Raamatussa lukee jotensakin niin, että jos toinen aviopuolisoista ei ole uskossa ja tämä ei-uskova haluaa eron, on uskova osapuoli vapaa eroamaan. Käsittääkseni myös vapaa menemään uusiin naimisiin, mutta ihan en varma ole miten raamattu tämän näkee. Luultavasti se on tulkinnanvarainen asia.
Jos kuitenkin ihan kirjantarkkoja ollaan, ei Jumalan yhteenliittämää liittoa voi ihminen erottaa. Toisalta, monet menee kirkossa Jumalan kasvojen ja seurakunnan edessä avioliittoon vaikkeivat edes usko sen enempää Jumalaan, Raamattuun kuin Jumalan siunaukseenkaan.
Muistelen, että raamatussa uskottomuus on nimenomaan niin suuri rike, että silloin "saa" erota.
Olen itse uskossa, ja kirkosta eronneena vapaissa suunnissa, mutta olen aika liberaali. En vastusta naispappeutta luterilaisessa kirkossa enkä jaksa tuomita homojakaan. Homoliittojen kirkollista siunausta en hyväksy, heillä on rekisteröintimahdollisuus ja siten samat oikeudet kuin hateropareillakin, ja kirkko voi siunata aina yksilön, mutta ei liittoa, se on raamatun vastaista. Mutta en minä kieltäisi lesboilta ja homoilta mahdollisuutta, oikeutta rakkauteen ja toisen ihmisen läheisyyteen.
Mieheni on tiukkapipoisempi ja ehdottomampi.
Hän on ulospäin meistä kahdesta kuitenkin se lempeä ja mukava, kiva ja huumorintajuinen ja minä en, ihmiset pitää minua tosi tiukkana ja inhottavana, ehdottomana ja tuomitsevana, ja miestä taas tosi joustavana. Ja totuus pinnan alla on ihan toinen !!
väkivalta,alkoholi ja uskottomuus ovat sellasia jotka antavat kyllä ainakin mun käsittääkseni eron mahdollisuuden.