Mutta koskakohan hän hyökkää papiston kimppuun?









Kyllähän hän on täällä kirjoittanut ikävästi mm. arkkipiispa Mari Leppäsestä. Hän muuten jäi tauolle väsyttyään kirkossa vallitsevaan ilmapiiriin.
"Naisviha kovenee kirkossakin, sanoo piispa Mari Leppänen. Siitä ei saa olla hiljaa. Silti hän aikoo itse vetäytyä hiljaisuuteen.
ksi asia, johon Suomen evankelisluterilainen kirkko on sitoutunut, on naisen oikeus olla pappi.
Leppänen tuntee naispappeuskeskustelun henkilökohtaisesti. Hänet vihittiin papiksi vuonna 2012. Sen seurauksena hänet suljettiin vanhoillislestadiolaisen yhteisön ulkopuolella. Yhteisön, jossa hän oli kasvanut ja elänyt koko elämänsä.
Leppänen siis tietää, etteivät kaikki ole koskaan hyväksyneet naisia papeiksi. Silti hän on sitä mieltä, että viime vuosina naisviha on koventunut.
Sekä kirkossa että muussa yhteiskunnassa.
”Naisten oikeutta toimia pappeina kyseenalaistetaan nyt ihan eri tavalla kuin ensimmäisinä vuosinani tässä virassa”, Leppänen sanoo.
Siis enemmän kuin vain muutama vuosi sitten.
”Meillä on 40 vuotta ajateltu, että pappeus ei perustu sukupuoleen, mutta jälleen kirkolliskokouksessakin sanotaan, että pitää olla tilaa yhteisöille, joissa nainen ei voi olla pappi.”
Leppäsen mielestä ei pidä.
Piispan omaa hiippakuntaa eli Turun arkkihiippakuntaa repii kiista Länsi-Porin seurakunnassa, missä konservatiivinen herätysliike Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys eli Sley on jakanut omaa ehtoollista ilman naispappeja.
Leppäsen ja arkkipiispa
Tapio Luoman johtama Turun tuomiokapituli on kieltänyt tällaisen ehtoollisen jakamisen, mutta Sley on uhmannut kieltoa.
Se, että kieltäydytään tulemasta samaan ehtoollispöytään, on Leppäsen mielestä tällä vuosikymmenellä vahvistunut ilmiö.
”Se rikkoo kirkon yhteyttä.”
Naisviha kovenee kirkossakin, sanoo piispa Mari Leppänen. Siitä ei saa vaieta. Silti hän itse tekee jotakin, mitä yksikään piispa ei ole tehnyt: pitää tauon.
www.hs.fi