Köyhyyden syitä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei mitään uutta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ei mitään uutta

Vieras
Mitä syitä köyhyyden taustalta löytyy ja mitkä syyt ovat mielestäsi hyväksyttäviä syitä?

Mitä olen tuttavapiiriäni seurannut, niin anteeksi vaan, köyhyyden syy löytyy useimmiten saamattomuudesta ja elämänhallinnan ongelmista. Mitä muuta, kuin köyhyyttä voi odottaa, jos ei viitsi käydä peruskoulun jälkeen mitään kouluja ja töitäkin jaksaa tehdä korkeintaan jonkun 10 h/kk jossain varamiespalvelussa? Sitten kun sossun rahat tulevat tilille lähdetään samana päivänä kauppaan kuluttamaan koko tili. Ostellaan valmisruokia, limuja, sisustustavaraa ja vaatteita. Viimeiset pennit isketään vielä pelikoneeseen tai Ässä-arpoihin. Loppukuu sitten pummitaan rahaa lainaan kavereilta ja sukulaisilta ja viedään tyhjiä pulloja kauppaan.

En ymmärrä miksi minun pitäisi tuntea empatiaa em. tyylisiä köyhiä kohtaan? Ei se minullakaan ole aina helppoa ja mukavaa koulussa tai töissä, mutta näin on vaan toimittava, mikäli haluaa kohtalaisen elintason. Ja rahaa käytetään sen mukaan mitä sitä on. En minäkään voi ostella kaikkea kivaa aina kun palkka kilahtaa tilille, tai sitten on oltava loppukuu nälässä.

Sitten on tietysti pitkäaikaissairaat, vammaiset ym. jotka eivät kykene työskentelemään. Heille kyllä ymmärrystä ja empatiaa riittää minunkin taholtani.
 
Omassa elämässä köyhyyden syiksi olen havainnut köyhän kodin josta lähtee (ei saa niin paljon resursseja omille siiville nousuun), päihdeongelmat, mielenterveysongelmat jotka vaikeuttaa opiskelua ja työnhakua/-saantia ja siinä mukana pysymistä, rahankäytön hallinnan vaikeudet eli se että elää yli varojensa ja ajautuu kierteeseen, ja se on kans toisille ongelma, että ei kelpaa työ kuin työ vaan ennemmin jäädään odottelemaan jotain unelmaduunia ja otetaan lainaa elämiseen >> ajautuu velkakierteeseen.
 
Köyhyys on laajemmin periytyvää sosiaalista kurjuutta, johon liittyy kodin tavat, sivistys, koulutustaso, asenteen ehkä jossaim määrin periytyvä alykkyys jne. Köyhyydestä voi nousta ylös lähes kuka tahansa omalla toiminnallaan ja asenteellaan. Usein vain on helpointa jäädä sinne alakertaan ja notkua siellä. Joten ap on paljolti oikeassa.
 
[QUOTE="vieras";26845681]Köyhyys on laajemmin periytyvää sosiaalista kurjuutta, johon liittyy kodin tavat, sivistys, koulutustaso, asenteen ehkä jossaim määrin periytyvä alykkyys jne. Köyhyydestä voi nousta ylös lähes kuka tahansa omalla toiminnallaan ja asenteellaan. Usein vain on helpointa jäädä sinne alakertaan ja notkua siellä. Joten ap on paljolti oikeassa.[/QUOTE]

Näin on. Omat vanhempani ovat käyneet vain kansakoulun ja tehneet päkähommia. Ovatkin eläneet täysin kädestä suuhun koko elämänsä. Suhtauminen minun koulunkäyntiini oli välinpitämätöntä eikä mitään kannustusta tullut. Itsekin ajattelin pitkään, että mitä turhia mitään edes yrittämään.

Onneksi joskus varhaisaikuisuuden tietämillä keksin, että ehkä minun ei tarvitse tallata samoja polkuja ja minusta voi tulla jopa jotain. Olenkin hankkimassa hyvää koulutusta ja teen työtä ohessa.
 
Ajatteletteko, että köyhyys Suomessa olisi pelkästään yksilön syy ja ongelma? Oletteko koskaan kuullut, että köyhyyteen ja eriarvoisuuteen vaikuttaa paljon yhteiskunnan rakenteet ja niiden toimivuus ja toimimattomuus, koulutus ja terveydenhuolto etunenässä. Ihan taatusti saamme köyhyysreserveitämme kartutettua kun jatkuvasti vähennetään edellisessä lauseessa mainittuihin panostamista, noin niinku hallinnollisella tasolla.
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
Monesti köyhyyden syy on väliinputoaminen. Ihminen tienaa just sen "euron liikaa" ollakseen oikeutettu toimeentulotukeen ja siten myöskään harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen. Sitten tuleekin jokin yllättävä meno, kuten vaikkapa silmälasien hankkiminen, johon on jostain muusta kuluerästä otettava rahat. Ihminen saattaa olla vajaakykyinen, mutta "liian terve" saadakseen sen perusteella mitään tukia tai kuntoutusta ja "liian sairas" saadakseen sellaista työtä - tai päästäkseen opiskelemaan sellaiseen työhön - että elintasoa olisi mahdollista nostaa. Joskus menee vuosia, että lääkärinlausunnot seilaavat hoitavalta lääkäriltä Kelan asiantuntijalääkärille ja tulevat aina bumerangina takaisin. Jos ihminen joutuu vuosikausia elämään veitsen terällä ja jatkuvassa epävarmuudessa, niin se - ihan ymmärrettävääkin - aiheuttaa masennusta, itsetunnon menetystä ja toivottomuutta.
 
Ajatteletteko, että köyhyys Suomessa olisi pelkästään yksilön syy ja ongelma? Oletteko koskaan kuullut, että köyhyyteen ja eriarvoisuuteen vaikuttaa paljon yhteiskunnan rakenteet ja niiden toimivuus ja toimimattomuus, koulutus ja terveydenhuolto etunenässä. Ihan taatusti saamme köyhyysreserveitämme kartutettua kun jatkuvasti vähennetään edellisessä lauseessa mainittuihin panostamista, noin niinku hallinnollisella tasolla.

Jokainen pystyy kouluttautumaan suomessa, toista se on oikeasti vaikkapa Jenkeissä! Suomessa koulutus on ilmaista lisäksi saat opintotuen ja asumislisän. Tämän lisäksi voit nostaa opintolainaa tai käydä töissä. Jos et tätä etuutta käytä, oma on valintasi (poislukien sairaat ym. oikeasti kykenemättömät).
 
Itse olen lähtöisin köyhästä perheestä, jossa äiti oli kouluttamaton kotiäiti ja isä pienyrittäjä. Lamavuodet kohtelivat kaltoin, tuli ero ja yksinhuoltajaäitini oli tiukilla. Äitini joutui tiukkoina aikoina käymään sossussa ja seurakunnalla pyytämässä apua, että saatiin leipää pöytään. Tämän lisäksi hän kuitenkin teki vuosia osa-aikaista työtä vaikka käteen jäi saman verran kuin jos olisi ollut työttömänä. Hän ei enää halunnut olla vain kotona neljän seinän sisällä. Vanhemmiltani olen oppinut työntekoon ja itse olenkin saanut nostettua elintasoni keskiluokkaiseksi. Samoin äitinikin nyt ennen eläkeikää. Tämä kaikki on minulle opettanut sen, että teen kaikkeni etten joudu enää samaan tilanteeseen ja en jätä omaa elämääni kenenkään toisen varaan, esimerkiksi mieheni. Haluan olla itsenäinen ja tienata oman elantoni. Jos nykyiseltä alaltani työt loppuvat astelen taas koulun penkille opiskelemaan. Minulla on amk-tutkinto takana.

Taustani vuoksi minulla riittää todella vähän ymmärrystä valittajille, jotka elävät vain tuilla koska huonopalkkaisia töitä ei kannata tehdä. AINA KANNATTAA, koska huonokin työ voi olla väylä parempaan.
 
Jokainen pystyy kouluttautumaan suomessa, toista se on oikeasti vaikkapa Jenkeissä! Suomessa koulutus on ilmaista lisäksi saat opintotuen ja asumislisän. Tämän lisäksi voit nostaa opintolainaa tai käydä töissä. Jos et tätä etuutta käytä, oma on valintasi (poislukien sairaat ym. oikeasti kykenemättömät).

Tuskin pystyy jos mielenterveyshäiriöiden hoitamiseen ei panosteta.
 
Empatian puute johtuu siitä, ettet taida tästä aiheesta mitään tietää... Ja ei, en ole köyhä, enkä ole toiminut koskaan ap:n kuvaamalla tavalla. Mutta tunnen kyllä näitä ihmisiä. Turha jauhaa, että se on vaan niin paljon helpompaa "jäädä alakertaan notkumaan". Tietenkin se on helpompaa kun ei muusta tiedä, eikä muusta ole juuri yhtään kokemusta. Pienikin tuki voi auttaa nousemaan sieltä köyhyydestä kun saa sen ihmisen näkemään asioita hieman laajemmin.

Se on niin helppo huudella, jos itsellä se tuki on jostain tullut. Ja itse on sitä elämää nähnyt muualtakin kuin telkkarista.
 
Eipä juuri yllättänyt tähän ketjuun tulleet vastaukset. Vähän ihmetyttää, miten vielä nykyisinkin ihmisillä voi olla noin kapeakatseinen ja mustavalkoinen käsitys. Ilmeisesti kaikki kuvittelevat köyhien olevan laiskoja, tyhmiä ja kouluttamattomia, jonkinlaisia väliinputoajia ja sivistymättömiä, kunnianhimottomia ja aloitekyvyttömiä. Omassa tuttavapiirissäni tämä ei kuitenkaan päde ollenkaan!

Omassa tuttavapiirissäni nousee esiin kaksi selkeää syytä, joiden vuoksi köyhyyttä ilmenee, ja ne ovat opiskelu ja taiteilijan ammatti (eri taidealoja). Jälkimmäinen tarkoittaa monen kohdalla sitä, että tulot koostuvat pääasiassa epäsäännöllisistä apurahoista, esiintymispalkkioista ja keikkatöistä/tilaustöistä - eli tulot vaihtelevat ja ovat epävarmoja. Tilanne on hiukan parempi, jos on hyvätuloinen puoliso, mutta monen puoliso on sattumoisin myös samalla alalla. Taiteilijuus on kuitenkin paitsi ammatti ja työ, myös niin vahva osa omaa identiteettiä, ettei siitä niin vaan luovuta. Toki moni tekee muuta työtä rahoittaakseen varsinaisen ammattinsa, mutta kaikki eivät. Ja varsinkin uransa alussa olevilla tilanne voi olla taloudellisesti hankala. Tietysti voi olla, että uran edetessä tilanne paranee.

Ja opiskelijan kohdalla ei varmaan tarvitse ihmetellä, mistä köyhyys johtuu - pääkaupunkiseudulla opiskelija voi olla köyhä, vaikka kävisi opintojen ohessa töissäkin, ja usein onkin. Opintotuki on kohtalaisen pieni, vuokrat korkeita ja kokopäiväisesti ei voi työskennellä, kun pitää opiskellakin. Perheellisillä opiskelijoilla lisäksi opintotuen tulorajat oikeastaan tekevät melkoisen tuloloukun: ei voi tehdä töitä niin paljon kuin pitäisi saadakseen perheelle elannon, koska opintotuen tulorajat tulevat vastaan ja silloin tukea joutuisi palauttamaan. Eli perheellisen on tultava toimeen samalla rahasummalla, joka on laskettu yksin elävälle opiskelijalle riittäväksi.

Lisäksi pari tuttua on sellaisia "elämäntapahippejä", eli kyse on ihan omasta valinnasta - halusta elää eri tavoin. Esim. yksi dyykkaa ruokansa, tekee pääasiassa vapaaehtoistyötä (joskus tehnyt samassa paikassa myös työkkärin kautta), asuu nykystandardien mukaan askeettisesti (ilman sisävessaa ja suihkua), jne.

Sitten on joitain, joilla vaan on pieni palkka. Itse työ on ihan normaalia työtä, joka ehkä riittäisi yhden elättämiseen, mutta koko perheelle se on aika vähän.

Vain yksi tuttava on sellainen, joka vain on jotenkin "pudonnut" kelkasta kouluttamattomana ja ilman työkokemusta saati työhaluja, ja on tyytyväinen, kun ei tarvitse tehdä mitään töitä (eikä edes pääsisi minnekään töihin). Hän on ollut kai koko ikänsä toimeentulotuen varassa ja myös lapsuuden perhe oli (tosin vanhemmat olivat kai kuitenkin töissä, ainakin toinen, mutta lapsia oli tosi paljon).

Tunnen kyllä pari muutakin työnvieroksujaa, mutta he järjestivät asiansa niin, että pariutuivat varakkaan/hyvätuloisen miehen kanssa - jotenkin tämän ketjun aiempien vastausten perusteella heillä on sitten kai elämä hallinnassa ja ovat fiksumpia kuin vaikka ne yliopisto-opiskelijat tai taiteilijat? Tässä ketjussa kun tunnuttiin pitävän köyhyyttä synonyymina huonolle elämänhallinnalle. No, näkökulmakysymys...
 
Ajatteletteko, että köyhyys Suomessa olisi pelkästään yksilön syy ja ongelma? Oletteko koskaan kuullut, että köyhyyteen ja eriarvoisuuteen vaikuttaa paljon yhteiskunnan rakenteet ja niiden toimivuus ja toimimattomuus, koulutus ja terveydenhuolto etunenässä. Ihan taatusti saamme köyhyysreserveitämme kartutettua kun jatkuvasti vähennetään edellisessä lauseessa mainittuihin panostamista, noin niinku hallinnollisella tasolla.
''

Juuri noiden seikkojen vuoksi, joita luettelit, Suomessa ei pitäisi olla köyhyyttä. Kirjoituksestasi paistaa läpi juuri se asenteen puute. Kaikki pitäisi saada yhteiskunnalta ja mikään kurjuuden taso ei ole oma vika. Noinniinku, että siitä vaan sossuluukulle ja alemmaksi köyhyyden puolelle.
 
Lainaus "Omassa tuttavapiirissäni nousee esiin kaksi selkeää syytä, joiden vuoksi köyhyyttä ilmenee, ja ne ovat opiskelu ja taiteilijan ammatti (eri taidealoja). Jälkimmäinen tarkoittaa monen kohdalla sitä, että tulot koostuvat pääasiassa epäsäännöllisistä apurahoista, esiintymispalkkioista ja keikkatöistä/tilaustöistä - eli tulot vaihtelevat ja ovat epävarmoja."

Eikö tämä lainaus jos mikä kerro juuri siitä, että köyhyys on omaa syytä ja oma valinta. Ei kai voi odottaa, että taiteilija, jonka taiteesta kukaan ei ole valmis maksamaan, olisi rikas tai edes hyvin toimeentuleva. Kaiketi vielä yhteiskunnan pitää nämäkin elättää. Menneinä aikoina näiden onnettomien piti löytää mesenaatteja tai kuninkaita, jotta selvisivät hengissä. Jos näitä mesenaatteja ei löydy, niin ei pidä ajatella, että muut eronmaksajat ovat sitten niitä PAKOTETTUJA mesenaatteja näille omaksi ilokseen puuhastelijoille. Kyllä jokaisen tulisi elättää itsesnsä omalla työllään ja jos ei kyvyt ja taidot riitä muodostamaan elinmahdollsiuuksia, niin sitten pitää HARRASTAA, muun työn ohella. Ei ole oikeutettua olettaa, että muut, tarpeellista työtä tekevät, antavat joillekin mahdollisuuden harrastaa yhteiskunnan kustannuksella.
 
Empatian puute johtuu siitä, ettet taida tästä aiheesta mitään tietää... Ja ei, en ole köyhä, enkä ole toiminut koskaan ap:n kuvaamalla tavalla. Mutta tunnen kyllä näitä ihmisiä. Turha jauhaa, että se on vaan niin paljon helpompaa "jäädä alakertaan notkumaan". Tietenkin se on helpompaa kun ei muusta tiedä, eikä muusta ole juuri yhtään kokemusta. Pienikin tuki voi auttaa nousemaan sieltä köyhyydestä kun saa sen ihmisen näkemään asioita hieman laajemmin.

Se on niin helppo huudella, jos itsellä se tuki on jostain tullut. Ja itse on sitä elämää nähnyt muualtakin kuin telkkarista.

Mistä ihmeestä voi päätellä, ettem aiheesta mitään tiedä. Tuo on törkeä väite, kun emme eders tulknne toisiamme. Olen alkoholisoituneen perheen avioerolapsi ja nähnyt lapsuudessani kurjuutta ja köyhyyttä.

Olen siltä ponnistanut omin avuin elämään, kouluttautunut ja nyt hyvin toimeentuleva. Olen todellakin repinyt itseni ylös sieltä alakerran sosiaalisesta perimästä vinkumatta koko ajan, että yhteiskunnan ja hallituksen vika. Itsehän juuri yrität vakuuttaa myös, että on erilaisia mahdollisuuksia, jos vian vaivautuu katsomaan ympärilleen. Suomessa on tarjolla niin paljon tukea ja apua, ettei monessa maassa sselaisesta edes osata kuvitella.
 
Jokainen pystyy kouluttautumaan suomessa, toista se on oikeasti vaikkapa Jenkeissä! Suomessa koulutus on ilmaista lisäksi saat opintotuen ja asumislisän. Tämän lisäksi voit nostaa opintolainaa tai käydä töissä. Jos et tätä etuutta käytä, oma on valintasi (poislukien sairaat ym. oikeasti kykenemättömät).

No tähän on pakko sanoa, että ei aina voi valita itseäänkiinnostavaa alaa välttämättä. Jos ei koti paikkakunnalla ole alan koulua. Peruskoulusta päästessä ei vielä ole mahdollisuutta läheskään kaikilla hakea opintotukea yms.. Näin ollen vanhempien on kustannettava lapsen asuminen ja opiskelu vieraalla paikkakunnalla, jos lapsi mielii tiettyyn kouluun. Eikä nuo tulorajat kummoset ole sittenkään, kun kyseisiä tukia saa hakea, monella perheellä vanhempien tulot estävät juuri ja juuri saamasta tukia, ja taas vanhemmat maksaa koko paletin, jos lapsi mielii tiettyyn kouluun, vaikka vanhemmilla olisi muitakin lapsia elätettävänä ja koulutettavana.
 
[QUOTE="vieras";26846180]Mistä ihmeestä voi päätellä, ettem aiheesta mitään tiedä. Tuo on törkeä väite, kun emme eders tulknne toisiamme. Olen alkoholisoituneen perheen avioerolapsi ja nähnyt lapsuudessani kurjuutta ja köyhyyttä.

Olen siltä ponnistanut omin avuin elämään, kouluttautunut ja nyt hyvin toimeentuleva. Olen todellakin repinyt itseni ylös sieltä alakerran sosiaalisesta perimästä vinkumatta koko ajan, että yhteiskunnan ja hallituksen vika. Itsehän juuri yrität vakuuttaa myös, että on erilaisia mahdollisuuksia, jos vian vaivautuu katsomaan ympärilleen. Suomessa on tarjolla niin paljon tukea ja apua, ettei monessa maassa sselaisesta edes osata kuvitella.[/QUOTE]

10 vuotta sitten - jotkut palstalaiset ehkä muistavatkin vielä - myös minä olin sitä mieltä, että kaikki mikä onnistuu minulta, täytyy onnistua kaikilta muiltakin.
 
Työssäkäyvän köyhyys johtuu poikkeuksetta heikosta taloudenhallinnasta. Pienelläkin palkalla ihminen tulee toimeen halutessaan. Vaatteita ei tarvitse ostaa joka kuukausi, eikä asunnon tarvitse sijaita keskustassa. Ruokaa saa edullisesti itse valmistamalla ja pankkitiliä ei tarvitse tahallisesti tuhlata ennen palkkapäivää, kun voisi laittaa vähän säästöönkin.

Köyhät usein valittavat, että raha ei yksinkertaisesti vain pysy käsissä. Se on jostain syystä pakko aina tuhlata. Säästäminen nähdään hölmöytenä ja sanotaan ettei näin pienistä tuloista voi mukamas säästää. Sitten kun joku pesukone hajoaakin, niin tottakai se on taloudellinen katastrofi.

Olen pankin ihmisenä aina neuvonut, että laittakaa vaikka 20e säästöön joka kuukausi. Sitä ei edes huomaa normaalissa arjessa. Mutta sitten kun jotain yllättävää sattuu, niin on edes jotain säästössä siellä sukanvarressa.
 
Jokainen pystyy kouluttautumaan suomessa, toista se on oikeasti vaikkapa Jenkeissä! Suomessa koulutus on ilmaista lisäksi saat opintotuen ja asumislisän. Tämän lisäksi voit nostaa opintolainaa tai käydä töissä. Jos et tätä etuutta käytä, oma on valintasi (poislukien sairaat ym. oikeasti kykenemättömät).

Koulutettu tyotonkin joutuu maksamaan opintolainan takaisin. Minusta on absurdia kutsua lainaa tuloiksi...
 
[QUOTE="vieras";26846153]Lainaus "Omassa tuttavapiirissäni nousee esiin kaksi selkeää syytä, joiden vuoksi köyhyyttä ilmenee, ja ne ovat opiskelu ja taiteilijan ammatti (eri taidealoja). Jälkimmäinen tarkoittaa monen kohdalla sitä, että tulot koostuvat pääasiassa epäsäännöllisistä apurahoista, esiintymispalkkioista ja keikkatöistä/tilaustöistä - eli tulot vaihtelevat ja ovat epävarmoja."

Eikö tämä lainaus jos mikä kerro juuri siitä, että köyhyys on omaa syytä ja oma valinta.[/QUOTE]

Oma valinta se toki on, ja näkökulmasta riippuen voi ajatella sen olevan myös omaa "syytä". Mutta onko se syy/valinta verrattavissa laiskuuteen, aloitekyvyttömyyteen, syrjäytyneisyyteen, tyhmyyteen, kouluttamattomuuteen tms? Halusin tuoda esiin sen, että ihminen, joka tekee ihan arvostettua työtä sinänsä ja on kunnianhimoinen, voi silti olla köyhä. Ja taide ja kulttuuri yleensäkin on yhteiskunnassa silti myös tärkeää - vaikka toki kaikki eivät sitä tajua eivätkä kaikki taidealoja arvosta.

[QUOTE="vieras";26846153]Ei kai voi odottaa, että taiteilija, jonka taiteesta kukaan ei ole valmis maksamaan, olisi rikas tai edes hyvin toimeentuleva.[/QUOTE]

Nyt itse asiassa näkökulmasi on vähän virheellinen. Kun kirjoitat, että jonkun taiteesta "ei olla valmiita maksamaan" saat sen kuulostamaan siltä, että kyseinen taide ei muka kiinnostaisi/koskettaisi ketään ja olisi siten "turhaa" ja lähinnä taiteilijan omaa sooloilua. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Esim. hyvinkin suosittu, arvostettu ja jopa kiitetty kirjailija voi saada itse taiteestaan melko vähän rahaa. Suurin osa kirjoista luetaan kirjastosta, ja lainauskorvaukset ovat todella pieniä. Esimerkiksi lastenkirjoja luetaan todella paljon, mutta ei välttämättä osteta - ne saattavt liikkua kirjastosta jatkuvasti eli kyllä niille käyttäjiä ja lukijoita löytyy, ihmiset tarvitsevat ja haluavat niitä. Mutta ihan ymmärrettävästi kaikki eivät voi ostaa kaikkia kirjoja.

Taiteen ensisijainen tarkoitus ei myöskään ole tuottaa rahaa, joten sitä ei voi pitää taiteen olemassaolon oikeutuksen ehtona.

[QUOTE="vieras";26846153]Kaiketi vielä yhteiskunnan pitää nämäkin elättää. Menneinä aikoina näiden onnettomien piti löytää mesenaatteja tai kuninkaita, jotta selvisivät hengissä. Jos näitä mesenaatteja ei löydy, niin ei pidä ajatella, että muut eronmaksajat ovat sitten niitä PAKOTETTUJA mesenaatteja näille omaksi ilokseen puuhastelijoille. Kyllä jokaisen tulisi elättää itsesnsä omalla työllään ja jos ei kyvyt ja taidot riitä muodostamaan elinmahdollsiuuksia, niin sitten pitää HARRASTAA, muun työn ohella. Ei ole oikeutettua olettaa, että muut, tarpeellista työtä tekevät, antavat joillekin mahdollisuuden harrastaa yhteiskunnan kustannuksella.[/QUOTE]

Huomaan, että sinulla ei ole juurikaan tietoa, miten nämä asiat menevät. Suurin osa apurahoista on nykyisin yksityisten säätiöiden apurahoja, eli eivät siis tule veronmaksajilta. Valtion taiteilija-apurahoja on aika vähän suhteessa muihin. Tosin niitä voisi olla enemmän, koska yhteiskunta, jossa ei ole kulttuuria ja taidetta on huonovointinen yhteiskunta. Ja taiteen edellytyksenä ei voi pitää sitä, että se myy tarpeeksi - koska muuten kulttuurin kenttä kapenisi aika pian ja meillä olisi vain jotain viihdehömppäkirjallisuutta, lastenkirjoja vain muutamia, tosi-tv ja pelkkiä listahittejä ja jenkkielokuvia. Toki suuri osa ihmisistä viihtyykin näiden parissa, mutta jo kansakunnan sivistyksen vuoksi on hyvä, että valinnanvaraa on.

Taiteilijan ammatti on muuten myös ihan oikea työ, ei se ole mitään puuhastelua. Toki sitä voi tehdä muunkin työn ohessa (ja moni tekee), mutta se tarkoittaa sitä, että niitä teoksia (olivat sitten kirjoja, elokuvia, musiikkia tai mitä ikinä) syntyy paljon vähemmän. Ja se on aina pois ihmisiltä, jotka tarvitsevat kulttuuria - eli käytännössä se on juuri pois niiltä veronmaksajilta, joiden oikeuksia kuvittelet taiteilijoiden polkevan olemassaolollaan.

Mutta tosiaan: ollos huoleton, taiteilijoiden saamat apurahat eivät juurikaan lisää sinun veronmaksutaakkaasi. Mutta silti saat lainata kirjastosta ILMAISEKSI taiteilijoiden kirjoittamia kirjoja, ohjaamia elokuvia, soittamaa ja laulamaa musiikkia, ja voit käydä tiettyinä päivinä ilmaiseksi valtion museoissa katselemassa vaikka kuvataidetta. Eli jos vielä mietit, miksi taiteilijat eivät tule toimeen taiteellaan, siis työllään, niin se johtuu siitä, että lähtökohtaisesti siitä ei tarvitse maksaa. Jos sinua joskus harmittaa, että lempikirjailijasi julkaisee niin harvoin, voit miettiä, auttaisiko asiaa, jos valtio vaikka maksaisikin hänelle säännöllistä apurahaa, jolloin julkaisutahti voisi olla tiheämpi.
 
Mielenterveysongelmat. Olen varakkaasta kodista, mutta itse köyhä. Olen sairastanut masennusta 12-vuotiaasta ja kokenut hyvin paljon vastoinkäymisiä lapsuudessani (vanhempien kuolema, koulukiusaus eskarista amikseen, huostaanotto perheeseen jossa minusta ei välitetty aidosti, raiskausyritys, menetin ainoan sisarukseni alkoholille). Ensimmäinen tunne, mikä kuvaa ajatuksia liittyen nuoruuteeni, on "väsynyt". Minulla on masennuksen lisäksi ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö ja vatsakatarri. Käyn viikottain terapiassa ja kuntoudun pikkuhiljaa. Palkkatyöstä en osaa edes haaveilla, se on maailma joka edustaa minulle "normaalien" ihmisten tekemisiä. Kuka minua palkkaisi? Mielenterveysongelmainen, ahdistunut ja pelokas nainen, jolla ei ole ollut ensimmäistäkään kunnon työpaikkaa ja koulutuskin kesken.
 
[QUOTE="vieras";26846122]''

Juuri noiden seikkojen vuoksi, joita luettelit, Suomessa ei pitäisi olla köyhyyttä. Kirjoituksestasi paistaa läpi juuri se asenteen puute. Kaikki pitäisi saada yhteiskunnalta ja mikään kurjuuden taso ei ole oma vika. Noinniinku, että siitä vaan sossuluukulle ja alemmaksi köyhyyden puolelle.[/QUOTE]

Köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle ja lamaannuttaa ihmisen. Taustalla voi olla myös mielenterveyshäiriöitä joilloin ei ole niin yksinkertaista vain hakea kouluun, kouluttautua ja menestyä. Lähtökohdat, kannustus, asenteet vaikuttavat nekin huomattavan paljon. Jos vanhemmat opettavat lapsen siihen, että kaiken materian saa sossusta ja että kouluttautuminen on yläloukan hommaa, niin kuinka paljon lapsi on sitten vastuussa siitä, miten oppii elämään?

Tietysti kukaan ei käske tarttumaan pulloon tai piikkiin, eikä kukaan käske tehdä montaa lasta pitkäaikaistyöttömien perheeseen, mutta mutta. Itse en ainakaan suoraan osaa sanoa, missä menee yhteiskunnan ja missä yksilön vastuu siitä, onko köyhyyttä olemassa vai ei.
 

Yhteistyössä