Kuinka hemmetissä te pystytte käymään töissä??? Ja kuka hullu tekee enemmän kuin yhden lapsen?? PAHOINVOINTI!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ekaa kertaa äidiksi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ekaa kertaa äidiksi

Vieras
Esikoista odottan rv. 13+4 tänään. Viikolla 6 alkoi aivan hillitön pahoinvointi! Aamusta iltaan oksennusta, mikään ei pysy sisällä. Kaikki ruoka (jopa sen ajattelu) saa oksennuksen nousemaan. Lähtöpaino oli 63kg ja nyt painan 57kg. Np-ultrassa oli kaikki hyvin vauvalla.

Mutta siis: Kuinka te pystytte olemaan töissä? Mä olen ollut jo kuusi viikkoa sairaslomalla tämän pahoinvoinnin takia. Eikö tän pitänyt jo helpottaa??

Ja miten ihmeessä te pystytte kärsimään tän kaiken uudestaan, vaikka neljäkin kertaa? Ja vielä hoitaa ne aiemmat muksut? Vai onko kaikilta loppunut oksentaminen ekaan raskauteen??
 
ihmiset on hulluja :-D itellä neljä lasta, kolmesta viimeisimmästä paha pahoinvointi + pahat liitoskivut. mutta onneksi se 9kk on vain murto-osa lapsen elämästä...
 
ihan hyvin pystyin olemaan. Mulla oli nosturissa mukana pussi jos laatta lentäisi, sekä elin melkein pelkästään jaffalla ja vissyllä 2 viikkoa kun muu ei menny alas. Saikilla en ollut kertaakaan.
 
Tää on mun viides raskaus, tosin yksi meni kesken jo viikolla 11.

Mä olen kaikkien näiden raskauksien aikana yhteensä oksentanut ehkä 3 kertaa. (Siis raskauspahoinvoinnin takia, en muista onko mulla erikseen osunut jotain vatsatautia tms. niihin aikoihin.)

Töitä olen tehnyt riippuen työpaikasta siihen asti kun selkä kestää eikä hulluna supistele.

Raskaudet on erilaisia, ja jos ne on tosi vaikeita, niin eihän sitä mikään pakko ole kenenkään käydä läpi montaa kertaa. :hug:
 
En mä oikein pystynytkään käymään töissä, mutta kävin silti. :D Ja jälkikäteen tuo aika tuntuu kuitenkin tosi lyhyeltä, kaikkeen tähän muuhun verrattuna... Tosiaan se toinen kerta vasta hirveä olikin. :xmas:
 
Saikkarilla olin liki kuukauden. Makasin sängyssä ja heti oksensin, kun nousin ylös. Onneksi esikoinen oli silloin jo kouluikäinen eli kykeni pitkälti huolehtimaan itse itsestään... Ja kyllä, tämä nro 2 jäi viimeiseksi, vaikka kuinka vauvakuumetta pukkaakin.
 
Mä oksensin vasta neljännen alkuraskaudessa. :x Elin käytännössä tuoremehulla monta viikkoa, nyt ei oikein enää maistu appelsiinimehu jostakin kumman syystä. :snotty: Olihan siellä töissä vähän tukalaa, mutta selvisin kuitenkin ilman saikkua.
 
Mä oksensin ekassa raskaudessa viimeisen kerran synnytyspöydällä :D mutta neljännen lapsen kanssa osasin jo lähteä siitä , että oksentaminen loppuu vasta kun mä olen ollut riittävästi aloillani.
Eli sänkyyn silmät kiinni niin usein kuin mahdollista , mä olen ollut aina yksin lasten kanssa , eli aina kun lapset nukku , nukuin minäkin. Söin pelkkää kylmää mannapuuroa :D
Mut kerta kerralta pahoinvointi lyheni , neljännestä se kesti enää kolme viikkoa.
Mä suosittelen sulle hoidoksi runsasta nukkumista , ja jos on ihan mahdoton olla , niin lääkäristä saa lääkkeet siihen , että oksentaminen loppuu.
 
Yöh,ymmärrän :hug:
Esikoisesta oksensin aamusta iltaan sinne viikoille 20 :/ Ihan järkyttävää,olin saikulla kanssa puolet tuosta ajasta ja tipassa viikon.
Toinen raskaus oli VÄHÄN lievempi ja huonovointisuus kesti muutaman viikon vähemmän.
Kolmannesta sitten en oksentanut kertaakaan :D Vähän oli sellasta öllötystä,mutta meni nopeasti ohikin.
 
Mulla on ollu 2krt rv20 asti kestäny pahoinvointi (pojat), puurokin piti syödä monta kertaa, et se lopulta pysy sisuksissa..

2 krt ollu rv 16 saakka pahoinvointi (typyt), 24h vrk kesti etova olo ja järkky väsymys..

en enää ehkä jaksais..
 
Nii-i ja entäs sitten se valvominen lapsen synnyttyä... Mutta ymmärrät kyllä miksi jotkut tekee sen moneen kertaan kun lapsesi tulee pussaamaan ja halaamaan ja sanoo rakastavansa. On se sen arvoista.
 
Oksensin kummastakin raskaudesta monen monta PITKÄÄ viikkoa ja kyllä kävi mielessä (kummallakin kerralla) että kuka hullu itsetuhoinen tähän touhuun lähtee. Saikulla olin ekaa odottaessa varmaan 2kk kun ei siitä asiakaspalvelusta oikein mitään tullut kun välillä jouduin konttaamaan vessaan oksentamaan (luojan kiitos oli erittäin hyvä työhenki pikkuisella työpaikalla).Eihän se oksentelu siihen rv 12 täyttymiseen todellakaan loppunut mutta sen jälkeen pystyin vähän paremmin hallitsemaan oloani ja tarvi käydä vähän harvemmin eli pystyin töissäkin olemaan jotenkuten.

Toista odottaessa olin kotiäitinä joten turha oli saikusta haaveilla. Lastenhuoneen lattialle patja jossa makasin aamusta iltaan ja siinä välissä kävin oksentamassa ja luulen (/toivoin) että kuolen. Aivan järkyttävä olo. Öisin ei oikein saanut nukuttua vaikka sitä unta olisi tarvinut kun kesken unienkin heräsin siihen että on pakko juosta vessaan oksentamaan. Luojan kiitos anoppi asuu tässä lähellä ja esikko olikin siellä hoidossa päivisin todella paljon kun mies oli töissä, haki sitten töistä tullessaan kotiin pojan.
 
Huh, sori. Täyty taas käydä vessassa. :x

Niin, kiitos vastauksistanne, mutta kaipailin enemmän vastauksia niiltä joilla on oikeasti ollut aivan kamala pahoinvointi. Että kuinka he ovat pärjänneet?

Mutta kiitos silti! :)
 
ja lisäys tuohon "odota kunnes vauva syntyy" potaskaan, vauvojen synnyttyä olen taas saanut nukuttua univelkaa pois kun kummatkin lapseni ovat erittäin hyvin nukkuvia (alussa varsinkin n.20h/vrk) eikä koliikista ole tietoakaan, että näinkin voi käydä :kieh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja m:
Nii-i ja entäs sitten se valvominen lapsen synnyttyä... Mutta ymmärrät kyllä miksi jotkut tekee sen moneen kertaan kun lapsesi tulee pussaamaan ja halaamaan ja sanoo rakastavansa. On se sen arvoista.

No mun mielestä se valvominen on ihan eri asia. Kun oikeasti on niin kipeänä, että ei esim pysty muista lapsista huolehtimaan. Minä en vaan voi kuvitellakaan enempää lapsia tekeväni, ainakaan ennen kuin nuorin sen ikäinen, että huolehtii itse itsestään. En oikeasti päässyt sängystä ylös, milläs siinä sitten hoidat muut lapset?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Mä oksensin vasta neljännen alkuraskaudessa. :x Elin käytännössä tuoremehulla monta viikkoa, nyt ei oikein enää maistu appelsiinimehu jostakin kumman syystä. :snotty: Olihan siellä töissä vähän tukalaa, mutta selvisin kuitenkin ilman saikkua.

Jaffa on ollut kova sana mulla :D
Sua onnisti kun pahoinvointi osui neljännelle kerralle "vasta", mua pelottaa, että uskallanko enää tulla raskaaksi tän oksentamisen takia. Odotan nyt kuin kuuta nousevaa, että tämä helpottaisi nyt kun se maaginen raja on ohitettu. Ainakin neuvolassa näin sanottiin, että helpottaa. =)
 

Yhteistyössä