsi jne...

Onneks sentään uskot lastasi, omat vanhempani eivät edes uskoneet kiusaamiseen ja sitä sai jatkua koko ala-asteen ja yläasteen. Uskonnollinen kasvatus ei sallinut minulle kostoa, joten 'käänsin toisen posken' kiusaajilleni. Vasta neljänkympin kynnyksellä olen saanut itsetuntoni takaisin - osittain.

Eli MITKÄÄN keinot ei ole liian kovia tuon tilanteen ratkaisemiseen...