K
Keittiönoita
Vieras
[QUOTE="Lähettäjä";26848491]Onneksi olkoon sulle ja itselleni myös, kun köyhistä oloista ollaan noustu.
Ei tuo tasapuolinen lähtökohta kuitenkaan ole noin yksioikoista. Varakkaiden perheiden lapsilla on lukemattomia eri kannustimia ja käytännön etuja verrattuna varattomiin. Kalliimmalla seudulla ja kalliimmissa harrastuksissa on myös varakkaampi kaveripiiri ja sitä myötä "paremmat" kiinnostuksen kohteet ja kääntäen köyhemmillä lapsilla suurempi todennäköisyys huonompaan kaveripiiriin, vähemmän mairitteleviin harrastuksiin (päihteisiin, pahantekoon, notkumiseen) ja vaikutteisiin. Kun varakkaan perheen vesa innostuu purjehtimisesta, niin samalla köyhemmän perheen lapsi innostuu moposta. Kun varakkaan perheen lapsi laskettelee perheen kanssa Sveitsissä, niin samalla köyhemmän perheen lapsi ei voi lähteä koulun kanssa Messilään, koska ei ole varaa suksivuokraan. Toiselle jää käteen mittaamattoman arvokkaita kokemuksia ja ehkä sveitsiläisiä FB-kavereita, jotka voivat johtaa vaikka mihin. Toiselle jää käteen häpeä.
Nämä kaikki lukemattomat kokemukset repivät eroa vuosi vuodelta. Vanhempana varakkaan perheen lapsi voi yrittää vuosikausia sisään oikeustieteelliseen (vaikka sinne Sveitsiin) kalliiden preppauskurssien avulla. Samoina vuosina köyhän perheen lapsella on jo niin rajoittunut katsantokanta, että suurin huolenaihe on saada Corollan vaihdelaatikko kuntoon, jotta pääsisi seurustelemaan lapsuudenkavereiden kanssa ABC:lle.
Mä olen ollut siellä ABC:llä mun kolmella pytyllä käyvän Kadetin kanssa ja nykyään vietän lomani mm. Sveitsissä, mutta kyllä nykytilanne on näin jälkeenpäin tunnustettuna aika pienestä sattumasta kiinni. Siis se, että pääsin irti köyhistä, suorastaan mieltä saastuttavista piireistä.[/QUOTE]
Hyvä kirjoitus :flower: Suomessa tosiaan kaikilla on mahdollisuus opiskella, mutta toisille se on helpompaa kuin toisille. Varakkaampi perhe voi lähettää lapsensa kielikursseille tai vaihto-oppilaiksi, vähävaraisemman perheen lapsen on hankittava vieraan kielen osaaminen kotimaassa. Tosin sekään ei näin Internetin aikakaudella ole mitenkään erityisen vaikeaa, jos tahtoa vain on. Paitsi jos kotoa ei löydy sitä nettiyhteyttäkään. Ja sitten tosiaan nuo erilaiset preppauskurssit, mahdollisuus opiskella vaikka avoimessa yliopistossa välivuoden ajan yms kasvattaa toisen nuoren mahdollisuuksia paremmaksi kuin mitä toisella on.
Oppimista auttaa, kun niitä koulussa kirjoista opittuja asioita näkee ja kokee. Kun käy lomareissulla vaikkapa tutustumassa johonkin II maaimansodan aikaseen keskitysleiriin, siellä nähty ja kuultu yhdistettynä koulussa opittuun sekä tunteisiin, joita paikalla käyminen herättää, tekee päähän toisenlaisen muistijäljen kuin jos olisi lukenut asiasta vain kirjoista.
Ei tuo tasapuolinen lähtökohta kuitenkaan ole noin yksioikoista. Varakkaiden perheiden lapsilla on lukemattomia eri kannustimia ja käytännön etuja verrattuna varattomiin. Kalliimmalla seudulla ja kalliimmissa harrastuksissa on myös varakkaampi kaveripiiri ja sitä myötä "paremmat" kiinnostuksen kohteet ja kääntäen köyhemmillä lapsilla suurempi todennäköisyys huonompaan kaveripiiriin, vähemmän mairitteleviin harrastuksiin (päihteisiin, pahantekoon, notkumiseen) ja vaikutteisiin. Kun varakkaan perheen vesa innostuu purjehtimisesta, niin samalla köyhemmän perheen lapsi innostuu moposta. Kun varakkaan perheen lapsi laskettelee perheen kanssa Sveitsissä, niin samalla köyhemmän perheen lapsi ei voi lähteä koulun kanssa Messilään, koska ei ole varaa suksivuokraan. Toiselle jää käteen mittaamattoman arvokkaita kokemuksia ja ehkä sveitsiläisiä FB-kavereita, jotka voivat johtaa vaikka mihin. Toiselle jää käteen häpeä.
Nämä kaikki lukemattomat kokemukset repivät eroa vuosi vuodelta. Vanhempana varakkaan perheen lapsi voi yrittää vuosikausia sisään oikeustieteelliseen (vaikka sinne Sveitsiin) kalliiden preppauskurssien avulla. Samoina vuosina köyhän perheen lapsella on jo niin rajoittunut katsantokanta, että suurin huolenaihe on saada Corollan vaihdelaatikko kuntoon, jotta pääsisi seurustelemaan lapsuudenkavereiden kanssa ABC:lle.
Mä olen ollut siellä ABC:llä mun kolmella pytyllä käyvän Kadetin kanssa ja nykyään vietän lomani mm. Sveitsissä, mutta kyllä nykytilanne on näin jälkeenpäin tunnustettuna aika pienestä sattumasta kiinni. Siis se, että pääsin irti köyhistä, suorastaan mieltä saastuttavista piireistä.[/QUOTE]
Hyvä kirjoitus :flower: Suomessa tosiaan kaikilla on mahdollisuus opiskella, mutta toisille se on helpompaa kuin toisille. Varakkaampi perhe voi lähettää lapsensa kielikursseille tai vaihto-oppilaiksi, vähävaraisemman perheen lapsen on hankittava vieraan kielen osaaminen kotimaassa. Tosin sekään ei näin Internetin aikakaudella ole mitenkään erityisen vaikeaa, jos tahtoa vain on. Paitsi jos kotoa ei löydy sitä nettiyhteyttäkään. Ja sitten tosiaan nuo erilaiset preppauskurssit, mahdollisuus opiskella vaikka avoimessa yliopistossa välivuoden ajan yms kasvattaa toisen nuoren mahdollisuuksia paremmaksi kuin mitä toisella on.
Oppimista auttaa, kun niitä koulussa kirjoista opittuja asioita näkee ja kokee. Kun käy lomareissulla vaikkapa tutustumassa johonkin II maaimansodan aikaseen keskitysleiriin, siellä nähty ja kuultu yhdistettynä koulussa opittuun sekä tunteisiin, joita paikalla käyminen herättää, tekee päähän toisenlaisen muistijäljen kuin jos olisi lukenut asiasta vain kirjoista.
Täällä syrjässä ei ole peruskoulun jälkeen paljon vaihtoehtoja, joten jos on tarkempia urasuunnitelmia, niin joutuu lähtemään muulle paikkakunnalle. Esikoinen lähti peruskoulun jälkeen kauemmas, on joulukuussa syntynyt, joten meidän vanhempien maksettavana oli/on eka puolitoista vuotta lapsen koulun käynnistä. Meillä kolme lasta syntynyt joulukuussa ja yksi marraskuussa, joten seuraavienkin kohdalla sama edessä..
